 |
|
|
Jaakko
Syrjä
|
- Syrjä on ollut vuosikymmenien ajan myös
kirjallisuuden näkymätön taustavaikuttaja,
ateljeekriitikko ja editori, joka mm. oli auttamassa alkuun
Timo K. Mukan. -- Syrjä tuntuu rajaavan kulloisenkin
kuvauskohteensa jotenkin tietoisen harkitusti, samaan tapaan
kuin elokuvakamera noudattaa kuvarajausta. (KU 14.7.89, Anssi
Sinnemäki) |
| |
synt. 7.3.1926 Pälkäneellä
asuu Tampereella
naimisissa, puoliso Kirsi Kunnas-Syrjä, lapset Mikko
ja Martti Syrjä
päätoiminen kirjailija
sivutoimet: kustannusvirkailija, maanviljelijä
luottamustehtäviä: Keski-Suomen kirjailijat ry:n
pj. 1963-64, kunniajäsen
Pirkkalaiskirjailijat ry:n pj. 1973-74, kunniajäsen
Suomen kirjailijaliiton johtokunta 1970-80, pj. 1975-80, kunniajäsen
Väinö Linna -seura, kunniajäsen
palkinnot, mitalit: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto
1956, -66, -89
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinto -66
Weilin+Göösin palkinto -66
Kiitos kirjasta -mitali -66
Finlandia-palkinto -ehdokkuus -89
Suomen kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston tunnustuspalkinto
1998
Väinö Linnan palkinto 2005
Hämeen läänin taidemitali, Hämäläis-osakunnan
amr., SVR R,
Tampereen kaupungin I luokan kultainen ansiomitali 2003
Jaakko Syrjä on tamperelainen kirjallinen monitoimimies,
jonka tuotanto käsittää kolme romaania sekä
muita tekstejä mm. kirjoissa, antologioissa ja lehdissä.
Hän on ollut kirjallisen kenttämme taustavaikuttaja
kustannustoimittajana ja toiminut Suomen kirjailijaliiton
puheenjohtajana. "Elämäni varrelle on osunut monta
kiinnostavaa harharetkeä. Niitä ovat olleet vuodet
kustannusvirkailijana, maanviljelijänä ja kirjailijoittemme
luottomiehenä liiton puheenjohtajana. Toki ne ovat antaneet
arvokasta elämänsisältöä, mutta koska
päämääränä on ollut kirjailijantyö,
sanon niitä harharetkiksi", sanoo Syrjä. (AL 6.3.1996,
Pekka Ruusukallio)
|
|
 |
Jaakko Syrjä on toiminut Gummeruksen ja WSOY:n mainospäällikkönä
1960-luvulla ja WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden osastopäällikkönä
1960-luvulla. Pekka Ruusukallio kertoo Jaakko Syrjän
70-vuotishaastattelussa Aamulehdessä 6.3.1996, että
vuonna 1953 tapahtunut Tampereen kaupunginkirjaston novellikilpailun
voitto avasi Syrjälle tien Mikko Mäkelän kirjalliseen
piiriin, jossa Väinö Linna oli erityisen kiinnostunut
tulokkaan teksteistä.
Esikoisromaaninsa Jaakko Syrjä julkaisi vuonna 1956
ja toisen romaaninsa vuonna 1965. Molemmat teokset saivat
hyvän vastaanoton. Kolmas novelli- tai kertomuskokoelma,
Kertomuksia radan varresta, ilmestyi vuonna 1988. Kirja oli
vuoden 1988 Finlandia-palkinto -ehdokas.
Tätä teostaan Syrjä pitää merkittävimpänä
tuotannossaan. Kirja on enemmän romaani kuin kertomuskokoelma.
1930-luvun Suomeen sijoittuvia tapahtumia ja elämää
tarkastellaan pienen pojan silmin. Kirjassa nelivuotias poika
varttuu nuoreksi mieheksi. "-- Syrjän kertomukset muodostavat
selviytymistarinan, mutta vähintään yhtä
tärkeä on tehdaskylän hahmottaminen. -- Parhaimmillaan
Syrjä on, kun kertomuksen kokijoina ovat lapset tai ne
tiedottomat ihmiset, joiden tajunnassa on 'liian paljon asioita
ja liian vähän sanoja'." (HS 23.10.1988, Vesa Karonen)
Jaakko Syrjä sanoo ryhtyneensä kirjoittamaan, kirjailijaksi,
koska pitää suullista itseilmaisuaan kömpelönä.
Hänelle tärkeä kirjailija on ollut Väinö
Linna, kirjailijana ja ystävänä.
Pirkanmaalaisuutta Syrjä pitää tärkeänä
kirjailijantyön tuttuna maaperänä. "Mukana
on myös ilmeinen kotiseututunne." Vuonna 2003 ilmestyi
Aulis Aarnion teos Surullinen humoristi : keskusteluja Jaakko
Syrjän kanssa, joka on Jaakko Syrjän henkilöhistoriaa,
muistelmia erityisesti Pirkanmaalla vaikuttaneista kirjailijoista
ja analyysiä Suomen 1900-luvun jälkipuolen kirjallisista
virtauksista.
"Kirja on syventymisen ja minähuollon väline. Kun
pitää tunnistaa itsensä ja omat ajatuksensa,
kirja on paras. Se on hienotunteinen, se ei ahdista omaan
rytmiinsä. Kirjassa toteutuu kahden ihmisen 'vuoropuhelu'.
Kumpikaan ei keskeytä, ei loukkaa toisensa rytmiä,
olemusjärjestystä ja tapaa - se on hiljentyneen
kontaktin väline" sanoo Jaakko Syrjä 70-vuotishaastattelussaan.
(HS 7.3.1996, Irja Hyvärinen)
|
|
|
 |
Jaakko Syrjän tuotanto
Romaanit:
Lumpeen kylässä (1955)
Nuori metsästäjä (1965)
Kertomuksia radan varresta (1988)
Muuta kaunokirjallista tuotantoa:
Läntinen / toim. Jaakko Syrjä et al. (1972)
Italialaisia omenoita, teoksessa Yövuoro ja toisia kertomuksia
: novelliantologia / toim. Matti Rosvall et al. (1994)
Muuta tuotantoa:
Kirjailijan tehtävästä, teoksessa Luova sana
ja yhteiskunta / toim. Jorma Kannila (1973)
Ikiomat iltasatuni / toim. Mary Parsley, suom. Jaakko Syrjä,
Kirsi Kunnas, Kaija Pakkanen (1975)
Muistelmia, teoksessa Väinö Linna : toisen tasavallan
kirjailija / toim. Yrjö Varpio (1980)
Hågkomster, teoksessa Bilden av ett folk: en festskrift
till Väinö Linna / red. Yrjö Varpio (1980)
edellisen käännös
Muistin kirjailija, essee teoksessa Päätalon juurella
: juhlakirja 11.11.1999 Kalle Päätalon täyttäessä
80 vuotta / toim. Tero Liukkonen (1999)
Muistissa Väinö Linna (2004)
Artikkeleita:
Miten Väinö Linnan teokset muuttuvat? Bibliophilos
1990, nro 4
Mikä teki Linnasta Linnan? Hiidenkivi 1996, nro 5
Kirjailijan sota, Parnasso 2000, nro 3
Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa
|
|
|
| |
LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ:
Varpio, Yrjö Mäkelän piiri: tutkimus
tamperelaisesta kirjailijapiiristä 1946-1954 (WSOY 1975)
Repo, Ville Kättentaputukset raastuvanoikeudessa:
muistikuvia (W&G 1987)
Paperin avaruuteen: Pirkanmaan kirjoituskilpailussa menestyneitä
kirjailijoita ja heidän tekstejään / toim.
Maija Kanerva et al. (Tampereen kaupunginkirjasto 1992)
Aarnio, Aulis Surullinen humoristi: keskusteluja Jaakko
Syrjän kanssa (WSOY 2003)
Kirjailijakuvia: 27: Jaakko Syrjä [videotallenne] / Suomen
kirjailijaliito (2000)
Lehtileikkeet: Jaakko Syrjä / Tampereen kaupunginkirjasto
Artikkeleita:
AL 23.19.1988, Markku Huotari: Pelon ja koirien 30-luku
AL 25.3.1995, Aulis Aarnio: Helsinki-Tampere jännite
säilyköön
AL 6.3.1996, Pekka Ruusukallio: Väinö Linna usutti
minut romaanintekoon [Jaakko Syrjän 70-vuotishaastattelu]
HS 7.3.1996, Irja Hyvärinen: Sanomisen mitta on kirja
[Jaakko Syrjän 70-vuotishaastattelu]
WSOY
- Kirjailijagalleria
Jaakko
Syrjä - Juupajoen kirjasto
Lähteiden saatavuus PIKI-verkkokirjastossa
Päivitetty 16.6.2004/14.12.2005
© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto
2004
|
|
|
