Siitepölyallergia

Mitä allergia on?

Allergialla tarkoitetaan elimistön ylireagointia ympäristössä esiintyviin aineisiin, jotka sinänsä ovat harmittomia. Elimistö alkaa muodostaa allergiavasta-aineita, jotka aiheuttavat oireet. Allerginen taipumus on vahvasti periytyvä. Länsimaissa allergiat ovat hyvin tavallisia, erityisesti nuorilla allergisia oireita on paljon.

Oireiden aiheuttajat

Siitepölyallergian oireet alkavat siitepölykauden alkaessa, yleensä maalis-huhtikuussa. Pohjois-Suomessa oireet alkavat myöhemmin kuin etelässä, mutta siitepölyjä voi kulkeutua etelätuulten mukana joskus kaukaakin.
Ensimmäisenä kukkivat leppä ja pähkinäpensas, huhtikuun lopusta kesäkuun alkupuolelle on koivun kukinta-aika, joka monille siitepölyallergisille on hankalin aika vuodesta. Heinäallergian oireita alkaa yleensä tulle kesäkuussa ja ne jatkuvat elokuun alkupuolelle. Loppukesästä kukkii pujo, tienvierien rikkaruoho.

Osa siitepölyallergisista saa oireita homeitiöistä, joita esiintyy ulkoilmassa keväästä syksyyn, eniten kuitenkin loppukesällä. Siitepölyä on ilmassa eniten aurinkoisena tuulisena päivänä. Sadeilmalla siitepölyjen määrä ilmassa vähenee.

Siitepölyallergian oireet

• Vetinen nuha, nenän tukkoisuus ja aivastelu
• Silmien kutina, punotus ja turvotus
• Kurkun ja nielun kutina
• Joskus hengenahdistusoireet pahimpana siitepölyaikana myös muilla kuin astmasta kärsivillä
• Joskus ruoka-aineiden aiheuttamat oireet suussa ja nielussa
• Atooppisen ihottuman pahentuminen
• Väsymys

Siitepölyallergiaan liittyvät ruokayliherkkyydet

Oireet voivat olla vaihtelevia ja esiintyä vain ajoittain, yleensä eniten siitepölykaudella. Jos huomaat oireita, vältä kyseistä ruoka-ainetta ainakin siitepölykaudella. Jos ruoka-aineet eivät aiheuta oireita, niitä ei tarvitse varmuuden vuoksi välttää. Allergiatestauksia ei asian vuoksi tarvitse tehdä.

Tavallisimmat oireet ovat huulten, suun ja nielun kutina, polte ja turvotus. Nielun turpoaminen voi olla vaarallista. Joskus ruokayliherkkyyteen voi liittyä myös aivastelua, astmaoireita, nuhaa, vatsaoireita tai silmäoireita. Kypsentäminen vähentää hedelmien ja juuresten allergisoivaa ominaisuutta. Kuitenkaan sellerin, palsternakan, mantelin, pähkinöiden ja mausteiden allergisoivuus ei vähene kypsentäessä.

Koivuallergisille oireita voivat aiheuttaa tuoreet hedelmät (omena, persikka, kirsikka, luumu, päärynä, kiivi, ananas, avokado, mango, nektariini ja passionhedelmä), raa´at juurekset (porkkana, palsternakka, selleri ja peruna), tuoreet vihannekset (paprika ja tomaatti) sekä pähkinät, mantelit ja mausteet.

Pujoallergiset voivat saada oireita persiljasta, palsternakasta, selleristä, valkosipulista, kamomillasta, porkkanasta ja mausteista.

Heinäallergiset voivat saada oireita herneistä, melonista, maapähkinästä, soijasta, tomaatista, maissista, viljoista ja riisistä.

Omahoito

Siitepölyjen välttäminen on vaikeaa, koska siitepöly lentää ilmassa kauas, jopa satoja kilometrejä. Pujon siitepöly ei kuitenkaan lennä pitkälle, joten pujon kitkentä kotipihasta kannattaa.

Pyykin kuivattamista ulkosalla kannattaa välttää siitepölykauden aikana.

Muista siivota kotona! Kaikki pöly lisää allergiaoireita, samoin tupakansavu, eläimet ja voimakkaat tuoksut.

Ennen nukkumaanmenoa on hyvä pestä siitepölyt hiuksista, jotta ne eivät yön aikana kulkeudu silmiin ja nenään.

Lääkehoito

Allergian lääkehoito kannattaa, jos oireet haittaavat. Lääkitys helpottaa oireita ja estää niiden pahenemista. Osa allergisista selviää tarvittaessa käytettävällä lääkityksellä, osa taas joutuu hoitamaan oireitaan usean erilaisen lääkkeen yhdistelmillä koko siitepölykauden ajan.

Lääkehoito kannattaa aloittaa ajoissa, koska silloin se tehoaa parhaiten. Seuraa siitepölytiedotuksia! Jos oireilusi on aiempina vuosina ollut vaikeaa, aloita lääkitys jo ennen oireiden alkua.

Antihistamiinit ovat allergian peruslääkkeitä. Niitä käytetään yleensä tabletteina, joskus myös silmätippoina ja nenäsuihkeena. Antihistamiinit auttavat hyvin lähes kaikkiin allergiaoireisiin, myös silmäoireisiin. Tukkoisuuteen ne eivät kuitenkaan auta kovin hyvin. Antihistamiineja kannattaa käyttää kuureina pahimman allergiakauden ajan ja muulloin tarvittaessa. Jos siitepölyallergia on lievä, ei muuta hoitoa tarvita. Osa antihistamiineista on väsyttäviä mutta useimmiten löytyy sopiva väsyttämätön vaihtoehto.

Osa antihistamiineista on saatavana myös ilman reseptiä. Näitä ovat mm Clarityn, Semprex. Ja Zyrtec sekä sen rinnakkaisvalmisteet Cetirizin Biochemie, Cetirizin Generics ja Cetirizin Ratiopharm.

Silmätipat ovat usein tarpeen, jos antihistamiinit eivät riitä helpottamaan silmäoireita tai esim. raskauden aikana, jolloin antihistamiineja ei voi käyttää. Tavallisimmin käytetty silmätippa on kromoglikaatti, jota myydään nimillä Lomudal ja Lecrolyn. Pienen pakkauksen saa myös ilman reseptiä apteekista. Silmätipat auttavat parhaiten säännöllisesti käytettynä, esim. kuuriluonteisesti pahimpana allergiakautena.

Kortisoninenäsuihke on tehokas kaikkien nenäoireiden helpottaja, joka helpottaa jonkin verran myös silmäoireita. Nenäsuihkeen teho ei ala välittömästi vaan vasta muutaman päivän kuluttua. Nenäsuihketta kannattaa siis käyttää säännöllisesti.. Suihkeita voidaan käyttää pitkäänkin, jopa vuoden ympäri. Lääke on turvallinen, tavallisin sivuvaikutus on nenäverenvuoto. Myös nenäsuihkeita saa ilman reseptiä, kauppanimet ovat Beclonasal Aqua ja Beconase. Kromoglikaattia on myös saatavana nenäsuihkeena nimillä Lomudal ja Lecrolyn.

Milloin lääkäriin allergian vuoksi?

Jos olet aiemmin käyttänyt allergialääkitystä, joka tuntuu sinulle hyvin sopivan, voit pyytää reseptin uusimista. Tuo reseptisi terveydenhoitajan vastaanotolle ja saat sen uusittuna muutaman päivän kuluttua. Jos lääkitys ei tunnu sopivalta, varaa aika lääkärin vastaanotolle.

Jos allergiaoireisiin liittyy hengenahdistusta tai hengityksen vinkumista, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.

Jos allergiaoireet ovat olleet vaikeita ja tuntuvat pahenevan vuosi vuodelta, voidaan harkita siedätyshoitoa, joka vähentää oireita ja voi estää allergian pahenemisen. Tavallisimmin siedätyshoitoa annetaan koivu- ja heinäallergian hoidossa. Siedätyshoidon aloittamisesta päättää aina allergiaerikoislääkäri, yleensä sairaalan poliklinikalla.
Siedätyshoitoa ei voida toteuttaa opiskelijaterveydenhuollossa mutta opiskelijaterveydenhuollon lääkäri voi tarvittaessa tehdä lähetteen erikoislääkärin arvioon. Siedätyshoito aloitetaan syksyllä siitepölykauden loputtua. Hoito tapahtuu pistoksina aluksi viikoittain, lopuksi 1 - 2 kuukauden välein ja se kestää vuosia.

Lisätietoa allergioista