Muistojen kirja

Tampereen Sävel @

Tampereen Sävel Facebook GroupTampereen Sävel Facebook Event

Viimeksi lisätyt kuvat

» Mene galleriaan

Haastattelut

Ville Saukkonen

1. Olet tehnyt useita oopperaproduktioita ja toiminut yhteistyössä kuorojen kanssa. Mitkä yhteistyöprojektit kuorojen kanssa ovat erityisesti jääneet mieleesi?

Kuorojen kanssa työskentely on yksi energisoivimpia ja oikeasti mukavimpia asioita työssäni. Pidän kovasti kaikenlaisten kuorojen kanssa työskentelystä; on ihanan haastavaa toimia yhteistyössä useiden persoonien kanssa yhtä aikaa. Tällaisesta joukosta juurikin energian ulos houkutteleminen on aina suoranainen nautinto, näin ohjaajan näkökulmasta.

2. Tampereen Sävelessä on kurssi Näyttämölle! Teatteri Telakalla perjantaina 5.6. jossa sinä toimit opettajana. Mitä kurssilla tapahtuu?

Olen itse opiskellut aikoinani Moskovassa Venäjän teatteritaiteen akatemiassa, ja nyt ajattelin hieman palata noihin aikoihin ja perusharjoituksiin, joita en ole itse tehnyt ehkä kymmeneen vuoteen. Eli kurssilla tehdään ns. musiikkietydiharjoituksia, joissa pieniin musiikkipätkiin tehdään tarinoita ja harjoituksia, yhdessä ja ryhmissä. Olen itse kokenut tämänkaltaiset perusharjoitukset todella hyödyllisiksi. Kurssilla käytetyt metodit ja musiikkietydiharjoitukset ovat mielestäni erittäin mielenkiintoisia ja niistä oppii ehdottomasti parhaiten.

3. Useat kuorot ovat olleet viime aikoina kiinnostuneita näyttämöllisestä ilmaisusta. Mitä mahdollisuuksia on vielä mielestäsi käyttämättä sillä saralla?

Uskon ja toivon, että tällä saralla ollaan vasta lasten kengissä! Kuorojen näyttämöllistä ilmaisua tulisi mielestäni ehdottomasti kehittää, ja olisinkin myös itse mahdollisesti kiinnostunut tekemään työtä sen parissa. Näyttämöllisyyden tuominen mukaan kuoromusiikkiin on sekä katsojille että tekijöille mielekästä hommaa. Uskon näyttämöllisen ilmaisun tuovan myös paljon uutta verta ja kiinnostusta kuoromusiikin pariin, niin laulajien, tekijöiden ja yleisönkin muodossa.

4. Mihin konsertteihin aiot mennä Tampereen Sävel –festivaalilla?

Konserttiohjelmassa on kyllä tosi monta kiinnostavaa konserttia, mutta vielä en ole varma mitä ehdin katsomaan. Jään kuitenkin Tampereelle koko viikonlopuksi, joten mahdollisimman monessa tapahtumassa olisi tarkoitus käydä!



Talkoolainen, Renja Yrjönen

Renja Yrjönen

1. Olet toiminut pitkään Tampereen Sävelen vapaaehtoistyöntekijänä. Kertoisitko työtehtävistäsi festivaaleilla?

Olen ollut vuodesta 1993 Tampereen Sävelessä sisäänheittäjänä (9.kerta). Muuta vapaaehtoistyötä en ole Sävelessä tehnyt. Tuolloin vuonna 1993 Talla voitti Yhtyelaulukilpailun, siitä muistan vuoden. Työ on todella antoisaa ja siinä tutustuu uusiin laulajiin eri puolilta maailmaa.

Sisäänheittäjien tehtävänähän on noutaa kuoro infosta, viedä heidät tiettyyn kellonaikaan soundschekiin ja sen jälkeen pukuhuoneeseen, noutaa heidät pukuhuoneesta ja viedä lavalle tasan tarkkaan tiettyyn heille osoitettuun kellonaikaan.

2. Mikä festivaalityössä kiinnostaa?

On todella antoisaa nähdä muutos kuoron tai yhtyeen mielialassa, ensin hämmennys ja jännitys, ja sitten esiintymisen jälkeen se helpottunut rentoutuminen. Olen vuosien aikana saanut kuoronjohtajista tuttujakin, jotka muistavat tällaisen sisäänheittäjän kahden vuoden tai pidemmänkin ajan jälkeen.

Tähän työhön ei väsy koskaan, innolla odotan aina että Sävelen vuosi tulee ajankohtaiseksi. Viimeksi jo ajattelin että jätän työn nuoremmille mutta eihän siitä mitään tullut. Jälleen kerran otin kesälomapäiviä töistä että pääsen Säveleen talkootyöhön.

Meille on kertynyt vuosien saatossa hyvä sisäänheittäjien tiimi, jotka innolla tulevat vuodesta toiseen hommiin. Työ on vielä helpompaa kun sitä on aiemminkin tehnyt. Tampere-talossa tapahtuu koko ajan pieniä ja suurempia muutoksia, jolloin tilojen nimet uusitaan ja uusia tiloja rakennetaan. Näin on joka kerta jotain uutta opittavaa. Pitää mielen vielä virkeänä.

3. Onko mieleesi jäänyt jotain erityistä tapahtumaa tai sattumusta vuosien varrelta?

Mitään sen ihmeellisempää ei ole vuosien varrella tapahtunut, joka vuosi tulee jotain pientä uutta, uusia laulajia ja johtajia ja persoonallisia sellaisia. Mutta hymyssä suin kohdataan pikku kiukuttelujakin esim. harjoitteluajan lyhyydestä. Ja aina on kaikki kääntynyt parhain päin.

4. Mihin konsertteihin aiotte mennä Tampereen Sävel –festivaalilla?

Mahdollisimman moneen tapahtumaan ja konserttiin - mihin töiltäni sitten ehdinkään. Tosi paljon antaa jo yhtyelaulukilpailun ja kuorokatselmuksen loppukonsertit! Ja nehän tulevat ns. automaattisesti työn ohessa.



Club For Five, Susanna Hietala

Susanna Hietala

1. Club For Five jakoi ensimmäisen sijan Tampereen Sävelen Yhtyelaulukilpailussa vuonna 2001. Mitä kilpailussa menestyminen on merkinnyt teidän yhtyeelle?

Se antoi hyvän potkun jatkaa yhdessä laulamista. Olimmehan olleet vasta puolisen vuotta kimpassa!

2. Millaista on ollut tehdä yhteistyötä beatbox-mestari Indran kanssa?

Indran kanssa työskentely on ollut hauskaa ja helppoa, koska hän on niin lahjakas, avarakatseinen ja kekseliäs taiteilija!

3. Mitä tulevaisuudensuunnitelmia Club For Fivella on?

Meillä on tulossa yhteistyöprojekteja mm. Umon kanssa ja syksyllä julkaistaan meidän neljäs albumi, joten suunnitelmat pyörivät aikalailla levyn ympärillä. Suunnitteilla on levyn julkaisu myös muualla Euroopassa.

4. Mihin konsertteihin aiotte mennä Tampereen Sävel –festivaalilla?

Valitettavasti pääsemme paikalle vasta lauantaina ja päivä taitaa mennä sound checkin ja illan keikkaan valmistautumisen parissa. Sunnuntaina olisi kyllä kiva päästä kuorokatselmuksen päätöskonserttiin!



Nils Schweckendiek

Nils Schweckendiek

1. Helsingin kamarikuoro kantaesittää Tampereen Sävelessä 4.6. Kaija Saariahon teoksen Écho! (Kaiku). Minkälainen teos on kysymyksessä?

Alexandre Barrièren runo käsittelee legendaa Ekhosta ja Narkissoksesta, joka kerrotaan Ovidiuksen Muodonmuutoksia -runokokoelmassa. Jumalatar Hera on lausunut nymfi Ekholle, että hän ei saa enää puhua vaan ainoastaan toistaa muiden sanoja. Kun Ekho sitten rakastuu Narkissokseen, hän pystyy onnettomana vain toistamaan Narkissoksen sanoja kaikuna. Ylimielinen Narkissos torjuu Ekhon, rakastuu myöhemmin omaan peilikuvaansa ja kuolee tuijottaen sitä.

Barrière hyödyntää runossaan kaiun sanaleikkimahdollisuuksia ranskan kielellä. Lempilauseeni on ”Femmes, je connais vos stratagèmes... / J’aime!” (Naiset, tiedän strategianne... / Rakastan!). Saariaho on säveltänyt teostaan kahdeksalle soololaulajalle (joukossa on muun muassa kontratenori) ja elektroniikalle. Musiikki on hyvin ilmaisevaa - se kuvaa herkästi Ekhon yksipuolisen rakkauden surua. Tällä hetkellä en ole vielä tavannut äänimiehemme kanssa joten odotan uteliaana, mitä hänen osuutensa lisää teokseen!

2. Primaballerina Nina Hyvärinen tanssii solistina Matthew Whittallin teoksessa ad puram annihilationem meam. Miten tanssijan ja kuoron yhteistyö on sujunut?

Nina on ainutlaatuinen tanssija joka käyttää työssään itämaisen tanssin ja teatterin vaikutteita. Hän pystyy herättämään pienillä ja vähäisillä liikkeillä isojakin tunteita. Matthew Whittall on säveltäjänä samantyyppinen taiteilija, jonka ideoiden yksinkertaisuus vain lisää niiden tehokuutta. Yhdessä he ovat luoneet teoksen, joka käsittelee hengellisyyttä hyvin laajasti, ilman sitoumusta tiettyyn uskoon. Esitimme ad puram annihilationem meam -sävellyksen ensimmäistä kertaa Helsingissä vuosi sitten. Koska pääsimme esitystilaan vasta konserttipäivänä, Nina kävi kuuntelemassa kuoron harjoituksia, joissa teimme hänelle myös harjoitusnauhan. Sitten hän työskenteli yksin studiossaan. Pääsimme näkemään hänen koreografiansa vasta kenraaliharjoituksessa, jolloin vaikutus meihin kaikkiin oli suuri.

3. Claude Vivierin teos Journal saa konsertissanne Suomen ensiesityksen. Miten teos päätyi Helsingin kamarikuoron ohjelmistoon?

Vivier murhattiin 34-vuotiaana Pariisissa vuonna 1983. Jos hän olisi jäänyt eloon, hän olisi varmasti nykyään maailman tunnetumpia säveltäjiä. Tietyissä piireissä häntä on kuitenkin arvostettu jo pitkään (György Ligeti sanoi hänet sukupolvensa suurimmaksi ranskalaiseksi säveltäjäksi, vaikka hän olikin kanadalainen), ja ranskalainen kollegani Rachid Safir on viime aikana herättänyt viitisenkymmentä minuuttia kestävän Journalin uuteen elämään.

Sävelletty neljälle solistille, kuorolle ja lyömäsoittimille, tämä seremoniamainen teos käsittelee elämän eri vaiheita - lapsuus, rakkaus, kuolema - hyvin koskettavalla tavalla. Siinä on huumoria ja hellyyttä, hengellisyyttä ja maallisuutta, toisin sanoen, siinä on elämän kaikenlaisia eri kokemuksia, ja ainakin viidellä eri kielellä.

Mielestäni Journal on 1900-luvun suurimpia kuorosävellyksiä ja olen erittäin iloinen, kun saamme esittää sen Tampereella ensimmäisen kerran Suomessa.

4. Mihin konsertteihin aiot mennä Tampereen Sävelessä?

Valitettavasti joudun lähtemään heti konserttimme jälkeen - seuraavana päivänä matkustan jo Kiinaan. Muuten kävisin ehdottomasti ainakin Tapiolan Kuoron konsertissa ja sen jälkeen nauttimassa Club for Fivestä. Olisi ollut myös kiva tutustua mahdollisimman moniin minulle vielä tuntemattomiin yhtyeisiin. Next time...



Trio Mediæval – Torunn Østrem Ossum

Trio Mediaeval

1. Yhtyeenne Trio Mediæval palkittiin Tampereen Sävelessä vuonna 1999. Mitä kilpailussa menestyminen teille merkitsi?

Kyllä, kilpailimme vuonna 1999 ja tulimme toisiksi. Triomme ura oli silloin vielä alkutaipaleella ja menestyminen kisassa merkitsi meille tietysti paljon. Kakkospalkinnon voittaminen tuntui upealta! Ennen kilpailua meidän täytyi harjoitella kovasti ja valmistella esityksen musiikki huolellisesti. Tampereen yhtyelaulukilpailun tuoma haaste pakotti triomme myös tehokkaaseen ja hyödylliseen harjoitusrutiiniin.

Ilmapiiri Tampereella oli erittäin positiivinen ja yhtyelaulukilpailu toimi myös hyvänä mahdollisuutena tutustua muihin lauluyhtyeisiin. Kuulimmekin paljon erittäin hyviä esityksiä.

2. Onko kokoonpanonne pysynyt siitä asti samana?

Ryhmämme kokoonpano on pysynyt samana vuodesta 1997, jolloin Trio Mediæval perustettiin. Meillä on ollut sijainen Linnille puolen vuoden ajan, kun hän sai lapsensa, sekä muutenkin muutamassa pienemmässä projektissa. Pääasiassa kuitenkin olemme laulaneet samalla porukalla yhdessä jo melkein 12 vuotta. Laulamme nykyisin samanlaista musiikkia kuin aloittaessammekin: keskiaikaisia teoksia, nykymusiikkia sekä norjalaista kansamusiikkia.

3. Mitä lauluyhtyeessä toimiminen vaatii jäseniltään?

Yhtyeessä laulamiseen tarvitaan musikaalisuutta ja joustavuutta: on erittäin tärkeää kuunnella yhtyeen muita laulajia ja sanattoman kommunikaation tulee myös olla selkeää. Jo tapa, jolla hengität laulamisen aikana sisältää paljon informaatiota. Me emme yleensä keskustele paljon lauluharjoitustemme yhteydessä, vaan selvitämme laulamalla ja kokeilemalla kuinka haluamme asioiden olevan. On hieno tunne, kun yhtyeen laulajien äänet kuulostavat ja toimivat kuin yhtenä instrumenttina.

4. Tampereen Sävelen konsertissanne 5.6. yhdistyy keskiaikainen musiikki Gavin Bryarsin täydentämiin teoksiin. Millaista on ollut yhteistyö nykysäveltäjän kanssa?

Gavin Bryars on tehnyt muutaman todella hienon sävellyksen triollemme! Kuten sanoin aikaisemmin, yhtyeemme on laulanut myös nykymusiikkia alusta alkaen. Tämä ei kuitenkaan ole aivan täysin totta. Aluksi emme halunneet ottaa ohjelmistoomme nykymusiikkia… Tämä muuttui, kun Ivan Moody tarjoutui säveltämään yhtyeellemme. Olimme tietysti innoissamme, kun saimme sävellyksen, joka oli tehty varta vasten meidän äänille. Moody sävelsi Words of the Angel –teoksen, mikä on myös ensimmäisen levymme nimi. Muistan, että lauloimme tämän teoksen myös Tampereen Yhtyelaulukilpailussa! Trio Mediævalille säveltäneet taiteilijat tuntevat äänemme ja ovat kuunnelleet musiikintekoamme. Tykkäämme keskustella musiikista säveltäjän kanssa ja lisätä oman panoksemme teoksen tulkintaan.

5. Mihin konsertteihin aiotte mennä Tampereen Sävel –festivaalilla?

Valitettavasti minä ja Linn viivymme Tampereella vain yhden yön, emmekä ehdi käydä muissa konserteissa. Mutta Anna Maria on paikalla pidempään ja olenkin varma, että hän aikoo nähdä mahdollisimman monta esitystä festivaalin aikana!



Vilppu Kiljunen

Vilppu Kiljunen

1. Ohjaat Tapiolan kuorolle dramatisoidun Einojuhani Rautavaaran teoksen Marjatta matala neiti. Minkälainen tulkinta teoksesta on luvassa?

Ohjauksesta tullee pelkistetty ja mahdollisimman suoraan yleisön kanssa kommunikoiva tapahtuma. Ei siis mikään kuvitettu ”kalevalainen” rituaali. Lähtökohtana ovat lapset, jotka alkavat musiikin, laulun ja leikin avulla kertomaan tarinaa. Tästä kerronnasta syntyy tapahtuma jota katsojat seuraavat ja oivaltavat, kokevat, Rautavaaran maailman kukin omalla tavallaan.

2. Tapiolan kuoro on tulkinnut Marjatta matala neidin kerran ennenkin, vuonna 1988. Oletko tutustunut tähän aikaisempaan versioon teoksesta?

En ole.

3. Mitä kuoron kanssa työskenteleminen mielestäsi ohjaajalta vaatii?

Täsmällisyyttä ilmaisussa ja kykyä innostaa suurta ryhmää työtehtävään. Ja kovaa ääntä! (heh!)

4. Mihin konsertteihin aiot mennä Tampereen Sävelessä?

En tiedä vielä, siellä tuntuu olevan useita kiinnostavia tapahtumia.



Tellu Turkka

Tellu Turkka

1. Philomela-kuoro esittää teoksesi Kädetön neito ensimmäistä kertaa Tampereen Sävelessä. Kertoisitko, mitä teos pitää sisällään?

Kädetön neito on vanha, arkkityyppinen keskieurooppalainen satu, joka sisältää useita kerroksia. (Ja minähän rakastan satuja..) Se on kulkenut matkassani jo vuosia herättäen arvokkaita oivalluksia, ja nyt vihdoin saan toteuttaa sen! Ja hyvässä seurassa, hyvien tekijöiden kanssa.

2. Olet työskennellyt aikaisemminkin Philomelan kanssa. Millainen työprosessi on ollut tällä kertaa?

Olen tehnyt yhteistyötä Philomela-kuoron, Marjukka Riihimäen ja Päivi Järvisen kanssa reilut kymmenen vuotta. Tunnemme toisemme, kommunikaatio pelaa ja luottamus auttaa kuoroa heittäytymään uuteen. Sillä uutta tämä on! Päivi Järvinen, jota suuresti kunnioitan ja ihailen, ja minä olemme saaneet Philomelan käyttöömme lukuisiksi harjoituksiksi, joissa olemme teettäneet erilaisia ääni- ja liikeharjoituksia ja improvisaatiota. Näin Kädettömän maailma on saanut rakentua rauhassa sisältä käsin. Nuotteja kuoro on saanut hyvin säästeliäästi, olen opettanut korvakuulolta. Tämä on edesauttanut saamaan sointimaailmaan entistä enemmän syvyyttä ja uusia sävyjä. Samoin ääni ja liike ovat ruokkineet toisiaan. Kerromme tämän tarinan ilman sanoja, ilman tekstiä.

Aiemmissa teoksissa sanat ovat olleet minulle tärkeitä. Olen tehnyt Philomelan ja Päivin kanssa 5 teosta aiemmin. Ne ovat menneet sillä tavoin, että minä olen tehnyt ensin musiikin, sitten Päivi on tehnyt koreografian. Monet teoksista ovat hyvissä hengissä edelleen, ja toivottua ohjelmistoa Philomelalla. Muun muassa Suden aika esitettiin pari viikkoa sitten 10 v. konsertissaan. Kymmenen vuotta sitä on jo esitetty, ja yhä se liikuttaa ja on laulajillekin elävä. Samoin Minne kauneus katosi? ja Enkelit kuuluvat ohjelmistoon edelleen. Nämä aiemmat teokset ovat johtaneet Kädettömään neitoon. Nyt ääni ja liike luodaan yhdessä ja se on ollut suurena inspiraationa meille kaikille. Ääni ja liike tukevat toisiaan, ja kuoro on harjaantunut vuosien varrella heittäytymään turhia kyselemättä ja miettimättä.

3. Toimit paljon kansanmusiikin parissa. Mitä kuoron kanssa työskenteleminen vaatii säveltäjältä?

Olen opiskellut Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla. Kansanmusiikki ja etniset äänenmuodostustavat ovat minulle läheisiä. Ne avaavat rikkaat mahdollisuudet kuoroäänenmuodostukseen. Philomela on tällä opintiellä jo pitkällä. Aiempi tuotantoni säveltäjänä rakentui pitkälti kalevalamittaisen runouden maailmaan, sekä traditionaalisen, että itsekirjoitetun. Sittemmin olen testaillut muitakin tekstityyppejä, mutta nyt minua puhuttelee ääni vailla sanoja. Äänteitä, vokaaleja, konsonantteja, mutta ei sanoja.

Improvisaation ohjaus, sanaton äänellä kommunikoiminen, hetken sävelet, jotka syntyvät siis hetkessä, joita ei muisteta eikä muistella, ovat johtaneet rikkaudellaan tähän pisteeseen, jossa sävellän "livenä" väljien ideoiden pohjalta. Ja kerros kerrokselta, harjoitus harjoitukselta teos alkaa hahmottua. Tässä työtavassa on minulle uutta vitaalisuutta, joka puhuttelee minua syvälle. Ilmeisesti kuoroakin, Päiviä ja Marjukkaa myös, koska olemme kaikki innoissamme tästä.

4. Mihin konsertteihin aiot mennä Tampereen Sävelessä?

Ajattelin katsoa Juicen ja Lauran Moodyn konsertin. Muutoin voi olla aika haipakkaa, kun kasaamme esityksen, valot jne. asiat Kädettömälle neidolle.



Jussi Chydenius

Jussi Chydenius

1. Rajaton voitti Tampereen Sävelen yhtyelaulukilpailun vuonna 1999. Mitä kilpailun voittaminen merkitsi Rajattomalle?

Kilpailun voitto oli meille erittäin suuri asia. Konkreettisena seurauksena saimme muun muassa kutsun ensimmäiselle ulkomaan keikallemme Irlantiin, mutta suurin vaikutus voitolla oli itseluottamukseemme - tunsimme olevamme oikealla tiellä ja omaavamme jotain erityistä.

2. Toimit nykyään yhtyelaulukilpailun tuomaristossa. Minkälaisia yleisiä huomioita olet tehnyt nykyisestä yhtyelaulukulttuurista?

Suomessa yhtyelaulu on todellakin tullut huomattavasti suositummaksi kymmenessä vuodessa ja se näkyy kotimaisten yhtyeiden määrässä ja toisaalta vaihtelevassa tasossa. Yleismaailmallisempina trendeinä voisi mainita on lisääntyneen mikrofonien käytön ja yhtyeiden viihteellistymisen. Toivoisin, että Tampereellakin olisi mukana myös korkeatasoisia akustisia yhtyeitä, musiikkityylistä riippumatta.

3. Ohjaat yhdessä Anders Jalkéuksen kanssa yhtyelauluklinikkaa festivaalin aikana. Kertoisitko hieman, mitä kurssilla tehdään?

Jaamme klinikalla Andersin kanssa ajatuksiamme yhtyelaulusta ja lauluyhtyeelle sovittamisesta. Toivomme toki, että yleisö varustautuu monin hyvin kysymyksin!

4. Mihin konsertteihin aiot mennä Tampereen Sävel –festivaalilla?

Tänä vuonna Tampereella on todella paljon loistavia konsertteja ja yritän ehtiä kuuntelemaan mahdollisimman monia niistä. Erityisesti Juicen, Trio Medievalin ja Tapiolan Kuoron konsertit kiinnostavat.



Matti Hyökki

Matti Hyökki

1. Kuorolaulu on ollut paljon esillä mediassa viime aikoina. Mikä on mielestäsi syy tällaiseen kuorobuumiin?

Tiedän että esimerkiksi YLE Teeman Kuoroon! -ohjelma ideoitiin aivan omatoimisesti Yleisradiossa. Avainhenkilöitä ovat olleet YLE Kulttuurin päällikkö Airi Vilhunen ja toimittaja Inari Nuutero. Kuoroilmiö ei kuitenkaan ole pelkästään kotimaista lähtöä. TV Nelosen Kuorosodan formaatti on mm. lainaa Ruotsista ja Nelosella syksyllä alkavan jälleen uuden kuoro-ohjelman malli tulee sekin maan rajojen ulkopuolelta.

Kuoroa on siis ilmassa. Kuorossa laulaminen aktivoi viikoittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kun kuoro kaikkina aikoina on vetänyt laulajia puoleensa niin nyt tuo vetovoima on herättänyt myös sivusta seuranneiden huomiota. Yksilöllisyyttä korostavana aikana alue, jolla yhteisöllisyys, “stemmasoundi” on kaiken a ja o, on uutta ja kiinnostavaa. Joukkuehengen merkitys tulosten parantajana näkyy kuorotoiminnassa päällimmäisenä. Yhdessä työskentely hioo sosiaalisia taitoja ja tukee henkistä ja fyysistä terveyttä. Kuorotoiminnan on havaittu kohottavan elämisen laatua. Se on kansanterveydellisesti tukemisen arvoista toimintaa.

2. Olet toiminut kuorokatselmuksen tuomaristossa jo pitkään. Millaisia huomioita olet tehnyt kuorokatselmuksesta vuosien varrella?

Katselmus on kansainvälistynyt. Festivaali tunnetaan ulkomailla laajasti ja kuorot suunnistavat Tampereelle mittauttamaan taitojaan. Muun muassa kaukoidästä tulleiden kuorojen esitykset ovat säännönmukaisesti olleet juhlaa niin silmille kuin korvillekin. Myös kotimainen kuororintama on laajentunut. Perinteisten sekakuorojen rinnalle ovat tulleet vastaperustetut, erittäin taitavat nuorten kamarikuorot ja tuskin lauluyhtyettä suuremmat kokoonpanot. Lapsikuorot ovat niin ikään löytäneet katselmuksen. On kuultu uutta naiskuoroilmiötä: perinteiset kehtolaulut hylänneet naiskuorot ovat Värttinän mallin inspiroimina olleet liikkeellä vahvoine esityksineen.

Muuten ohjelmistolliset muutokset ovat näkyneet selvästi: kymmenisen vuotta sitten kuoroliikunta oli erittäin suosittua ja silloin nähtiin suoranaisia lavaperformansseja mm. vaihtuvine kuoroasuineen. Nyt ollaan taas maltillisemmilla linjoilla. Uudet kuoronjohtajasukupolvet lanseeraavat näkemyksiään niin musiikista kuin yhdessä esittämisen tavoistakin. Musiikin tyylejä sekoitellaan rohkeasti, syntyy uusia etno-, pop- ja rocksävellyksiä kuoroille. Silti traditionaalinen ns. klassinen kuororepertuaari tuntuu hyvin pitävän pintansa.

3. Mikä on mielestäsi kuorolaulun vetovoima?

Yhteisö. Tärkeimmäksi olen nähnyt laulajan mahdollisuudet solmia toimivat sosiaaliset suhteet. Vasta sen jälkeen tulevat musiikki ja esittäminen. Ellei kavereita löydy, musiikki itsessään – tai johtaja – harvoin riittää motivoimaan pitkäjänteiseen taiteelliseen työhön.

Toiminnassa itsessään vetää mahdollisuus päästä esiintymään lavoille joille omin voimin tuskin koskaan pääsisi. Osana musiikkiyhteisöä voi olla tuottamassa vahvoja taiteellisia elämyksiä yleisölle.

4. Mihin konsertteihin aiot mennä Tampereen Sävel -festivaalilla?

Mikäli aikataulu antaa myöten haluaisin ehtiä Yhtyelaulukilpailun päätöskonserttiin, Helsingin kamarikuoron konserttiin ja Philomelan sekä Tapiolan kuoron konsertteihin.

Tampereen Musiikkijuhlat | Tullikamarinaukio 2, 33100 Tampere | (03) 5656 6172 | © 2009 Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.
Logos Tampereen kaupunki Finland Festivals Pirfest choralfestivalnetwork Laatutonni Kulttuurikunto