Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjaston etusivulle
A B - G H I - K L M - N O - P R - S T - Ö

Tätä sivua ei enää ylläpidetä. Tiedot siirretty Kirjasampoon

Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita
  Tietoja kirjailijasta Tuotanto Pääsivulle

Markku  Toivonen 

Kuva: Markku  Toivonen
Valokuvaaja:
Lars Wallsten

- Toivosessa on omaksumiskykyä ja kekseliäisyyttä, joka hämmästyttää. -- [Ihmeitä] on taidonnäyte ja hyvä osoitus siitä, että tarinoita voi kertoa myös pelottoman kosmopoliittisessa hengessä. (HS 16.12.2000, Jan Blomstedt novellikokoelmasta Ihmeitä) 

 

synt. 10.12.1957 Hämeenlinnassa 
asuu Tampereella 
perhesuhteet: naimisissa, kaksi lasta 
ammatti: kirjailija 
sivutoimet: toiminut sanataiteen opettajana mm. Taideteollisessa korkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Oriveden opistossa, Tampereen työväenopiston Viita-akatemiassa, Ahjolan kansalaisopistossa ja Valkeakoski-opistossa. Opettanut myös tekstinkäsittelyohjelmien käyttöä lukuisille kirjoittajille 

palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1985, 1989, 1995, 2001 ja 2006. 
Pirkkalalaiskirjailijain, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen Näytelmäkirjailijaliiton ja Nuoren Voiman Liiton jäsen 

Markku Toivonen on tamperelainen kirjailija, jolta on ilmestynyt runokokoelmia, näytelmiä, novellikokoelma, esseitä ja satiireja. Hänen runojaan on käännetty ranskaksi, englanniksi, espanjaksi ja liettuaksi. Hän on toiminut myös sanataiteen opettajana  ja "on vetänyt kirjoittajakursseja Espoosta Inariin ja Porista Mikkeliin".
Sanataiteen opettamiseen liittyen Toivonen on julkaissut vuonna 1988 yhdessä kirjailija Risto Ahdin kanssa erityisesti lyriikan lukemista ja kirjoittamista käsittelevän esseekokoelman Runouden kuntokoulu. Tämä filosofinen, kirjoittamista käsittelevä esseekokoelma perustuu samannimiseen, suuren suosion saaneeseen  radio-ohjelmasarjaan. 
Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Markku Toivonen työskenteli mm. lehtikuvaajana. 


Kuva: Kirjankansi

Markku Toivosen esikoisrunokokoelma Tähkämehuballadi ilmestyi vuonna 1984. Sitä seurasi v. 1988 
runokokoelma Pimeä, kaunis puoliso. Runokokoelmia kiitettiin niiden omaperäisestä kuvakielestä ja kiinnitettiin erityistä huomiota runojen laulullisuuteen. "Toivosen ääni on poikkeuksellisen avoin. Runo on edelleen laulullinen: balladi, renkutus, oodi, maanläheisten perusasioiden haltioitunut ylistys. Kieli on äärimmäisen rehevää ja pidäkkeetöntä, gargantuamaisen värikästä ja liioittelevaa, mahtavaa naurua elämälle ja samalla iloa elämästä. Ennen kaikkea tämän kokoelman lukijalla on hauskaa, ellei hän ole ehtinyt kieltää itseltään elämän tunnistamiseen liittyviä rajattomia iloja. Toivonen on maallinen vastine ylevälle williamblakelaiselle mystikkoveljelleen Risto Ahdille." (Demari 27.10.1988, Arto Virtanen) 

Kokoelma Sudenkorennon vuosisata ilmestyi v. 1994. "Runoudessa sana painaa kuin kivi: Markku Toivosen intohimoiset säkeet on sidottu media-ajan piinapenkkiin. -- Kuka tahansa joka avaa Markku Toivosen kirjan, pystyy nauttimaan hänen laulustaan: intohimoinen läsnäolo on puhaltanut sen täyteen elämää." (AL 29.6.1994, Risto Ahti) 
Markku Toivosen runoja on ollut esillä syksyllä 2003 Voipaalan taidekeskuksessa Valkeakoskella pidetyssä Vieraanvaraisuuksia-näyttelyssä. Toivonen on myös esittänyt uutta runotuotantoaan mm. Tampereella Pispalan kirjastossa pidetyissä tilaisuuksissa, Annikinkadun runofestivaaleilla ja Helsingin kirjamessuilla. 
Toivosen näytelmistä mainittakoon vanhaa murhamiesmyyttiä modernisti tulkitseva Lalli eli synkkä komedia kirveen muotoisista miehistä, jonka Juha Hurme ohjasi Rauman kaupunginteatteriin.
Kuka yössä herää -runokokoelma vuodelta 2006 oli ehdolla Einari Vuorela -palkinnon saajaksi.

Kuva: Kirjankansi

Vuonna 2000 ilmestyneen novellikokoelman Ihmeitä kertomukset sijoittuvat Ranskaan, jossa Toivonen on työskennellyt Suomen Kulttuurirahaston stipendiaattina. Kertomusten ajallinen jänneväli ulottuu varhaiselta keskiajalta nykypäivään, ja niiden miljöönä on joko pohjoisranskalainen maalaiskylä tai Pariisi. Katolisen mystiikan rikastama teos tutkii haastavasti yhteistä eurooppalaista perintöämme. Kerronnan pohjavire on surumielisen satiirinen, mutta kirjasta löytyy myös groteskeja sävyjä. 
Otsikolla 'Iloisen synkät satiirit' kirjoittaa Seppo Järvinen Kiiltomato.net-verkkojulkaisussa 
(www.kiiltomato.net; artikkeli päivätty 8.12.2000) Ihmeitä-teoksesta: "Toivosen satiiriset kertomukset/novellit tuovat aidon gallialaisen tuulahduksen oman navan tuijottamiseen keskittyneeseen kirjallisuuteemme. -- Runoilijan tausta on Toivosen hulvattomalle mutta hallitulle kertomatekniikalle eduksi. -- Toivosen kertomukset pohjautuvat syvään perinteeseen ja tarkkaan tutkimukseen: kerronnan ote on lähes esseistinen, pikkupiirtoja myöten tarkka kuin Brueghelin tai Boschin maalaukset. -- Toivonen osaa pantagruelmaisesti säikyttää lukijan pahan kerran. Kertoja on myös armoton humoristi, jolla on veitikka silmäkulmassa. -- Välillä rivien välistä häivähtää kuin surumielinen luuttumusiikki kaiken katoavaisuudelle. Ihmeitä tapahtuu, olemmeko niille sokeita? Pyhimyslegendoja Toivosen kertomukset eivät ole, päinvastoin. Toivonen on mestari tuomaan esiin ihmisen raadollisuuden mutta myös haurauden." 

  Tietoja kirjailijasta Tuotanto Pääsivulle
Kuva: Kirjankansi

Markku Toivosen tuotanto

Runoteokset: 

Tähkämehuballadi (1984) 
Pimeä, kaunis puoliso (1988) 
Sudenkorennon vuosisata (1994) 
Huomautus Laotselle ja muita runoja (16 runon sarja Voipaalan taidekeskuksen Vieraanvaraisuuksia-näyttelyä varten 2003) 
Kuka yössä herää (2006)

Näytelmät:

Lalli (Rauman kaupunginteatteri 1996) 
Tuonela Cola (2002) 
Rautapaita (2005)

Proosa:

Ihmeitä, novellikokoelma (2000) 
Ihmisenveistäjät : satiireja (2011)

Esseitä:

Runouden kuntokoulu, esseitä, yhdessä Risto Ahdin kanssa (1988) 
Lyyrinen kamera [essee] sis. teokseen Motmot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 1998 / toim. Juhani Ahvenjärvi, Panu Tuomi (1999)

Muuta:

Runoja julkaistu myös useissa antologioissa, joista mainittakoon Suomen Runotar 2 / toim. Kankaanpää, Marttila ja Polkunen (1990), sekä Runon Eros / toim. Hiidenheimo ja Virolainen (1994) 

Käännökset:

Runoja on käännetty ranskaksi (Rivages du Nord), englanniksi, espanjaksi ja liettuaksi 
* Clavier affectif : vingt poètes finlandais au regard du surréalisme / etat des lieux établi par Väinö Kirstinä et Philippe Jacob (Rivages du Nord, Juin 2003) (ranska)

FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokanta

  Tietoja kirjailijasta Tuotanto Pääsivulle
 

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ: 

Mot mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 1994 / toim. Jyrki Kiiskinen, Lauri Otonkoski (WSOY 1994) 
Lehtileikkeet : Markku Toivonen (Tampereen kaupunginkirjasto) 

Savukeidas (kustantaja)
Pispalan kirjastotalon lauteilla
Annikinkadun runofestivaali

Päivitetty 16.6.2004/14.12.2005/10.1.2007/22.9.2011

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004


 
  Takaisinpääsivulle