Pirkanmaan ympäristökeskus teki
päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Rantaväylän
kehittämishankkeessa 23.8.2007. Tampereen kaupunki valitti Pirkanmaan
ympäristökeskuksen päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitus
hylättiin 29.6.2009. Hallinto-oikeuden päätöksen myötä pitkän tunnelin
tiesuunnitelman laadinta ja asemakaavoitus keskeytettiin ja käynnistettiin
ympäristövaikutusten arviointimenettely.
YVA-selostuksen ja Rantaväylän
suunnittelun liikenne-ennusteet perustuvat Tampereen teknillisen yliopiston
ylläpitämään TALLI-liikennemalliin. TALLI -mallin avulla voidaan kuvata seudun
asukkaiden matkustuskäyttäytymistä nykytilanteessa ja ennustevuonna 2030.
Lisätietoa TALLI-mallista löytyy alla olevan linkin kautta.
Liikennemallin taustalla on Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityössä ja sen
rinnalla tehdyssä liikennejärjestelmätyössä valittu maankäytön ja liikennejärjestelmän
kehittämispolku. Rakennemalli perustuu kaupunkiseudun virallisiin arvioihin
seudun väestö- ja työpaikkakehityksestä vuoteen 2030 mennessä.
Melu- ja ilmanlaatuvaikutusten mallinnuksissa väestömäärätietojen lähteenä on
käytetty Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoa
asutuksen nykyisestä sijoittumisesta.
Liikenteen aiheuttamiin
ilmanlaadun muutoksiin vaikuttavat muun muassa ajoneuvojen pakokaasupäästöt.
Tämän hetken arvion mukaan Rantaväylän liikenteen kasvu ja ajoneuvokannan
kehittyminen ja uusiutuminen ajoittuvat niin, että vuoden 2020 ennustetilanne
kuvaa liikenteen päästöjen kannalta pahinta mahdollista tilannetta. Tästä
syystä tarvetta vuoden 2030 tilanteen ennustamiseen ei ole.
Tampereen
kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.1.2006 keskustan liikenneosayleiskaavan, jossa
valtatie 12 kulkee tunnelissa Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymien
välillä (ns. Tampellan pitkä tunneli). Liikenneosayleiskaavaa laadittaessa ja
sen rinnalla laaditussa Rantaväylän kehittämisselvityksessä (2004)
tarkasteltiin erilaisten liikennejärjestelyjen vaikutuksia ja mukana oli
vaihtoehtoja, joihin tunneli ei sisältynyt. Liikenneosayleiskaavan
valmistelutyössä vertailtiin erilaisia keskustan läpikulkuliikenteen
vaihtoehtoja. Tehtyä tarkastelua on referoitu myös Rantaväylän
YVA-selostuksessa (2010).
Keskustan liikenneosayleiskaavan vaihtoehtotarkasteluissa päädyttiin siihen,
että Rantaväylän pitkän tunnelin sisältävä
vaihtoehto on vaikutuksiltaan positiivisin ja se sisällytettiin
liikenneosayleiskaavaan. Liikenneosayleiskaavan raportista (linkki alla) löytyy
esiteltynä kaavassa tutkitut verkkovaihtoehdot ja perustelut tehdyille
valinnoille. Kaavaratkaisun hyväksymisen jälkeen Tampereen kaupunki ei nähnyt
enää tarkoituksenmukaisena muiden vaihtoehtojen käsittelyä. Oikeusvaikutteinen
liikenneosayleiskaava toimii asemakaavoituksen ja muun tarkemman suunnittelun
pohjana.
Tunneliratkaisusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia
on arvioitu YVA-selostuksessa. Arviot tarkentuvat maantielain mukaisissa
yleissuunnitelmassa ja tiesuunnitelmassa. Pitkästä tunnelista syntyviä
todennäköisesti haitallisimpia ympäristövaikutuksia ovat ilman laadun
heikkeneminen suuaukkojen kohdalla sekä tunnelien rakentamisen aikainen melu,
tärinä, pöly ja niistä aiheutuvat vaikutukset lähiympäristöön.
Rantaväylän tunneli suunnitellaan ja toteutetaan siten, että haitalliset
vaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Ympäristölle ja asukkaille
kestämättömiä tai elinympäristön laatua merkittävästi heikentäviä ratkaisuja ei
toteuteta. Suunnittelussa tavoitteena on kokonaisuutena asuin- ja
elinympäristön tason nostaminen nykyisestä.
Rantaväylän pitkän tunnelin
rakentamisen on nähty parhaiten mahdollistavan keskustan maankäytön
laajenemisen Ranta-Tampellan alueelle. Ratkaisussa autoliikenne siirtyy maan
alle, jolloin asumiselle, jalankululle ja pyöräilylle vapautuu maa-alaa. Myös
Näsijärven ranta-alueen hyödyntämismahdollisuudet parantuvat mm. Mustalahden
sataman alueella. Maankäytön tiivistäminen keskustassa on kestävän kehityksen
ja ilmastotavoitteiden mukaista.
Tunneli ja eritasoliittymät sujuvoittavat liikennettä poistaen jokapäiväiset
ruuhkat Paasikiventien liikennevaloissa. Ruuhkien vähenemisellä odotetaan
olevan positiivista vaikutusta nykyisen tien lähiympäristön viihtyisyyteen.
Kokonaisuudessa tunneliratkaisulla pakokaasupäästöt voivat vähentyä nykyisestä,
vaikka liikennemäärien ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan. Rantaväylän
tunnelin toteuttaminen parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sekä
Rantaväylällä että Pispalan valtatiellä.
Rantaväylän pitkän tunnelin matkalla Paasikiventien ja Kekkosentien
melukuormitus vähenee nykyisestä mm. Amurin ja Armonkallion pohjoisosien
kohdilla.
Tunnelin rakentamisen
aikana räjäytystöistä ja maa-aineksen kuljetuksista syntyy melu- ja tärinävaikutuksia.
Louhinta ja räjäytystyöt sekä kuljetusreitit suunnitellaan siten, että niistä
aiheutuva haitta olisi mahdollisimman pieni lähialueiden asukkaille.
Räjäytystöiden aikataulusta ja työnaikaisista liikenteen järjestelyistä
tiedotetaan työn aikana asukkaille.
Nykyisellä tiellä ruuhkia
aiheuttavat Paasikiventien seitsemän liikennevalo-ohjattua risteykset
Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella. Lisäksi Paasikiventien jyrkät
nousut Sepänkadun risteykseen hidastavat liikennettä.
Liikenne-ennusteen mukaan suurin osa Paasikiventien nykyisestä Sepänkadun ja
Mustalahden välisestä liikenteestä siirtyy tunneliin. Tämä tarkoittaa jopa
neljää ajoneuvoa viidestä. Tunnelissa ajaminen on sujuvampaa, koska tunnelissa
ei ole pysähdystarvetta aiheuttavia liikennevaloristeyksiä. Nykyinen Paasikiventie
ja sen risteykset mm. Sepänkadulla ja Mustalahdessa säilyvät maanpinnalla.
Liikennemäärät maanpinnalla ovat huomattavasti nykyistä pienemmät, noin
viidesosa nykyisestä liikenteestä.
Pitkän tunnelin rakentaminen on mahdollista tehdä häiritsemättä suuremmin
Paasikiventie ja Kekkosentien nykyistä liikennettä.
Rantaväylän nykyiset risteykset
ja liikennevalot korvataan kahdella eritasoliittymällä ja tunnelilla
Paasikiventien ja Kekkosentien osuudella Santalahti - Naistenlahti. Paasikiventie
säilyy katuna nykyisellä paikallaan kulkien Haarlan mutkan ja Sepänkadun risteyksen
kautta Mustalahteen Näsijärvenkadun liittymään asti. Tunnelin toteutuessa
nykyinen Kekkosentie Ranta-Tampellan kohdalla välillä Tammerkoski –
Naistenlahti on purettavissa ja alue on rakennettavissa kokonaan uudelleen
osaksi keskustan kaupunkirakennetta.
Rantaväylän pitkä tunneli -ratkaisussa tärkeimmät sisäänajoreitit keskustaan
ovat Sepänkatu, Hämeenpuisto ja keskustan itäpuolella uusi Ratapihankatu.
Mikäli tunnelin keskellä toteutetaan liittymä, on tällöin mahdollista liittyä
keskustan katuverkkoon ja mahdollisesti keskustan maanalaiseen
pysäköintilaitosten verkkoon suoraan tunnelin keskeltä.
Pitkän tunnelin toteutuessa
keskustan katuverkon ruuhkien odotetaan vähentyvän. Kaupungin läpiajamisesta
katuverkkoa pitkin odotetaan tulevan nykyistä vähemmän houkuttelevaa, kun
vaihtoehtona on sujuva ja nopea tunneliyhteys ilman pysähdyksiä.
Rantaväylän tunneliratkaisussa
säilyy yhtenäinen pitkämatkaisen pyöräilyn itä-länsisuuntaisen pääreitti
keskustan pohjoispuolelta Näsijärven rantavyöhykkeellä. Nykyisen tien
ajoneuvoliikenteen vähentyessä ja nopeustason laskiessa pääreitin
kulkuympäristö on nykyistä miellyttävämpi.
Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymiin toteutetaan nykyisen
kaltaiset yhteydet Rantaväylän poikki jalankululle ja pyöräilylle
keskusta-alueen ja Näsijärven ranta-alueen saavutettavuuden turvaamiseksi.
Tunnelin myötä Näsijärven rantavyöhykkeen viher- ja virkistysalueiden määrää
voidaan lisätä ja hyödyntää nykyistä rantavyöhykettä tehokkaammin virkistyskäytössä.
Tunnelin lähialueen ja
ympäristön pohjavesitilanne selvitetään asentamalla pohjaveden havaintoputkia
kallioon ja maaperään. Lisäksi kartoitetaan mahdolliset talousvesikaivot.
Pohjaveden pinnan säännöllinen seuranta pyritään yleensä aloittamaan 1 - 2
vuotta ennen rakennustöiden aloittamista, jotta saadaan selville alueen
luontainen pohjaveden pintojen vaihtelu. Tulosten perusteella selvitetään
kalliopohjaveden ja maaperässä olevan pohjaveden mahdollinen yhteys.
Tunnelin ympäristössä painumaherkille maaperä-alueille perustettujen
rakennusten perustamistavat selvitetään ja valitaan painumaseurantaan tulevat
rakennukset. Alueille määritetään pohjaveden pinnan sallitut alentamisrajat.
Tarvittaessa pohjaveden haitalliseen alenemiseen voidaan varautua etukäteen
rakentamalla esim. imeytyskaivoja, joiden avulla voidaan pohjaveden pinnat pitää
sopivalla tasolla ja haitallisia painumisia ei pääse tapahtumaan.
Tunnelin rakentamisen aikana pohjaveden pintoja seurataan jatkuvasti ja
tulokset yhdessä vuotovesimäärien seurannan sekä kallion rakennetiedon kanssa
ohjaavat tunnelin tiivistämistoimenpiteitä.
Tunnelin rakentaminen alentaa yleensä lähialueen kalliopohjaveden pintaa.
Pohjaveden pinnan aleneminen jatkuu vuosia rakentamisen jälkeen, kylläkin
hitaasti. Maaperän pohjaveteen vaikutukset ovat yleensä vähäisempiä.
Rakentamisen aikana kerääntyneiden tietojen perusteella laaditaan käytön aikainen
pohjaveden seurantaohjelma.
Rantaväylän tunnelin
yläpuolella on vähintään 8 metriä korkea kalliokatto. Kokemukset ja
tutkimustulokset vastaavista maantietunneleista osoittavat, että
kumipyöräliikenteestä ei aiheudu sellaista melua tai tärinää, joka olisi
havaittavissa tunnelin yläpuolisissa rakennuksissa.
Rantaväylän tunneli tullaan
rakentamaan turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Tunneli tulee koostumaan
kahdesta kaksikaistaisesta ja yksisuuntaisesta ajoneuvotunnelista, joista
eteläisessä ajetaan lännestä itään ja pohjoisessa idästä länteen. Molempiin
tunneliputkiin tulee ajoneuvon levyinen piennar koko tunnelin matkalle.
Kulkuneuvon voi hätätilanteessa pysäyttää leveälle pientareelle.
Rantaväylän tunneli tullaan
varustamaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. Tunnelissa on raskaille
ajoneuvoille ohituskielto. Jalankulku ja pyöräily tunnelissa on kielletty.
Suunnitteilla on hakea tunnelille vaarallisten aineiden täyskieltoa.
Rantaväylän tunnelissa on suhteellisen alhainen 60 km/h:n nopeusrajoitus.
Ylinopeuksia on mahdollista hillitä automaattisella nopeudenvalvonnalla.
Tunneliputkien koneellinen ilmanvaihto huolehtii pakokaasujen ja tulipalon
sattuessa savun poisohjaamisesta tunnelista. Tunnelin turvallisuutta seurataan
jatkuvasti valvontakameroin ja liikennekeskus tiedottaa poikkeavista tilanteista
tienvarren opasteilla ja radiossa. Liikennettä tunneliin sekä kaistojen käyttöä
ja nopeusrajoitusta tunnelissa pystytään ohjaamaan sähköisin opastein ja
liikennevaloilla. Ajo tunneliin voidaan estää puomeilla.
Tunneliputkien väliin rakennetaan
165 metrin välein yhdyskäytäviä. Hätätilanteen sattuessa toinen tunneliputki
suljetaan liikenteeltä ja ihmiset voivat poistua yhdyskäytävien kautta toiseen
tunneliputkeen ja sen kautta ulos. Yhdyskäytäviin johtaviin hätäuloskäynteihin
ohjataan erillisin opastein. Yhdyskäytäville ja hätäoville kulkemista
helpottavat tunneliputkien sisempiin reunoihin rakennettavat ajoradasta
korotettavat kulkuyhteydet. Tunneleista ei ole pystysuuntaisia nousuja.
Mahdollinen tunnelin keskivaiheen liittymä toimisi myös lisäpoistumistienä
tunnelista.
Louhinnasta syntyvän
kiviaineksen jatkosijoittamisesta ja käytöstä päätetään rakennusvaiheessa.
Vaihtoehtoina ovat, että tuleva rakennusurakoitsija saa kiviaineksen käyttöönsä
tai Tampereen kaupunki päättää sen käytöstä. Lähtökohta on, että louhetta ei
ole taloudellista kuljettaa kauaksi. Rakennuskivi voidaan murskata ja myydä.
Asfalttipäällysteeseen sopiva kiviaines voidaan hyödyntää tunnelihankkeen
toteuttamisessa.
Tiesuunnitelman jälkeen
tehtävässä rakennussuunnitelmassa arvioidaan tarkemmin ne haitalliset vaikutukset,
joita esimerkiksi tunnelin räjäytystöistä voi aiheutua olemassa olevaan
rakennuskantaan. Samalla varaudutaan myös haittojen ehkäisyyn ja korjaamiseen.
Tunneliin ajaminen voidaan
välttää käyttämällä Tampereen läntistä ja itäistä kehätietä. Reittiopastuksella
suositellaan tätä vaihtoehtoa erityisesti raskaalle liikenteelle ja Tampereen
keskustan ohittavalle pitkänmatkaiselle liikenteelle.
Keskusta-alueella tunnelin voi kiertää ajamalla idästä tultaessa reittiä
Naistenlahden eritasoliittymä - Ratapihankatu – Naistenlahdenkatu – Lapintie –
Satakunnankatu – Sepänkatu – Paasikiventie – Santalahden eritasoliittymä.
Lännestä tultaessa samaa reittiä voi käyttää toisin päin. Tunnelille
vaihtoehtoinen, maanpäällinen reitti on tunnelia hitaampi eikä se ole erityisen
suositeltava liikenteelle, jonka tarkoitus on ohittaa Tampereen keskusta.
Tunnelin
suunnittelun yhteydessä on tarkasteltu tilanteita, joissa toinen tunneliputki
eli toinen ajosuunta tai molemmat tunneliputket ovat pois liikenteeltä. Näissä
tilanteissa tunnelia käyttävästä liikenteestä siirtyisi noin puolet läntiselle
kehätielle ja puolet jakaantuisi keskustassa Tammerkosken ylittäville
silloille.
Tampereen läntinen kehätie
on Rantaväylälle vaihtoehtoinen reitti kaupungin puolelta toiselle. Rantaväylän
ja läntisen kehätien liikennettä seurataan jatkuvasti liikenteen
automaattisilla mittauspisteillä. Välittömästi läntisen kehätien avaamisen
jälkeen havaittiin Rantaväylän liikenteen vähentyneen Sepänkadun liittymän
länsipuolisella osuudella noin 4 000 ajoneuvolla vuorokaudessa. Mikäli viime vuosien
mukainen liikennemäärien kehitys jatkuu, on Rantaväylän liikennemäärä viiden vuoden
kuluttua jälleen samalla tasolla kuin ennen kehätien avaamista.
Tunneliin on tarkoitus
rakentaa ilmanvaihtojärjestelmä, jonka avulla pakokaasupäästöt ja muut savukaasut
tuuletetaan tunnelista ulos. Tunnelien katossa on määrävälein
impulsiopuhaltimia, jotka työntävät tunnelin ilmaa liikennevirran suuntaisesti
suuaukkojen läheisyydessä sijaitseviin ilmastointipiippuihin ja lopulta
ulkoilmaan. Suuaukkojen läheisyyteen toteutettavat ilmanvaihtopiiput ovat
lähiympäristön rakennuksia korkeampia. Piiput sovitetaan maisemaan parhaalla
mahdollisella tavalla. Tunnelin keskelle toteutettavaa liittymävarausta on
tarkoitus hyödyntää tunnelin ilmanvaihdossa siten, että tunnelin päiden päästökuormitus
kevenee.
Rantaväylän pitkän tunnelin
toteutuessa Paasikiventie - Kekkosentien paikalla tulee osittain säilymään
katuyhteys. Haarlan mutkan ja Mustalahden satama-alueen Näsijärvenkadun
liittymän välille jää nykyisen Paasikiventien paikalle maanpäällinen
katuyhteys, jolta on nykyisen kaltaiset yhteydet mm. Sepänkadulle,
Onkiniemenkadulle, Särkänniemeen ja Hämeenpuistoon. Pitkän tunnelin toteutuessa
Tammerkosken ylittävistä Rantaväylän silloista tullaan säilyttämään vain
toinen. Ranta-Tampellan katuverkon luonne määräytyy asemakaavoituksen
yhteydessä. Pitkän tunnelin toteutuessa Ranta-Tampellan katuverkko on
pihakatumainen, jolle ei toivota läpikulkevaa liikennettä.
Liikenneratkaisuja
suunniteltaessa on yleisenä tapana hyödyntää liikenne-ennusteita 10 - 20
vuodelle eteenpäin. Tunnelin liikennemääräksi on ennustettu vuonna 2030
toteuttamistavasta riippuen 43 000 - 52 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Tunnelisuunnitelman mukaisen 2+2 -kaistaisen eritasoliittymin varustetun tien
välityskyky on vähintään 75 000–80 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämän hetkisen
tietämyksen mukaan, jatkuvasta liikennemäärän kasvusta huolimatta, tunnelin
välityskyvyn nähdään riittävän hyvin pitkälle tulevaisuuteen.
Paasikiventien ja Kekkosentien rinnalla
kulkeva seudullinen kevyenliikenteen pääyhteys säilyy pitkän tunnelin
toteutuessa. Idästä ja lännestä pääsee jatkossakin pyörällä tai jalan Tampereen
keskustaan ja sen ohitse. Tunneli mahdollistaa nykyisten kevyen liikenteen
yhteyksien kehittämisen, uusien maanpäällisten alueiden kaavoittamisen asuin-
ja virkistyskäyttöön sekä uusien kevyen liikenteen yhteyksien rakentamisen,
esimerkiksi Ranta-Tampellan kohdalle Näsijärven rantavyöhykkeelle.
Tunneli ja eritasoliittymät
sujuvoittavat ajoneuvoliikennettä Rantaväylällä, mikä parantaa
linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiä sekä Rantaväylällä että
Paasikiventiellä. Paasikiventielle ja Sepänkadulle on suunniteltu lisäkaistoja
Lielahden ja Sepänkadun välille, joiden toteuttaminen antaa mahdollisuuden
siirtää osan Pispalan valtatien linja-autoliikenteestä nykyistä sujuvammalle
Rantaväylälle.
Rantaväylän tunnelin
toteuttaminen vähentää liikenteen kuormitusta Paasikiventiellä Sepänkadun ja
Mustalahden liittymissä. Tämä osaltaan nopeuttaa Tampereen keskustasta länteen
suuntautuvaa bussiliikennettä, joka kulkee Sepänkadun ja Paasikiventien kautta.
Tunneli luo linja-autojen
tilausajoliikenteelle ja takseille nykyistä Rantaväylää sujuvamman yhteyden
Tampereen keskustan ohitse.
Katuraitiotien toteuttamiseen
varaudutaan tunnelin läntisen pään Santalahden eritasoliittymän
suunnitelmaratkaisussa. Liikenteen vähentyminen nykyisellä Paasikiventiellä
välillä Santalahti – Mustalahti luo nykyistä paremmat edellytykset
katuraitiolinjan toteuttamiselle Paasikiventien varteen. Rantaväylän liikenteen
sujuvoituminen parantaa katuraitiotien toteuttamismahdollisuuksia myös Pispalan
valtatiellä.
Lähijunaliikenteen kehittäminen ja siihen liittyvät rautatien lisäraidetarpeet
tulee Rantaväylän tunnelin toteuttamisessa ottaa huomioon lähinnä Näsinkallion
liittymä- ja työtunneliratkaisuissa.
Vilkkaan
maanpäällisen tien siirryttyä tunneliin voidaan maankäyttöä mm.
Ranta-Tampellassa tehostaa raideliikennehankkeiden kannalta edullisempaan
suuntaan.
Sivun alkuun
Tunnelihankkeelle on laadittu
ympäristön muutoksen seurantaohjelma. Seurattavaksi tekijöiksi ovat määritelty
pohja- ja pintavedet, rakennusten painuminen, louheen arseenipitoisuus,
ilmanlaatu, melu, louhintatöiden tärinävaikutus, kallioliikkeet, liikenteen
suuntautuminen, liikenneturvallisuus, maisemavaikutukset sekä muut ihmisiin
kohdistuvat vaikutukset. Seurantaohjelma jaksottuu ennen rakentamista,
rakentamisen aikana ja käytön aikana tapahtuvaan seurantaan. Ennen rakentamista
tapahtuvan seurannan on tavoite kestää 1 - 2 vuotta. Käytön aikainen seuranta
sisältää heti rakentamisen jälkeen tapahtuvan 3 - 5 vuoden jakson sekä
pitkäaikaisseurannan vuoteen 2040 asti.
Tunneli on tarkoitus suunnitella
ja rakentaa siten, että sen kautta kulkeva liikenne ei tuota kestämätöntä
haittaa lähiympäristön toiminnoille. Tunnelin suuaukkojen ja eritasoliittymien
yhteyteen rakennetaan meluesteet. Esteet suunnitellaan ja mitoitetaan niin,
että melutaso läheisillä asuinalueilla pysyy valtioneuvoston asettamien
ohjearvojen mukaisena. Liikennemäärien kasvun merkitys otetaan huomioon
meluesteiden suunnittelussa. Tunnelissa syntyvät pakokaasut johdetaan
ilmanvaihtojärjestelmän kautta poistopiippuihin, jotta suuaukoille kohdistuva
ympäristörasitus olisi mahdollisimman vähäinen.
Rakentamisen aikaiset haitat
minimoidaan toteuttamalla rakennustyö kaikkia ohjearvoja noudattaen. Yleisesti
noudatettavien käytäntöjen mukaan rakentamisen aikana lähialueiden asukkaita
informoidaan kuljetusten ja rakennustöiden aiheuttamista melu-, tärinä- ja
pölyhaitoista. Myös tulevista työmaa- ja liikennejärjestelyistä tiedotetaan ja
tarvittaessa sovitaan korvauksista.
Tunnelin rakentamisella on
vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen sekä liikennemääriin eri katuosuuksilla ja
tätä kautta liikenteen kaupunkialueelle aiheuttamiin päästöihin ja
ilmanlaatuun. Autoliikenteen päästöt vaikuttavat olennaisesti sekä
typpidioksidi- että pienhiukkaspitoisuuksiin kaupunki-ilmassa. Pienhiukkaset
ovat terveysvaikutuksiltaan kaupunki-ilman haitallisin epäpuhtaus.
Typpidioksidin ei ole todettu aiheuttavan nykypitoisuuksina merkittäviä
terveyshaittoja. Pitoisuuksia on arvioitu päästötietojen ja leviämismallien
avulla.
Tunneliin muodostuvat päästöt
purkautuvat ulos tunnelin suuaukoilla. Suunnittelun edetessä on kehitetty
ratkaisuja, joilla tunnelin suuaukolle muodostuvia päästöjä on voitu pienentää.
Tunnelin ilmanvaihtoratkaisu on kehittynyt tunnelin suunnittelun edetessä
seuraavasti:
Esisuunnitelmassa (2004) tunnelin ilmanvaihdon perusratkaisu oli pitkittäisilmanvaihto. Ratkaisussa ilma virtaa kummassakin ajoneuvotunnelissa liikenteen suuntaan ja kaikki päästöt purkautuvat ulos tunnelin suuaukoista.
Yleissuunnitelmassa (2010) tunnelin ilmanvaihdon perusratkaisu oli pitkittäisilmanvaihto poistoilmapiipuilla tunnelin päissä. Yleissuunnitelmaratkaisussa 75 % tunnelissa muodostuvista liikenteen päästöistä saatiin ohjattua piippujen kautta pois kriittisiltä suuaukkoalueilta.
Tiesuunnitelmassa (2011) ilmanvaihdon perusratkaisua on edelleen kehitetty ja tunneli on varustettu poistoilmapiippujen lisäksi Näsinkallion poistoilmatunnelilla. Poistoilmatunnelin avulla tunnelin suuaukolle muodostuvat päästöt pienenevät yleissuunnitelmaratkaisuun verrattuna merkittävästi.
Esi-, yleis- ja tiesuunnitelman
laadinnan yhteydessä on suoritettu lukuisia ilmanlaatu- ja päästöselvityksiä,
joiden tarkoituksena on ollut erilaisten ilmanvaihtoratkaisujen vaikutusten
arviointi sekä typen oksidi- ja pienhiukkaspitoisuuksien hallinta erityisesti
tunnelin suuaukkoalueilla. Laskelmissa on otettu huomioon taustapitoisuuksien
ja maanpinnalla tapahtuvien päästöjen lisäksi tietunnelin suuaukoille,
poistoilmatunnelin suuaukolle sekä poistoilmapiippujen päihin muodostuvat
päästöt.
Onko tunnelin suuaukkojen läheisyydessä ilmanlaadun osalta turvallista asua?
Mallilaskelmien tulosten mukaan
ilmanlaatu paranee laajalla alueella Tampereella liikenteen sujuvuuden
parantuessa ja liikenteen siirtyessä tunneliin, mutta heikkenee pienillä
alueilla tunnelin suuaukkojen ja poistoilmatunnelin suuaukon läheisyydessä.
Suuaukoilla sijaitsevien poistoilmapiippujen vaikutus lähimpien kerrostalojen
kattotasojen sekä maanpinnan tason ilmanlaatuun on hyvin vähäinen.
Ilmanlaatua ohjataan
hallinnollisesti ohje- ja raja-arvojen avulla. Ohjearvoja
sovelletaan suunnittelussa ja ne ovat tavoitteellisia. Raja-arvot ovat sitovia. Raja-arvot
eivät saa ylittyä alueilla, jossa asuu ja oleskelee ihmisiä. Liikennealueilla
ne eivät ole voimassa. Raja-arvojen ylittyessä on tiedotettava väestöä ja
ryhdyttävä toimiin ilmanlaadun parantamiseksi.
Tiesuunnitelman mukaisella
ratkaisulla, vuoden 2020 liikenne-ennusteen mukaisessa tilanteessa, raja-arvot eivät ylity tunnelin
suuaukkoalueilla lainkaan. Ohjearvot ylittyvät pienillä alueilla tunnelin
suuaukkojen ja poistoilmatunnelin suuaukon välittömässä läheisyydessä, pääosin
kuitenkin liikennealueella.
Pitoisuudet voivat näillä
alueilla epäedullisissa meteorologisissa tilanteissa kohota. Alueilla, jotka
ovat siis kuitenkin lähinnä liikennealueita, ei suositella ilmanlaadun kannalta
kriittisimpien väestöryhmien pitkäaikaista oleskelua. Kriittisiä väestönryhmiä
ovat mm. iäkkäät, pienet lapset sekä astmaa tai keuhkoahtaumaa sairastavat.
Jotta voidaan varmistua, että
raja-arvot eivät ylity tunnelin suuaukkojen
läheisyydessä asumiseen tai oleskeluun tarkoitetuilla alueilla, tullaan
tietunnelin suuaukkoalueiden kriittisimpien lähialueiden ilmanlaatua seuraamaan
jatkuvatoimisten mittausasemien avulla.
Mitattavat ilmanlaatukomponentit
ovat halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin kokoiset ns. hengitettävät hiukkaset
(PM10), pienhiukkaset (PM2,5) ja typen oksidit (NO, NO2, NOx).
Ilmanlaadun seurannan tulokset
esitetään internetissä ja raportoidaan vuosittain.
Tampereen ilmanlaadun kehitystä
seurataan kaupungin toimesta
säännöllisesti. Ilman laadun mittaukset on aloitettu vuonna 1969 ja niistä
raportoidaan vuosittain. Seuranta perustuu yhteistarkkailusopimukseen, johon
osallistuvat kaupungin lisäksi noin kaksikymmentä ympäristölupavelvollista
yritystä. Keskustan ilmanlaatu on ollut indeksillä arvioituna useimpina päivinä
tyydyttävä, mutta keväisin muutamina päivinä jopa erittäin huono. Liikenteen
osalta merkittävimpiä ilmanlaadun heikkenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat
typen oksidit ja hiukkaset. Ilmanlaatua
on Tampereella kuvattu ilmanlaatuindeksillä, jossa erityisesti typpidioksidien
ja hiukkasten pitoisuudet on otettu huomioon.
Tampereen kaupungin teettämien
selvitysten mukaan typpidioksidipitoisuudet ovat olleet keskustassa merkittäviä
jo vuonna 2000. Vuodesta 2001 Tampereella mitatut typpidioksidin
vuosikeskiarvopitoisuudet ovat vaihdelleet 13 - 39 mg/m3
välillä, raja-arvon ollessa 40 mg/m3. Vastaavastivuorokausikeskiarvopitoisuudet
ovat vaihdelleet 15 - 80 mg/m3 välillä, ohjearvon ollessa
70 mg/m3.
Ilmanlaadun jatkuvatoiminen
mittaus tunnelin suuaukkojen läheisyydessä on tarkoitus aloittaa ennen tunnelin
rakennustöiden aloittamista. Näin saadaan tarkempi tieto näiden alueiden
ilmanlaadusta nykytilanteessa ja voidaan arvioida tunnelin rakentamisen ja
käytön vaikutusta suuaukkoalueiden ilmanlaatuun.
Lisätietoja Tampereen päästöistä
ja ilmanlaadusta löytyy Tampereen kaupungin ilmanlaatu-sivuilta sekä koko
Suomen ilmanlaatudatan kattavasta ilmanlaatu-portaalista.
Korkeampi nopeustaso
edellyttäisi mm. järeämpiä eritasoliittymäratkaisuja tunnelin päissä. Tunnelin
nopeusrajoituksen on oltava turvallisuussyistä yhteneväinen eritasoliittymille
asetettavien rajoitusten kanssa. Tunnelissa ei ole pysähtymisiä edellyttäviä
liittymiä, joten siellä eteneminen on nykyisellä väylällä liikkumista
joutuisampaa samasta nopeusrajoituksesta huolimatta.
Millaisesta kiviaineksesta kallioperän on tutkimuksissa havaittu koostuvan tunnelin kohdalla?
Kallio koostuu tunnelin
kohdalla dioriitistä, graniitista, migmatiitista ja kiillegneissistä. Kallio on
pääosin ehjää, tunnelilinjauksen lävistää muutama laajempi ja muutama
paikallinen rikkonaisuusvyöhyke, joista ei kuitenkaan aiheudu tunnelin
rakentamiselle normaalista kalliorakentamisesta poikkeavia lisätoimenpiteitä.
Onko kalliossa
heikkouskohtia, jotka aiheuttavat erityistoimenpiteitä?
Tunnelilinjaus lävistää kallion
ruhjevyöhykkeen kolmessa kohdassa: Sepänkadun ja Paasikiventien risteys,
Kortelahden eteläpuoli Amurissa ja Tammerkoski. Näillä kohdin kallionpinta on
painunut alemmaksi, jolloin myös tunnelin korkeusasema on sen mukainen. Tutkimusten
perusteella heikkouskohdat eivät kallionlaadun puolesta aiheuta merkittäviä
erityistoimenpiteitä tunnelin rakentamiselle. Heikkousvyöhykkeet lävistetään
normaalein kallion tiivistys-, ennakkolujitus- ja varovaisen louhinnan
menetelmin.
Tutkimuksissa (kallionäytekairaukset) ei ole löytynyt arseenia tai sitä
merkittävästi sisältäviä kivilajeja eikä rapakiveä. Rapakiveä ei yleisesti
esiinny Tampereen alueella.