Kuntoutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea sitä toimintaa, jolla tuetaan lapsen tai nuoren taitojen kehittymistä hänen arkiympäristössään.Kuntoutuksen tulisi olla yksilöllisesti suunniteltua havaittujen erityisvaikeuksien mukaan.
Klikkaa kuva, saat isomman kuvan esiin.
Neuropsykiatrisissa häiriöissä usein havaittavia erityisvaikeuksia on esitelty Jäävuoriteoria-lomakkeessa. Samanlaisia erityisvaikeuksia voi olla myös ihmisillä, joilla ei ole neuropsykiatrisia häiriöitä ja alla esiteltyjä kuntoutuskeinoja voidaan hyödyntää heidänkin kuntoutuksessaan.
Oikea-aikainen kuntoutusohjaus ja tukitoiminta voivat ratkaisevasti ennaltaehkäistä tai helpottaa lapsen tai nuoren ja hänen lähiympäristönsä elämää hankaloittavien ongelmien syntymistä ja kasvamista.
Jäävuoriteoria-lomake on tarkoitettu kuntoutuksen pohjaksi. Sitä voidaan käyttää lapsen ja nuoren haastavan käyttäytymisen taustalla olevien neurokognitiivisten erityispiirteiden löytämiseksi.
Kuntoutuksen painopiste on lapsen tai nuoren arjessa. Kuntoutuksessa keskeistä ovat arjen tapahtumien (aika, paikka, toiminnot) jäsentäminen (strukturoiminen) sekä jäsennyksen purku ja muokkaaminen taitojen kehittyessä.
Jäsentämisessä käytetään hyödyksi kuvamateriaalia, asioiden ennakointia ja jakamista osa-tekijöihin (osittaminen) sekä lapsen tai nuoren vahvuuksia. Myös tunneilmaisun ja tunnesäätelyn kehityksen tukeminen ovat tärkeitä ei-toivotun käyttäytymisen vähentämisessä.
Neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy usein yli- tai alireagointia aistiärsykkeisiin, mikä voi näkyä ei-toivottuna käyttäytymisenä. Aistiyli- ja aliherkkyyksien kartoitus ja huomioiminen auttaa lapsen/nuoren käyttäytymisen ymmärtämistä.
Muistijäljen syntymiseksi eli tiedon tallentumiseksi pitkäkestoiseen muistiin on asiaa käsiteltävä riittävän perusteellisesti (visuaalisuus) ja toistaen, jotta yhteydet hermosolujen välillä muodostuvat ja vahvistuvat.
On myös huomattava, että kaikki keinot eivät auta kaikkia samalla tavalla, joten sopivan keinon löytyminen voi vaatia useiden keinojen kokeilemista. Lisäksi voi olla, että hyväksi havaittu keino toimii vain aikansa, minkä jälkeen joudutaan etsimään uutta keinoa vanhan tilalle.
Myönteinen palaute ja onnistumisen huomaaminen esimerkiksi palkitsemalla (esim. yhteinen leikkihetki) lisäävät toivottua käytöstä. Lapsen tai nuoren omakohtainen ymmärrys siitä, minkä vuoksi jotain taitoa harjoitellaan ("Mitä hyötyä tästä on minulle?"), on erittäin tärkeää taidon oppimiselle.
Kasvutikkaat ja Taidot ja harjoiteltavat asiat -lomakepohjat ovat tiedon keruun avuksi. Ne voivat kulkea lapsen ja nuoren mukana mm. eri ikävaiheissa ja kasvuympäristöissä.