Tuula Marketta
Rotko

 - Susi ja surupukuinen nainen on yövaloa hehkuva ihmissuhdedraama, jossa satu ja karkea todellisuus kohtaavat . . .  Tuula Rotkon kieli on runollista ja maalailevaa. (Aamulehti 16.9.1998, Maila-Katriina Tuominen)

synt. 1.9.1944 Kajaanissa 
asuu Tampereella 
naimisissa, kaksi aikuista lasta 
sanomalehtitutkinto Tampereen yliopistossa 
ammatti: kirjailija 
luottamustoimet: Laulu-Siskot -kuoron hallitus 

palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1998 
harrastukset: kirjallisuus, teatteri, musiikki, kuvataide 

Tuula Rotko on tamperelainen kirjailija, jonka esikoisteos Saman taivaan alla ilmestyi 1996. Hänen tuotantoonsa kuuluu neljä romaania. 

Tuula Rotko on tehnyt kirjoittamistyötä ammatikseen yli 30 vuotta. Kirjailijan mielestä luova kirjoittaminen oli hänelle luontainen valinta lapsesta lähtien. Kirjan julkaiseminen jäi kuitenkin vuosiksi hautumaan, koska toimittajan työ on tarjonnut korvaavia mahdollisuuksia - tiettyyn pisteeseen. Nyt kolmen romaanin jälkeen hän arvioi omat teoksensa itselleen yhtä merkittäviksi, koska "esikoinen avasi tien, toinen varmisti sen, kolmas osoitti, että minusta sitten todella tuli ammattikirjailija". 

Itselleen tärkeitä kirjailijoita Rotko nimeää Gabriel Garcia Márquezin, Yashar Kemalin, Marguerite Duras´n ja Jose Saramagon. Tärkeitä teoksia hänelle ovat olleet Aitmatovin Valkoinen laiva, Sandemosen Ihmissusi ja Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä sekä Anais Ninin päiväkirjat. Hengenheimolaisekseen Rotko nimeää Timo K. Mukan. 
Pirkanmaalaisuutta ei Tuula Rotko pidä itselleen tärkeänä, kuten ei minkään muunkaan maakunnan tai paikkakunnan identiteettiä. 

Esikoisromaania Saman taivaan alla (1996) on kiitetty jäntevyydestä ja kirkkaista lauseista. "Saman taivaan alla on perinteinen romaani, jolle löytää vastinpareja suomalaisesta kirjallisuudesta viljalti. Rotko kuvaa merellisessä ympäristössä asuvia ihmisiä, jotka elävät ns. yksinkertaista ja oikeaa elämää. -- tarkkavainuinen tilanteiden ja kohtausten vangitseminen jaksaa pitää lukijan otteessaan." (AL 15.10.96, Maila-Katriina Tuominen) 
Tuula Rotkon esikoisromaani Saman taivaan alla on perheromaani ja sukutarina, vuonna 1998 ilmestynyt pienoisromaani Susi ja surupukuinen nainen on: "yövaloa hehkuva ihmissuhdedraama, jossa satu ja karkea todellisuus kohtaavat. -- Tuula Rotkon kieli on runollista ja maalailevaa. -- Musta balladi soljuu luontevasti kohti tulkinnoille avoimeksi jäävää loppuaan." (AL 16.9.1998, Maila-Katriina Tuominen) 
Rotkon teosten kritiikeissä on kiinnitetty erityishuomiota kieleen ja moniulotteisten henkilökuvien luomiseen. 

Rakkautta vainon aikaan on Tuula Rotkon v. 2003 ilmestynyt historiallinen romaani, joka sijoittuu 1700-luvun Suomeen. Kaija Valkonen arvioi: "On ollut iso riski koota isonvihan kolkoimmat vaiheet tarinaksi ilman viihteen tuttuja pehmusteita. Mutta kunhan kestää romaanin kymmenet tai sadat katkotut päät ja halkaistut vatsat, raiskaukset, ryöstöt ja tulipalot, saa palkaksi melko vaikuttavan lukukokemuksen. -- Herkeämätön pelko ja ahdistus tekee romaanista entistä purevamman kannanoton sotaan. Tappamista, tuhoa ja väkivaltaa ei yksinkertaisesti pääse pakoon." (HS 22.10.2002, Kaija Valkonen) 

Tuula Rotkon terveiset lukijalle: "Minusta on ihanaa huomata kirjastossa käydessä, että kirjani ovat menossa. Kuvittelen, kuinka joku on käpertynyt mukavasti sohvan nurkkaan ja ahmii jotain kirjaani, kenties samalla mussuttaa suklaata tai juo kahvia, kenties hörppää välillä viiniä. Tai sitten asettuu yöpuulle ja uhraa osan unestaan, kun ei malta lopettaa lukemista ajoissa. Hyviä lukuhetkiä!" 

Romaanit: 

Saman taivaan alla (1996) 
Susi ja surupukuinen nainen (1998) 
Rakkautta vainon aikaan (2002, äänikirjana 2003)
Riikka Näkijä (2004, äänikirjana 2005)

Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Enkelin siivet herposivat aamuyöllä. Se lakosi kuin hauras seitti vauvan päälle. 
Kuolema kumartui heidän ylleen. Se ei tahtonut tehdä rajuja liikkeitä, ei kutsua tuulta ei susia ulvomaan, vaan se suuteli lempeästi vauvan suuta ja silmiä ja ryyhelmäisiä poskia. 
Riikka näki, miten vauva kalpeni ja päästi henkensä menemään kuin pienen untuvan. Kuului lähestyvää kavioiden kapsetta ja kohta tuttu, rauhoittava "karga, karga". Poika lähti ratsastamaan isänsä sylissä sinne, missä hedelmäpuut tuoksuivat, missä aurinko kultasi vuorten lumiset huiput ja värisytti hiekkaa mittaamattomalla tasangolla. Jokohan siellä oli kevät? 

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ:  

Kotimaisia nykykertojia 3 / toim. Kari-Otso Nevaluoma (BTJ Kirjastopalvelu 2000) 
Kotimaisia nykykertojia 4 / toim. Ismo Loivamaa, Saara Vesikansa (BTJ Kirjastopalvelu 2005)
Lehtileikkeet : Tuula Rotko (Tampereen kaupunginkirjasto) 

TAMMI- Kirjailijat
Sanojen aika- Helsingin kaupunginkirjasto

Lähteiden saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Päivitetty 16.6.2004/29.12.2005

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004