Lastensuojeluprosesseissa lapsen huoltaja ei aina pysty toimimaan puolueettomasti lapsensa edunvalvojana. Tämän vuoksi lapselle voidaan tarvittaessa määrätä edunvalvoja tiettyyn asiaan käyttämään lapsen puhevaltaa huoltajan sijaan.
Edunvalvoja selvittää monipuolisesti lapsen toivomuksen ja mielipiteen sekä määrittää lapsen edun. Edunvalvoja edustaa lasta ja tuo esille lapsen mielipiteen ja tämän kannalta parhaan ratkaisun.
Lastensuojelun edunvalvonnassa on kyse lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvästä lapsen oikeudesta osallisuuteen, tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä. Tavoitteena on lapsen oikeuksien turvaaminen.
Edunvalvonnan tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Perusteltuna syynä edunvalvojan määräämiselle voi olla:
Lojaliteettiristiriita
Ilmeinen eturistiriitatilanne, kun huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta
Terveydelliset syyt, esim. mielenterveyden häiriöt
Puhevalta tarkoittaa
oikeutta laittaa lasta koskeva asia vireille viranomaisessa tai tuomioistuimessa
oikeutta osallistua asian selvittelyyn ja muuhun käsittelyyn
oikeutta hakea päätöksiin muutosta
12 vuotta täyttäneellä on oma puhevalta häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Edunvalvojan määrääminen ei poista vanhemman omaa asianosaisen puhevaltaa.
Lastensuojelun edunvalvojana voi toimia lapsen asioihin perehtynyt asiantuntija, asianajaja tai muu lainopillisen koulutuksen saanut henkilö.
Lastensuojelun edunvalvonta käynnistyy hakemuksella, jonka voi tehdä joko lapsen huoltaja, maistraatti tai sosiaalihuollosta vastaava toimielin, joka on Tampereella lasten ja nuorten palvelujen lautakunta. Hakemus tehdään maistraattiin tai käräjäoikeuteen.
Uudessa lastensuojelulaissa sosiaalityöntekijällä on erityinen velvollisuus huolehtia siitä, että edunvalvojaa haetaan tarvittaessa.
Maistraatti (jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin yksimieliset), käräjäoikeus ja hallinto-oikeus voivat tarvittaessa määrätä edunvalvojan.
Lastensuojelulaki 22 §: Lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos:
1) on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa; ja
2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.
Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettuna holhousviranomaisena toimiva maistraatti, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse.
Holhousviranomaisena toimiva maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin ovat siitä yksimieliset. Muutoin edunvalvojan määrää tuomioistuin. Edunvalvojan määräämisessä sovelletaan, mitä holhoustoimesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään sijaisen määräämisestä edunvalvojalle.