|
Kun lapsi aloittaa koulun, vanhempaa askarruttaa moni asia. Kuinka lapsi koulussa pärjää? Muistaako ekaluokkalainen aamulla syödä, huolehtia tavaroistaan ja sulkea kotioven lähtiessään? Saako kavereita? Miten koulumatka sujuu?
Koulunsa aloittavan lapsen vanhemmalla voi olla monta kysymystä, mutta ei välttämättä aina tilaisuutta keskustella niistä muiden vanhempien, koulun väen tai esiopettajien kanssa. Tähän ei usein ole aikaa myöskään koulun tutustumispäivässä, jossa pääosassa on lapsi ja koulun kiehtova maailma. Koulussa ensimmäiset vanhempainillat ovat yleensä vasta, kun ensimmäinen luokka on jo alkanut.
Härmälän koulussa järjestettiin maaliskuussa 2012 erityinen vanhempainilta, jossa koulunsa aloittavien lasten huoltajat pohtivat koulun alkamiseen liittyviä toiveita, kysymyksiä ja huolia yhdessä esiopetuksen ja koulun väen kanssa jo ennen koulun alkua. Illan tarkoituksena oli saada erityisesti vanhempien ääni kuuluviin ja puhua siitä, mitä onnistunut koulunaloitus on lapsen ja perheen näkökulmasta.
Tavoitteena oli löytää mahdollisimman konkreettisia asioita ja toimia, joilla koulu, esiopetus ja vanhemmat itse voivat vaikuttaa lapsen koulunkäynnin sujuvaan alkuun.
Koulutielle valmistautuvan lapsen taidot karttuvat sekä esiopetuksessa että kotona. Tässä taitojaan harjaannuttavat esiopetusryhmä Esikoiden tytöt Härmälän päiväkodista.
Tapaamisen alkuunpanijoita olivat Tampereen kaupungin Härmälän päiväkodin lastentarhanopettaja Sari Lahtinen ja erityislastentarhanopettaja Elina Savilahti. Sari Lahtinen opiskelee parhaillaan henkilöstökoulutuksena verkostodialogi-menetelmää, jota tilaisuudessa kokeiltiin. Elina Savilahti on perehtynyt menetelmään jo aikaisemmin.
Illan ideana oli johdattaa niin vanhemmat, esiopetuksen kuin koulun väkikin aikamatkalle tulevan syksyn puoliväliin. Kaikki kuvittelivat tilanteen syysloman alkaessa, jolloin lapsi oli jo aloittanut onnistuneesti koulunsa. Yhdessä mietittiin, millä keinoin siihen oli päästy.
Härmälän koulussa pidetty tilaisuus on yksi esimerkki tilanteesta, jossa vuorovaikutukseen ja kuuntelemiseen perustuvaa menetelmää voi hyödyntää. Paikalla oli yli 30 huoltajaa ja heidän lisäkseen Härmälän esiopetusryhmien ohjaajia, koulun henkilökuntaa sekä verkostodialogi-menetelmään perehtyneitä ryhmänvetäjiä.
Härmälän päiväkodin erityislastentarhanopettaja Elina Savilahti (vas.) ja lastentarhanopettaja Sari Lahtinen ideoivat yhteisen illan koulutulokkaiden vanhemmille, esiopetuksen ja koulun väelle.
Härmälän tapaamisessa huoltajat toivoivat muun muassa, että lapset saisivat entistä enemmän jo esiopetusvaiheessa tutustua tulevaan kouluunsa. Yhteistyötä nuorimpien koululuokkien kanssa on jo jonkin verran, mutta sitä toivottiin lisää.
Toisiin vanhempiin tutustumista pidettiin tärkeänä, vaikka vanhempainilloissa ei tähän useinkaan ole varattu aikaa. Yhteydenpito ja lasten arjen järjestäminen olisi monen mielestä yksinkertaisempaa, jos vanhemmat tuntisivat toisiaan. Koululta toivottiin tässä aktiivista roolia.
Vanhempia huolettivat lapsen selviytyminen aamulla ajoissa kouluun, pärjääminen liikenteessä, omista tavaroista huolehtiminen ja opetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmien koko.
Koulun väki puolestaan toivoi, että vanhemmat ottaisivat tavaksi kysyä lapselta joka päivä, miten hänen koulupäivänsä meni.
Oman vuoron odottamista, pettymyksen sietämistä ja itsestä huolehtimista olisi hyvä harjoitella sekä kotona että esiopetusryhmässä.
Vaikka koulunaloitus käytännössä sujuu useimmilta lapsilta hyvin, oman lapsen siirtyminen päivähoidosta ja esiopetuksesta kouluun on vanhemmalle ainutlaatuinen hetki. – Koulun aloittaminen on kasvun paikka sekä lapselle että vanhemmalle, ryhmissä todettiin.
Härmälässä vanhemmat toivoivat lisää yhteistyötä esiopetuksen ja koulun välille. Yhteistä näkemystä tarvitsevat myös esiopetuksen oppilaat Rasmus Höijer (vas.) ja Emil Ilvesmäki rakennuspuuhissaan.
Teksti: Johanna Toivanen
Kuvat: Ari Järvelä ja Johanna Toivanen
|