Tampereen kaupungin kulttuuritoimen isännöimällä Haiharan kartanolla on pitkät perinteet. Se mainitaan maakirjoissa ensimmäistä kertaa jo vuonna 1554. Kartanon tunnetuimpia omistajia ovat olleet kapteeni Anselm Grahn, joka rakennutti Haiharan nykyisen päärakennuksen 1870-luvulla, sekä hänen tyttärensä "Haiharan fröökynät" Alina, Jenny ja Naima. Anselm Grahnin pojantytär Gunvor Ekroos perusti vuonna 1966 Haiharan nukke- ja pukumuseon, joka toimi alueella vuoteen 1992. Nukke- ja pukumuseo on nykyisin osa Museokeskus Vapriikin kokoelmia.
Kartanoalueella sijaitsee useita rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Väentupa, talli ja aitat edustavat alueen vanhinta rakennuskantaa. Kartanoalueen puiston rehevä ja kostea lehto muodostavat arvokkaan kasvillisuusalueen. Moni kasvilaji lienee peräisin puiston perustamisen ajalta 1870-luvulta. Vanhoja kartanokasveja ovat akileija ja varjolilja sekä valkopeippi ja vuorikaunokki.
