Koulukadun kentät ahkerassa käytössä ympäri vuoden

Koulukadun perinteikäs tekojäärata on yli 50 vuoden ajan palvellut tamperelaisia jääurheilun harrastajia syksystä kevääseen. Alati lauhemmiksi muuttuneiden alkutalven säiden myötä tekojääradan tarpeellisuus on korostunut entisestään, kun kunnolliset pakkasjaksot on usein saatu vasta vuodenvaihteen tienoilla, joskus vieläkin myöhemmin.

Päiväsaikaan Koulukadun tekojääradat ovat ahkerassa oppilaitosten liikuntatuntikäytössä.

Viime aikoina myös Koulukadun kentän ympärivuotiseen käyttöön lähiliikuntapaikkana on panostettu. Keväällä 2007 Koulukadun tekojääradalla käynnistyi ykköskaukalon jäähdytysputkien uusimisremontti, jossa elinkaarensa päähän tulleet 30 - 40 vuotta vanhat putket oli uusittava.

Remontin yhteydessä päätettiin kehittää radan ympärivuotista käyttöä siten, että kaukalon putkien päälle asennettiin nykyaikainen hiekkatekonurmi. Uusi alusta tarjoaa erinomaisen pinnan erilaisille pallopeleille, kuten jalkapallolle, sählylle ja sulkapallolle. Myös puistojumppaajille on iloa aikaisempaa miellyttävämmästä jumppa-alustasta.

- Palaute käyttäjiltä uuteen pinnoitteeseen liittyen on ollut poikkeuksellisen myönteistä, kertoo käyttöpäällikkö Esa Auvinen kaupungin liikuntapalveluista.

Myöhemmin syksyllä kävi ilmi, että tekonurmi jääkiekkokaukalon alustana ei jääkiekkokaukalon jäädyttämisenkään kannalta aiheuta erityisiä ongelmia.

- Koska kakkoskaukalon jäädytysputket ovat iältään huomattavasti ykköskaukalon putkistoja nuorempia, vastaavanlaista operaatiota ei kakkoskaukalon kohdalla ollut tarvetta tehdä, toteaa käyttöpäällikkö Auvinen.

Katukorista, jalkapalloa ja kesäjumppaa

Kakkoskentän asfalttipinnoite tarjoaa kesäkausina puitteet suositun katukoriksen harrastamiseen. Kuluneena kesänä kentän reunamille oli sijoitettu kuusi koritelinettä, jotka olivat päivittäin ahkerassa käytössä.

Liikuntapalveluiden tavoitteena on, että mahdollisimman moni kuntalainen löytäisi lähiliikuntapaikalta mielekkään tavan harrastaa liikuntaa. Siksi jääurheilukauden ulkopuolella Koulukadun kentät ovat kaikkien vapaasti käytettävissä ilman maksua tai vuorojen varaamista. Poikkeuksena ovat lähinnä vain ykköskentällä kesäaikaan kahdesti viikossa järjestetyt suositut puistojumppatapahtumat.

Kesäisin Koulukadun kentän pukusuojia ja suihkutiloja käyttävät hyväkseen monet jääkiekkojoukkueet, jotka tekevät peruskuntoharjoituksiaan kentällä sekä läheisen Pyynikin vaihtelevassa maastossa.

Vuoroja myös yleisöluistelulle

Koulukadun kaukalot on varattu yleisöluistelua varten lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11-14. Radat ja pukusuojat ovat kaupunkilaisten käytössä veloituksetta.

Talvikausina päiväsaikaan kaukaloiden harjoitusvuorot ovat läheisten koulujen ja päiväkotien käytössä, iltaisin taas vakiokäyttäjiä ovat jääkiekkoseurat. Varsinkaan ilta-aikaan tyhjäkäyttöä Koulukadulla ei juurikaan ole. Viikonloppuisin jääaikaa on varattu myös yleisöluisteluun, sekä mailallisille että ilman mailaa luisteleville.

Vaikka jään laadun suhteen olosuhteet Koulukadulla ovat varsin hyvässä kunnossa, sarja-ohjelmien mukaisten otteluiden pelaaminen Koulukadulla on epävarmaa oikukkaiden sääolosuhteiden johdosta. Lumen tuprutessa taivaalta vähänkin sakeammin jää on hetkessä paksun nietoksen vallassa, eikä pelaaminen tällöin lumen seassa ole mahdollista. Samoin Suomen talvelle alati tyypillisempi vesisade pehmentää jään ja estää pelaamisen

Pitäisikö Koulukadun kaukalot kattaa?

Aamusta iltaan jää pidetään ensiluokkaisessa kunnossa kokeneiden ammattilaisten voimin. Jäänhoitokoneen ajovuorossa liikuntapaikanhoitaja Perttu Koivula.

Säännöllisin välein onkin noussut esiin jääkiekkoseurojen ehdotus kaukaloiden kattamisesta pressuilla tai jollakin muulla kevyellä rakennelmalla.

- Idea ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaisesti toteutettavissa Tampereella, varsinkaan Pyynikin alueella, jossa maisemalliset seikat on otettava erityisen perusteellisesti huomioon, toteaa käyttöpäällikkö Matti Kaario liikuntapalveluista.

– On ilmeistä, että hankkeen toteuttamisesta syntyisi varsin monimutkainen prosessi, kun lähistöllä sijaitsevien talojen asukkaita asettautuisi maisemallisista syistä vastustamaan hanketta. Hanketta ei ole myöskään kirjattu vuoteen 2011 asti ulottuviin liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelmiin.

- Tiedän kylläkin, että vastaavista tekojää-radan kattamistoimenpiteistä on lukuisia onnistuneita esimerkkejä Keski-Euroopan suunnalla, toteaa pitkän linjan jääurheilumies Matti Kaario.

Pyynikin kentällekin toivotaan tekojäätä

Toinen yleisön suunnalta peräisin oleva toivomus koskee Pyynikin urheilukentän luistinradan varustamista jäädytyslaitteistolla. Kenttä toimii talvisin suosittuna yleisöluisteluareenana sekä kaupungin ainoana pikaluistelijoiden harjoitusratana – mikäli säiden haltijat ovat suosiollisia.

Erityisenä haasteena kentän luistinradan kunnossapidolle nimittäin on Pyynikin kentän sijainti aivan Tampereen ydinkeskustan liepeillä. On osoittautunut, että keskustan läheisyydellä on ilman lämpötilaa nostava vaikutus.

- Olemme vuosien saatossa todenneet, että vaikka ”virallinen” lämpötila Tampereella olisi pari kolmekin astetta pakkasen puolella, Pyynikillä mittarit voivat silloin hyvinkin olla vielä plussan puolella. Tällöin kentän jäädyttäminen on mahdotonta, toteaa kentän kunnossapidosta vastaava rakennusmestari Pasi Lähteenmäki kaupungin liikuntapalveluista.

– Ratkaisu asiaan olisi jäädytysputkien asentaminen kentän alle. Aika näyttää, päästäänkö Pyynikin urheilukentällä kuntoilemaan ja nauttimaan luistelun ilosta myös lauhempina talvina tekojään mahdollistamana. Monesta suuresta kaupungista tekojääkenttä jo löytyy.

Tämä artikkeli on julkaistu myös Tampereen Liikuntasanomissa 4/2007. Koko lehti löytyy pdf-muodossa Liikuntapalvelujen verkkosivuilta:

Teksti: Petri Vilkko

Kuvat: Petri Vilkko