Mirkka Rekola
 

- Kielen monimerkityksisyyden osoittaminen ja ottaminen haltuun ei kuitenkaan ole pikku tehtävä. Se on itse asiassa elämäntyö. Se on osa Mirkka Rekolan runouden maailmaa, osa sen arvojen järjestelmää, joka tuntuu kypsältä ja hallitulta. Kieli ja maailma vastaavat siinä toisiaan, minä ja maailma ovat tasapainossa. Rekolan runouteen kuuluvat yhtä hyvin hänen lyriikkansa ja aforisminsa kuin maskunsakin. Keskeistä on todellisuuden luominen eikä todellisuuden kuvaaminen. Rekolan poeettinen ohjelma vaikuttaa vaativalta. Kaikki koristeellinen on leikattu, huokeat efektit poistettu. Kokoelmasta toiseen se osoittaa, mitä kaikkea runous voittaa, kun se on avoin sanoille. (HS 20.11.1987, Hannu Launonen)

Mirkka Elina Rekola 
synt. 26.6.1931 Tampereella 
asuu Tampereella ja Helsingissä. 
opinnot: opiskeli Helsingin yliopiston filosofisessa tiedekunnassa kirjallisuutta, filosofiaa, taidehistoriaa 
ammatti: kirjailija 
sivutoimet : tilapäisiä toimitus- ja käännöstöitä, kritiikkiä päivä- ja aikakauslehtiin 

palkinnot: Valtion kirjallisuuspalkinto 1966, 1969, 1973, 1982 
Suomi-palkinto v. 1995 
Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinnot 1958 (kokoelmasta Tunnit), 1962 (Syksy muuttaa linnut), 1965 (Ilo ja epäsymmetria), 1977 (Kohtaamispaikka vuosi), 2004 (Valekuun reitti)
Eino Leinon palkinto v. 1979 
Yleisradion Tansssiva karhu -palkinto 1997 ja ehdokkuus v. 2004 
Helsingin yliopiston filosofian tohtori h.c. vuonna 2000 
Alex Matson -palkinto v. 2003 
P. Mustapää -palkinto v. 2004 


harrastukset: musiikki 

Mirkka Rekola julkaisi esikoiskokoelmansa Vedessä palaa 23-vuotiaana vuonna 1954. Sen jälkeen hän on julkaissut n. 20 kokoelmaa runoutta ja aforismeja. Hänen koottujen runojensa kokoelma ilmestyi v. 1996 nimellä Virran molemmin puolin : runot 1954-1996 ja esseiden ja proosatekstien kokoelma v. 2000 nimellä Muistinavaruus : kirjoituksia ja puheenvuoroja 1959-1999 .  Vuonna 2004 Rekolalta ilmestyi runokokoelma Valekuun reitti ja v. 2007 Vesi on maailman muisti.
Mirkka Rekolan tuotantoa on käännetty englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, unkariksi ja hollanniksi. 

Kysymykseen "Miksi ryhdyitte kirjoittamaan, miksi valitsitte kirjailijan työn?" Mirkka Rekola vastaa kysymyksellä: "Pitäisikö siihen olla syy, jotta se olisi seuraus?" Mirkka Rekola sanoo kyllä harkinneensa rinnakkaisammattia, mutta sairaudet ovat sen tehneet mahdottomaksi. 

Rekolan on vaikea sanoa, mikä olisi hänen tähänastisen tuotantonsa merkittävin teos. Hän sanoo, että runokokoelma Kohtaamispaikka vuosi (1977) on topokseltaan hänelle itselleen tärkeä hiljainen kirja, jonka hän toivoo joskus vielä avautuvan vastaanottajalle. 

Miettiessään luovan työnsä lähtökohtia ja muutoksia niissä Rekola vastaa ikääntymisen tuovan jo omat fyysiset muutoksensa: "Matka on jo pitkä. Totta kai sen varrella on tapahtunut muutoksia. - Runous on merkityksen elämä. Toivon sen rakentuvan, en rakenna sitä." Rekola jatkaa aforismilla kokoelmastaan Tuoreessa muistissa kevät: 

"Missä se on, kun yksikään joka sen kokee, 
ei voi olla kokematta sitä kaikille?" 

Merkittäviä kirjailijoita ja teoksia Mirkka Rekolalle ovat olleet Aleksis Kiven Kanervala, Helvi Juvosen Kootut runot ja Gunnar Björlingin koko tuotanto. 
Suhteestaan pirkanmaalaisuuteen Mirkka Rekola sanoo, että ennen muuta Pirkanmaa oli hänen vanhempiensa kotiseutu ja monella tavalla se on tärkeä myös hänelle itselleen. Mirkka Rekola on asunut 1950-luvulta alkaen Helsingissä, mutta hänellä on koko ajan ollut kiinteät yhteydet Tampereelle. 

1950-luvulla esikoiskokoelmansa Vedessä palaa (1954) julkaissut modernisti Mirkka Rekola on vertautunut Helvi Juvoseen niukassa ilmaisussaan. "Mirkka Rekola on lyyrikkona tiivissanainen loogikko. Hän tutkii, määrittää ja puhdistaa käsitteitä törmäyttämällä niitä toisiinsa pelkistetyn runon hiukkaskiihdyttimessä." (Risto Ahti teoksessa Kirjojen Suomi / toim. Juhani Salokannel, 1996 s. 631) 
"Runokuvat ovat voimakkaasti, selkeästi piirrettyjä, mutta samalla niin harkitun monisisältöisiä, että yksinkertaiseltakin näyttävän runon ulottuvuudet saattavat avautua yllättävän laajoiksi." 
(HS 11.2.1961, Pentti Holappa kokoelmista Vedessä palaa (1954) ja Tunnit (1961) 
"Rekolan runot edellyttävät tutkivaa kuuntelua, hiljaisuutta, tilaa, ne eivät ole helposti omaksuttavissa, koska niissä ei ole täytesanoja, leveyttä, pintaa. On syvyyttä, mihin syventyä." (KL 20.12.1957, Eeva-Liisa Manner) 

"Jos runoilijan työ, niinkuin uskon, on taistelua fraaseja vastaan, niin Mirkka Rekola on sitten meidän kaikkein parhaita runoilijoitamme. Jos hän on vaikeasti lähestyttävä, se johtuu juuri siitä, että lukija on odottanut sellaista mitä häneltä kaikkein viimeksi voi odottaa: fraaseja. Rekolan lyriikan voimakas vapautuminen alkoi kokoelmassa Ilo ja symmetria [1965]; vapautuminen ilmaisun symmetriasta tapahtui jo aikaisemmin. -- [Muistikirjassa (1969)] runot on riisuttu kaikesta totutusta, siis oikeastaan tarpeettomasta, niissä on miltei vain dynamiikkaa ja sointiväriä. -- Rekola ei ole koskaan tehnyt työtä olan takaa, niin kuin ne joilla ei ole aikaa tai varaa ajatella. Hänen työnsä on ollut hiljaista, varautumisen ajat pitkät. Kuitenkin saa sellaisen vaikutelman, etteivät nämä mietelauseet ole mitään itsestäänpuhjenneita hiljaisuuden hedelmiä, vaan maksiimeja, jotka on taottu tulessa ja heitetty veteen. Ilmaisun nopeus pannaan mietiskelyn hitautta vastaan, - muodonmuutoksen vaikutelmaa lisää 'jäähtyminen', sanallinen viileys; tapa jolla Rekola eristää polton." (AL 14.12.1969, Eeva-Liisa Manner) 

Mirkka Rekolan runoudessa, mietelmissä, faabeleissa ja tarinoissa on tyypillistä monimielisyys, myös huumori esim. aforistisessa ilmaisussa, mm. kokoelmassa Maskuja: pieniä elämänpituisia juttuja (1987). Runon kieli on vapaasti mitallista, runokieli on  pelkistettyä ja monimerkityksistä. Se on harkittua, kaikki epäolennainen on jätetty pois. 

"Rekolaa ei pidetä kovin helppotajuisena runoilijana; tulee mieleen vitriini jonka sisällä on vitriini ja niin edelleen, mitä useampia vitriinejä, sitä kirkkaammaksi on hiottu se, mitä sisimmän sisällä on. Tai paremminkin; ensin runosta tavoittaa pintamerkityksen, mutta jos jaksaa lukea, runo aukeaa sisäänpäin paljastaen sisempiä ovia, jotka nekin aukeavat ja joiden olemassaolosta ei aiemmin ole ollut tietoinen." (Suomen sosialidemokraatti 13.2.1982, Arto Virtanen) 

Rekolan tuotantoa on sanottu "suureksi ja yhtenäiseksi elämänrunoksi, jossa ei ole ratkaisevia murroksia. Siinä vuorottelevat muukalaisuuden tunnot ja oman introvertin maailman sulautuminen kosmokseen" (Auli Viikari: Avoin kirja, Parnasso 7/1975 teoksessa Mitä lukijan tulee tietää, 1981). 

Mirkka Rekolaa pidetään suomalaisen aforismin uudistajana. Vuonna 1969 ilmestynyttä aforismikokoelmaa Muistikirja pidetään käännekohtana suomalaisen aforismin historiassa, "ensimmäinen moderni teos ikiaikaisten matkasauvojen jälkeen" (Juhani Salokannel, Suomalaisia kirjailijakuvia Linnasta Saarikoskeen, 1993 s. 327).  Vuonna 2007 Rekola sai Samuli Parosen nimeä kantavan tunnustuksen ansioistaan aforistikkona. Tunnustuksen perusteluissa todetaan: "Rekola rakentaa taitavasti sarjallisia kokonaisuuksia, joiden pääviestinä on elämän ykseys, jakamattomuuden kokemus, johon kaikki elollinen kuuluu. Hänen tapansa ilmaista on vivahteikasta, yllättävääkin." (HS 8.6.2007)

Vuonna 1996 ilmestyneestä kokoelmasta Taivas päivystää on sanottu: "Mirkka Rekola kirjoittaa hämmästyttävää runoutta. Vaikka luulen tuntevani hänen kielimaailmansa, uusi kokoelma Taivas päivystää (1996) häkellyttää tuoreudellaan. Ja silti se on runoilijaa itseään: huiman rohkeaa ja pienillä sanoilla puhuttelevaa. -- Ehkä kaikkein vaikuttavinta Rekolan runoissa on syvä ilo, joka niistä aukeaa. Tunne ei saa äänekkäitä ilmauksia eikä kulje suurten joukkojen mukana. Atmosfääri on intiimi ja hiljentyvä. Rekolan kieli on niin omaperäinen, että sen selittämisessä on tutkijoille haastetta. Hän on löytänyt loputtomasti keinoja monimielisyyden tavoittamiseen. Mutta Rekolan kielessä ei ole mitään luotaantyöntävää vaikeutta. Kuka tahansa joka paneutuu runoihin kiireettä, näkee hämmästyen, miten monella tavalla voi lauseen, virkkeen ja runon lukea. Samalla saa oppitunnin suomen kielen kauneudesta ja arvaamattomista ilmaisuvaroista. (HS 17.12.1996, Tero Liukkonen) 

Mirkka Rekola: "Aina olen välttänyt kulttia, taiteilijakulttia, boheemiuden kulttia, kärsimyksen kulttia jne. Runous elää niiden faktojen läpi, jotka ovat täyttää päivämme. Siinä sen energia." 

Mirkka Rekolan tuotanto 

Vedessä palaa (1954) 
Tunnit (1957) 
Syksy muuttaa linnut (1961) 
Ilo ja epäsymmetria (1965) 
Anna päivän olla kaikki (1968) 
Muistikirja (1969) 
Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (1972) 
Tuulen viime vuosi (1974) 
Kohtaamispaikka vuosi (1977) 
Maailmat lumen vesistöissä : proosarunoja, aforismeja (1978) 
Runot 1954-1978 (1979) 
Kuutamourakka (1981) 
Puun syleilemällä (1983) 
Silmänkantama : aforismeja, merkintöjä, maisemia (1984) 
Maskuja : pieniä elämänpituisia juttuja (1987, 2. laaj. p. 2002) 
Tuoreessa muistissa kevät : aforistiset kokoelmat (1987) 
Kuka lukee kanssasi (1990) 
Maa ilmaan heitetty (1995) 
Taivas päivystää (1996) 
Virran molemmin puolin : runot 1954-1996 (1997), 2. laaj. laitos (2009) 
Valekuun reitti (2004)
Vesi on maailman muisti (2007)

Muuta:

Elävänä Bulevardilla: otteita Mirkka Rekolan teoksista (CD-levy 1995) 
Osallistumisia useisiin kirjallisuusantologioihin 

Proosa, esseekokoelmat:

Muistinavaruus : kirjoituksia, puheenvuoroja 1959-1999 (2000) 
Esittävästä todellisuudesta : esseitä (2007)

Glädje och asymmetri (1990), runovalikoima - ruotsi 
Joie et asymetrie (1987), Ilo ja epäsymmetria - ranska 
88 poems (2000) - englanti 
Himmel aus blauem Feuer (2001) - saksa 

Runoja antologioissa ja lehdissä (*): 

A vizben langol ; Alomba ; Faradtsag ; Nyitva ; Lehajoltam ; Emlekszel a szarvasokra ; Szarv es szaw * Finn költök antologija (1973) s. 445-458 (runoja - unkari) 
Among dark trees ; In this wind ; You remember the elk * Salt of pleasure (1983) s. 169-171 (Runoja kok. Kuutamourakka, 1981 ja Uuden runon kauneimmat 1, 1970 - engl.) 
Beute * Steinbrinkner, G.: Panorama moderner Lyrik (1960) s. 360 (runoja - saksa) 
Dimma ; I solljuset... * Suomen lyriikkaa tänään (1969). (runoja - ruotsi) 
*Du tror du kuvar mig liv? : finländska kvinnors lyrik genom tiderna : en antologi / samlad av Tua Forsström och Märta Tikkanen (1984) (runoja - ruotsi) 
Fantasie digne de mémoire ; Toi. * Nota bene 1995-1996 no 47-48-49 s. 21-32. (runoja - ranska) 
*Five from Finland : Mirkka Rekola, Kai Nieminen, Lauri Otonkoski, Tomi Kontio, Riina Katajavuori / ed. Anselm Hollo (2001) (runoja - englanti) 
Glädje och asymmetri * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runoja kokoelmasta Ilo ja epäsymmetria 1965 - ruotsi) 
*Hier ist die Welt, hier ihr Rand : Gegenwartsliteratur aus Nordeuropa (Bremerhaven 1997) (runoja - saksa) 
Hij ziet het niet. * Kentering 4:1973 s. 31. (runoja kok. Muistikirja - hollanti) 
Himlen har jour * Artes 1998 (4) s. 102-109 (Sthlm 1998) (runovalikoima Taivas päivystää -kokoelmasta - ruotsi) 
Ik vraang aan de oever... * Krijgsvolk der Gedachten (1992). (runoja - ruotsi) 
In Umarmung des Baumes * Still wie Licht in windloser Gegend (1985) (Runoja kok. Puun syleilemällä 1983 - saksa) 
Jag älskar dig, jag säger det åt alla * Modern finsk lyrik. Sthlm 1984. (Runoja kokoelmasta Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille 1972 - ruotsi) 
Das letzte Jahr des Windes * Still wie Licht in windloser Gegend (1985) (Runo kok. Tuulen viime vuosi 1974 - saksa) 
*Lyrik i Finland nu : dikter av 27 finska och finlandssvenska författare / red. av Mauritz Nylund et al. (1969) (runoja - ruotsi) 
Låt dagen vara allt * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runoja kokoelmasta Anna päivän olla kaikki 1968 - ruotsi) 
Maskuja ("Mickeys") * Books from Finland 1987:4 s. 224-229 (Runoja kok. Maskuja 1987, Tuoreessa muistissa kevät 1987, Syksy muuttaa linnut 1961, Kohtaamispaikka vuosi 1977 ja Puun syleilemällä 1983 - engl.) 
Meetingplace the year * Books from Finland 1978 no 2 s. 56-59 (Runoja kok. Kohtaamispaikka vuosi, 1977 - engl.) 
Mötesplats året * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runoja kokoelmasta vuosi, 1977 - ruotsi) 
Om hösten flyttar fåglarna * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runoja kokoelmasta Syksy muuttaa linnut 1961 - ruotsi) 
Poemes * Books from Finland 1982: 1 s. 16-19 (Runoja kok. Muistikirja 1969, Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille 1972, Kohtaamispaikka vuosi 1977 - ranska) 
Poèmes. * Poésie et prose de Finlande (1989) (runoja - ranska) 
Regarde comme est haut l'automne et bas le chat * Litterature de Finlande (1985) s. 98-101 (runoja - ranska) 
*Salt of pleasure : 20th century Finnish poetry / Aili Jarvenpa et al. (1983) (runoja - englanti) 
Svart arbete * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runoja kokoelmasta Kuutamourakka 1981 - ruotsi) 
Treffpunkt Jahr * Still wie Licht in windloser Gegend (1985) (Runo kok. Kohtaamispaikka vuosi 1977 - saksa) 
*A Way to measure time : contemporary Finnish literature / ed Bo Carpelan et al. (1992) (runoja - englanti) 
What is this ; You remember ; One wouldn't want ; It's here... * A way to measure time (1992) s. 238-240. (runoja - engl.) 
Vindens senaste år * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runoja kokoelmasta Tuulen viime vuosi 1974 - ruotsi) 
*The World 55, 1999 s. 30-37 (New York 1999) (runoja - engl.) 

FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokanta 

Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Ote teoksesta Kuutamourakka (1981)

Minä puhun sinulle unohduksesta 
                          tulevaisuuden muistin, 
kaikki toistuu eikä toistu, 
minä puhun unohduksen vesistä, 
                          minä annan muistin olla 
ja se on toinen. 
Sanon rakastettu, kaivattu; 
ja hän on mennyt. Ja hän on täällä. 

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ:  

Mitä lukijan tulee tietää : esseitä ja kirjoituksia Parnasson vuosikerroista 1951-1981 / toim. Juhani Salokannel (Otava 1981) 
Tarkka, Pekka  Sanat sanoista : arvosteluja ja kirjoituksia 1957-1984 (Otava 1984) 
Suomalaisia nykylyyrikoita / toim. Helena Saaristo (Kirjastopalvelu 1986) 
Seppälä, Arto  Mitä Waltari vastasi : kirjoituksia kirjoista, kirjailijoista, kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta (WSOY 1989) 
"Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala (Otava 1989) 
Tarkka, Pekka  Författare i Finland (Söderström 1990) 
Miten kirjani ovat syntyneet 3 / toim. Ritva Haavikko (WSOY 1991) 
Paperin avaruuteen : Pirkanmaan kirjoituskilpailussa menestyneitä kirjailijoita ja heidän tekstejään / toim. Maija Kanerva et al. (Tampereen kaupunginkirjasto 1992) 
Salokannel, Juhani  Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia (WSOY 1993) 
Mistä ääni meissä tulee? : runoja ja tulkintoja / toim. Satu Grünthal, Kirsti Mäkinen (WSOY 1994) 
Mot mot : elävien kirjailijoiden klubin vuosikirja 1996 / toim. Jukka Koskelainen, Annukka Peura (WSOY 1996) 
Naiskirja : kirjallisuudesta, naistutkimuksesta ja kulttuurista / toim. Tuula Hökkä (KKL 1996) 
Enwald, Liisa  Kaiken liikkeessä lepo : monihahmotteisuus Mirkka Rekolan runoudessa (SKS 1997) 
Kirjoita itsesi maailman väleihin : esseitä, esseistä / toim. Kirsti Mäkinen (SKS 1997) 
Tarkka, Pekka  Suomalaisia nykykirjailijoita (6. uud. l. Tammi 2000) 
Tämän runon halauaisin lukea / toim. Juhani Niemi (Tampereen yliopisto 2001) 
Kirjailijakuvia: 5 : Mirkka Rekola [Videotallenne] / toim. Mirjam Polkunen; julkaisijat: Suomen kirjailijaliitto, Kirjallisuuden edistämiskeskus (2007)
Lehtileikkeet : Mirkka Rekola (Tampereen kaupunginkirjasto) 

WSOY - Kirjailijagalleria 
Sanojen aika - Helsingin kaupunginkirjasto 
Pispalan kirjastotalon lauteilla
Sähköiset säkeet - Nuoren Voiman Liitto 
Mirkka Rekola - www.kaapeli.fi 

Lähteiden saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Päivitetty 16.6.2004/14.12.2005/8.6.2007/19.7.2007/17.9.2007/1.6.2011/5.9.2011

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004