Hae
Valikko
a a

Kaupunki kannustaa maahanmuuttajia vaaliuurnille

Julkaistu 2.11.2016 11.03

Tampereen kaupunki haluaa edistää asukkaiden yhdenvertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta kannustamalla maahanmuuttajia osallistumaan demokraattiseen päätöksentekoon ja äänestämään ensi kevään kuntavaaleissa.


Maahanmuuttajien vaalikoulutus houkutteli paikalle joukon kuntavaaleissa vaikuttamisesta kiinnostuneita maahanmuuttajia.

Kaikilla yli kaksi vuotta Suomessa asuneilla 18-vuotta täyttäneillä maahanmuuttajilla on äänioikeus kuntavaaleissa. Viime vaaleissa kuitenkin vain joka viides heistä antoi äänensä.

Kaupungin järjestämässä syksyn vaalikoulutuksessa jaettiin tietoa maahanmuuttajille Suomen kuntavaalijärjestelmästä. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Josefina Sipinen selvensi osallistujille, kuinka poliittinen päätöksenteko kunnissa toimii. Tilaisuudessa keskusteltiin myös kuntavaaleissa ehdolle asettumisesta, äänioikeudesta, äänestämisestä ja ääntenlaskennasta.


Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Josefina Sipinen opetti maahanmuuttajille, miten d’Hondtin suhteellinen laskentamenetelmä vaikuttaa äänestystulokseen.

Perusta 20 vuotta sitten Suomeen tullut Clemente Ramirez saapui koulutukseen oppiakseen ymmärtämään entistä paremmin kunnallista päätöksentekoa. Vaikka Peru on Suomen tavoin demokraattinen tasavalta, sen poliittista järjestelmää on varjostanut korruptio. Suomessa Ramirez on tyytyväinen siihen, että hän pystyy äänestämällä vaikuttamaan yhteiskuntaan.

– Aion äänestää ehdokasta, joka puolustaa hyvinvointivaltiota. Itselläni on kolme poikaa, joten poliittisessa päätöksenteossa minua kiinnostavat etenkin perheiden asiat, Ramirez sanoo.

Äänestämättä jättämisen syyt vaihtelevat

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuvista vieraskielisistä äänioikeutetuista suurimmat ryhmät ovat venäjän-, viron-, englannin-, somalin-, arabian- ja kurdinkieliset maahanmuuttajat.

– Näistä kolmeen viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu henkilöitä, jotka ovat tulleet Suomeen pakolaisina. Pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla on ollut usein huonot mahdollisuudet vaikuttaa politiikkaan lähtömaassaan, ja suoranainen poliittinen vaino on ajanut monet heistä pakolaisiksi, Josefina Sipinen sanoo.


Vuonna 2007 Suomeen tullut Abdi Cisman saa äänestää ikänsä puolesta ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa ensi keväänä. Hänen entisessä kotimaassaan Somaliassa ei ole järjestetty vapaita parlamenttivaaleja lähes 50 vuoteen.

Kaikki äänioikeutetut saavat Suomessa ennen vaaleja kotiinsa ilmoituksen äänioikeudesta, mutta kaikki eivät silti tiedä, että heillä on mahdollisuus äänestää.

Heikko kielitaito vaikeuttaa politiikan ymmärtämistä, ja lähtömaan poliittisen kulttuurin erilaisuus verrattuna Suomen politiikkaan voi aiheuttaa tietämättömyyttä. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa naiset saivat asettua ehdolle ja äänestää paikallisvaaleissa ensimmäistä kertaa vasta viime vuonna.

Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen kertoo, että maahanmuuttajien syyt äänestämättä jättämiseen ovat kuitenkin osittain samoja kuin kantaväestöllä.

– Maahanmuuttajat saattavat kokea, että äänestämisellä ei ole merkitystä heidän omaan elämäänsä. Eroja puolueiden tai ehdokkaiden välillä voi olla vaikea löytää, Nyrhinen sanoo.


Perusta lähtöisin oleva Clemente Ramirez uskoo, että maahanmuuttajat saisivat kunnallispolitiikasta enemmän irti, jos he kuuluisivat yhteisöihin, joissa he olisivat tekemisissä kantaväestön kanssa.

Maahanmuuttajat kaipaavat lisää tietoa

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 julkaiseman Maahanmuuttajabarometrin mukaan 47 prosenttia vastaajista totesi tarvitsevansa lisätietoa äänestämisestä Suomessa. Tämä herätti keskustelua maahanmuuttajien vaalikoulutuksen päätteeksi.

Vuonna 2007 Somaliasta Suomeen tulleen Abdi Cismanin mielestä maahanmuuttajille pitäisi puhua erittäin yksinkertaisella kielellä poliittisesta vaikuttamisesta.

– Vaaleista, puolueista ja äänestämisestä pitäisi kertoa rauhallisesti ja selkokielellä. Nuorten äänestysaktiivisuutta tulisi edistää jakamalla tietoa siellä, missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa, Cisman sanoo.

Tampereen yliopiston tutkija Josefina Sipinen on samaa mieltä.

– Varmasti keskeisintä on selvittää, missä ja miten maahanmuuttajat viettävät aikaansa ja ovat tavoitettavissa. Parhaita paikkoja välittää tietoa ovat varmasti järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt, joissa maahanmuuttajat ovat aktiivisia. Myös maahanmuuttajien Suomessa varttuneet lapset ovat tietyllä tapaa yhteiskunnan tulkkeja vanhemmilleen, joten tietoa voi levittää nuorten kautta, Sipinen sanoo.


Teksti Päivi Pajula

Kuvat Susanna Lyly