Kuvia ja muuta visuaalista materiaalia voidaan käyttää puheen tukena.
Kuvien käyttö rikastaa vuorovaikutusta, vaikka puheen tuottamiseen
ja/tai ymmärtämiseen ei suuria haasteita liittyisikään.
Arkielämässä
kuvia voidaan käyttää apuna mm. ympäristön, ajan, tilojen, toiminnan ja
henkilöiden jäsentämisessä. Myös tunteita ja tarpeita voidaan ilmaista
kuvin, samoin jakaa kokemuksia toisten kanssa. Kuvat auttavat myös
pysähtymään, niihin voi palata myöhemmin ja ne ohjaavat omatoimisuuteen.
Kuvat motivoivat silloinkin kun sanat eivät riitä tai saavuta.
Joissakin kuvissa on käytetty osaksi kuvia, joiden alkuperäinen lähde on Kehitysvammaliiton Papunet.net-verkkosivuston kuvapankki, jossa olevien kuvien tekijöitä ovat seuraavat henkilöt ja tahot:
- valokuvat: Papunetin kuvapankki - piirroskuvat: Elina Vanninen ja Papunetin kuvapankki - viittomakuvat: Elina Vanninen ja Kalevi Puistolinna - Sclera-piktogrammit: www.sclera.be - Mulberry-kuvat: www.straight-street.com
Papunetin kuvapankissa on valmiita kuvia ja kuvatyökaluohjelma, jolla voi itse tehdä helposti kuvia ja tulostaa käyttöön.
Lasten ja nuorten voi olla vaikea tietää, mitä häneltä ja hänen käytökseltään odotetaan. Laadi säännöt, ohjeet ja sopimukset selkeiksi, lyhyiksi ja myönteisiksi.
Kun joudut kieltämään lasta tai nuorta jostakin, kerro hänelle miten hänen kuuluisi kyseisessä tilanteessa toimia. Osan kielloista voi korvata ohjeilla, esimerkiksi "älä juokse" -kiellon voi korvata "kävele" -ohjeella.
Arjen rutiinit ovat tärkeitä kaikille lapsille ja nuorille. Ne luovat turvallisuutta, tukevat syy-seuraussuhteiden ja tunnesäätelyn oppimista sekä rauhoittavat käyttäytymistä ja sisäistä olotilaa.
Rutiinien ja tapahtumien ennakointia ja hahmottamista tuetaan parhaiten kuvallisen päiväjärjestyksen (myöhemmin kalentereiden) avulla. Arjen tapahtumien näkeminen kuvallisessa muodossa tukee lapsen ajanhahmotuksen kehittymistä. Lisäksi ennakointi on hyvä apu niille lapsille ja nuorille, joilla muutokset ja siirtymätilanteet ovat vaikeita. Tällaisissa tilanteissa uuden oppiminen tapahtuu usein vähitellen ja tarvitsee tuekseen tilanteiden ennakoimista ja osittamista, toivottuun käytökseen ohjaamista ja siitä palkitsemista sekä kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä aikuisilta uuden taidon harjoittelemisen tukemiseen.
Alla olevista linkeistä löytyy 10 x 13 cm kuvia, jotka ovat sopivia käytettäväksi esim. kangaslokerikossa. Kangaslokerikkoja voi tilata suoraan: Tampereen invalidien työtuki TITRY RY, Eija Helin Taninkatu 8 33400 Tampere puhelin 045 268 8205 sähköpostisoiye eija.helin(at)titry.com
Lapsilla ja nuorilla voi olla vaikeuksia hahmottaa asioiden ja tapahtumien kokonaisuuksia. Tämän vuoksi esimerkiksi tapahtumista kertominen ja asioiden, kuten siivous, pukeminen ja läksyjenteko, omatoiminen suorittaminen voi olla hyvin vaikeaa ja vaatia paljon aikuisen ohjaamista ja tukea onnistuakseen.
Toiminta helpottuu usein, kun asiat ja tapahtumat pilkotaan pienemmiksi osatekijöiksi kuvallisen materiaalin avulla. Samalla tuetaan lapsen ja nuoren kykyä oppia ymmärtämään millä tavalla asioiden ja tapahtumien osatekijät muodostavat kokonaisuuksia.
"Kun sitä on, onnistuu mikä vain – kun sitä ei ole, ei onnistu mikään!"
Lapset ja nuoret oppivat uusia asioita helpommin myönteisen palautteen ja palkitsemisen kautta. Lasta ja nuorta motivoi uuden asian ja taidon oppimiseen perustelut oppimisen tärkeydestä ja siitä saatavasta hyödystä, palkkiojärjestelmät, tavoitetaulukot, sopimukset, taitojen näkyväksi tekeminen, eteneminen opettelussa helpommasta vaikeampaan ja onnistumisen takaaminen.
Tarrapalkkiokuvat ovat hyvä apu toivottavan käyttäytymisen tai taidon opetteluun tai ei-toivotusta käyttäytymisestä "poisoppimiseen".
Vinkki: voit itse tulostaa mieleisesi kuvan tarrapalkkiokuvaksi.
Takiaistarra soveltuu hyvin merkkien kiinnittämiseen (kuvapohjassa
pehmeä pinta ja liitettävässä vastakappaleena karhea pinta).
Tarramerkeiksi sopivat myös kopioidut pienet kuvat tai ostetut tarrat.
Lapset ja nuoret opettelevat omien ja toisten tunteiden tunnistamista,
nimeämistä ja niihin reagoimista kehittyessään kohti aikuisuutta.
Mittariin askarrellaan langalla kulkeva helmi, jonka avulla lapsi voi näyttää, kuinka paljon pelottaa.
Tunteiden hahmotuksen (tunnistaminen, nimeäminen, reagointi) kehittymisen tukena voi käyttää kuvallista materiaalia. Tunteiden nimeäminen arjen tilanteissa sekä tunteiden hyväksyttyjen purkamiskeinojen miettiminen ja harjoittelu aikuisen avulla ovat lapsen ja nuoren kehityksessä tärkeitä asioita.
Kysymykseen: "Mitä kuuluu?" voi vastata sijoittamalla helmi oikealle paikalle.
Lapset ja nuoret kohtaavat arjessa paljon tilanteita, jotka aikaansaavat kiukun, pettymyksen ja turhautumisen tunteita. Lapset ja nuoret voivat olla hyvin pulassa näiden tunteiden kanssa, jos heidän kanssaan ei ole harjoiteltu hyväksyttävää tunteiden ilmaisua.
Lapsen ja nuoren kanssa on tärkeää harjoitella kiukunhallintaa ja sosiaalisesti hyväksyttyjä tapoja kiukuntunteen purkamiseen. Hyvin keskeisiä asioita kiukunhallinnan opettelussa ovat vaihtoehtojen antaminen ja niiden mallittaminen omalla käytöksellä.