Kuuden suuren kaupungin ympäristöasioissa eroja

27.04.2012 kello 10:04

Suomen kuuden suurimman kaupungin välillä on selviä eroja ilmastovaikutuksissa, liikenteen ympäristövaikutuksissa ja luonnonsuojelussa. Ympäristötyön erilaisuus näkyy myös kaupunkien henkilöstön ympäristöasenteissa. Näiden kaupunkien ympäristöindikaattoreita ja henkilöstön ympäristöasenteita vertailtiin kahdessa tuoreessa selvityksessä. Ympäristöasennetutkimuksessa oli mukana myös Jyväskylän kaupunki.

Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien ympäristöindikaattoreita vertailtiin vuosilta 2006 – 2010.

Raportin tulokset osoittavat, että kaupunkien ympäristöasioissa on eroja, joskin samankaltaisuuksiakin löytyy. Selvimmät erot olivat kasvihuonekaasupäästöissä ja yhdyskunnan sähkönkulutuksessa. Energiaintensiivisen teollisuuden vaikutus sähkönkulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin korostuu erityisesti Oulussa.

Ilmanlaatu on parantunut viiden vuoden aikana Helsingissä ja Espoossa. Helsingissä ilmanlaatu on kuitenkin edelleen suurten liikennevirtojen takia huonompi kuin muissa kaupungeissa.

Jätevesikuormituksessa on tapahtunut parannusta etenkin Turussa, jossa otettiin vuonna 2009 käyttöön uusi seudullinen puhdistuslaitos. Itämeren tilan kannalta keskeisen typpikuormituksen osalta paras tilanne on Helsingin seudun Viikinmäen puhdistamolla, sillä sen typpikuormitus on vertailussa mukana olleista puhdistamoista alhaisimmalla tasolla.

Palveluiden saavutettavuutta vertailtaessa tarkasteltiin eräiden palveluiden saavutettavuutta 300 metrin ja 700 metrin etäisyydellä käyttäjästä. Tampereella erityisesti julkisten terveyspalveluiden saavutettavuus oli muita kaupunkeja parempi.

Kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrää on saatu vähennettyä kaikissa kaupungeissa. Kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt Turussa, jossa se jätteenpolttolaitoksen takia on muita kaupunkeja alemmalla tasolla. Tampereella loppusijoitetun yhdyskuntajätteen määrä on pienin kaupungeista, joilla ei ole jätteenpolttolaitosta.

Myös luonnonsuojelualueiden osuuksissa oli eroja kaupunkien välillä. Etenkin Espoo erottuu muista kaupungeista korkealla luonnonsuojelualueiden osuudellaan, Tampereen osuus on puolestaan pienin.

Oulu on säilyttänyt asemansa parhaana pyöräilykaupunkina ja kasvattanut pyörätieverkostoa edelleen. Helsingissä joukkoliikennematkoja tehdään kaupungeista eniten, ja määrä on koko ajan hieman kasvanut. Autoistuminen on edelleen jatkunut kaikissa kuutoskaupungeissa, eivätkä erot pyöräily- ja joukkoliikenneindikaattoreissa heijastu autokannan kasvuun.

Suurten kaupunkien henkilöstön ympäristöasenteet myönteisiä

Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun, Vantaan ja Jyväskylän kaupunkien henkilöstöille tehty ympäristöasennekysely kertoo, että kaupunkien välillä ei yleensä ole merkittäviä eroja ympäristöasenteissa.

Selvityksen keskeinen tulos on, että kaupunkien henkilöstö on huolissaan ympäristössä tapahtuvista muutoksista ja pitää kaupunkien ympäristönsuojelutoimia tärkeinä. Vastaajat itse kokevat muuttaneensa toimintatapojaan ympäristöystävällisemmiksi. Kysely osoitti esimerkiksi, että vastaajat seuraavat sähkönkulutustaan, lajittelevat jätteitään, sammuttavat valoja ja valitsevat ympäristöystävällisiä tuotteita. Liikkumistottumuksissa kiinnitettiin vähemmän huomiota ympäristöasioihin, sillä kyselyn perusteella yksityisautoilun suosio ylitti monessa kaupungissa joukko- ja kevyen liikenteen.

Vastaajat myös kokivat, että ympäristöviestintää ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksia tulisi parantaa, mutta he eivät olleet henkilökohtaisesti kovin valmiita toimimaan esimerkiksi ympäristötyöryhmissä tai ekotukitoiminnassa. Vastaajien mukaan kaupungin ympäristötyön pitäisi olla vastuullisempaa sekä näkyä enemmän myös asioiden valmistelussa ja käytännön toiminnassa.

Kaupungin ympäristötyössä on myös eroja. Positiivisimmin kaupungin ympäristötyötä arvioitiin Oulussa, Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä. Turussa taas henkilöstö näki kaupungin ympäristötyössä enemmän kehitettävää.

Kaupunkien omien sekä avointen kysymysten vastauksissa nousi yllättävän usein esiin toivomus paremmista etätyömahdollisuuksista. Kaupungeissa, joissa ekotukitoimintaa on toteutettu, se nähtiin positiivisena ja tarpeellisena toimintamallina kaupungin ympäristötyössä. Parannusta toivottiin etenkin työmatkaliikkumisen sujuvuuteen ja työsuhdematkaetuun sekä roskaantumisen ehkäisyyn. Tampereen vastaajat olivat erityisen huolissaan vesistöjen laadusta ja toivoivat vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn lisäresursseja. Lisäresursseja haluttiin kohdentaa myös jätehuoltoon ja roskaantumisen torjuntaan sekä ympäristökasvatukseen ja -neuvontaan. Tampereella kyselyyn vastanneista lähes kaikki olivat sitä mieltä, että kaupungin tulisi toimia edelläkävijänä kestävissä julkisissa hankinnoissa.

Kaupunkien henkilöstön ympäristöasenteita ja -tietoisuutta selvitettiin loppuvuodesta 2011. Vastauksia asennekyselyyn saatiin yhteensä noin 10 000. Kyselyn aihepiirejä olivat yhteiskunta, ympäristönsuojelu ja taloudellinen kasvu, ympäristöasenteet ja toiminta, ympäristöasiat osana työtä ja kaupungin ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen työ.

Molemmat raportit löytyvät osoitteesta www.tampere.fi/kestavakehitys.

Lisätietoja

Jaa:

	Delicious		Digg		Facebook		Twitter		RSS
Mitä nämä ovat?