Sari Päivikki  
Peltoniemi

synt. 24.6.1963 Kauhavalla, asuu Lempäälässä
perhesuhteet: puoliso ja kolme tytärtä
opinnot, tutkinnot: FM Jyväskylän yliopistosta
ammatti: opettaja/kirjailija
sivutoimet: äidinkielen opettaja

palkinnot: Kuvastaja v. 2002 nuortenromaanille Hirvi, Anni Polva -sarjakirjapalkinto v. 2009 teokselle Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen

harrastukset: neuleet ja sienet

Sari Peltoniemi on Lempäälässä asuva kirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluu monipuolisesti lasten- ja nuorten romaaneja ja novelleja, saturomaaneja ja scifinovelleja. Nuortenromaani Hirvi ja lastenromaani Kukka Kaalinen koulutiellä ovat olleet Finland junior -ehdokkaina.
Opiskeluaikanaan perustetulle Noitalinna huraa! -yhtyeelle Sari Peltoniemi on tehnyt sanoituksia. www.peltoniemi.info: "Kotisivuilta löytyy tietoa musiikkimenneisyydestäni."

Sari Peltoniemi kertoo kirjailijan työstään ja luovan työnsä lähtökohdista: "Tarinat ja kieli ovat aina olleet minulle tärkeitä. En ole - ainakaan kovin määrätietoisesti - valinnut kirjailijan työtä, vaan valitsin opettajan työn. Kirjoittaminen on toki työtä, mutta se on niin lujasti osa minua etten osaa ajatella sitä ammattina. Sekä kirjoittaminen että lukeminen ovat enemmän kuin ammatti. Ne ovat vähän niin kuin joku raaja tai elin; niitä ilman olisi karu olla.
Kirjoitan mielelläni monenlaisia tekstejä: realismia ja fantasiaa, lapsille, nuorille ja aikuisille, kaunoa ja asiaa. Onneksi olen näin saanut tehdäkin, eikä esim. kustantajalla ole ollut mitään sitä vastaan että kirjoitan mitä ja miten kulloinkin lystään. Mieluiten kuitenkin liikun jossain arkirealismin ja fantasian rajavyöhykkeellä, ja mieluiten olen lasten- ja nuortenkirjailija."

Oman tuotantonsa tärkeintä teosta kysyttäessä Peltoniemi arvioi: "Hirvi (2001) lienee saanut eniten huomiota, mutta itse en osaa sanoa mikä kirjoistani on merkittävin. Lukijapalautekin on tässä asiassa ollut ristiriitaista. Uskoakseni kirjoitan juuri nyt merkittävintä teostani."
Hirvi oli vuoden 2001 Finland Junior -palkintoehdokas. Hirvessä on aineksia kansantaruista, suomalaisista muinaistaruista, Kalevalasta. Sari Peltoniemi on itse sanonut, että halusi romaanin kautta kertoa kommunikaation vaikeudesta ja ihmissuhteiden monimutkaisuudesta ja -muotoisuudesta. "Muita Hirven keskeisiä teemoja ovat lapsen ja vanhemman suhteen hankaumat, erilaisuuden hyväksyminen ja ennakkoluulojen voittaminen sekä vallan, sodankäynnin ja väkivallan oikeutuksen pohdinta." (Onnimanni 2001, 4 s. 4-6, Päivi Heikkilä-Halttunen)

"[Hirvi] rakentaa fantasian keinoin siltaa Grimmin synkeiden satujen ja vakavia kysymyksiä käsittelevän realistisen nuortenkirjallisuuden välille. On vaikea sanoa, onko Hirvi tarkoitettu lapsille, nuorille vai aikuisille. Tämä piirre ei ole kirjan heikkous vaan sen vahvuus. Kirjassa on samaa voimaa kuin [Antoine Saint-Exupéryn] Pikku prinssissä - se on pieni suuri tarina, jota ei hevin unohda." (Kaltio 2002, 1 s. 47, Pasi Jääskeläinen)

Myös romaanissaan Kummat (2004) Sari Peltoniemi käyttää kansantarinoita ja kansanuskomuksia ja faabeleita, "jotka omalla tavallaan kertovat siitä, kuinka ulkopuolisuuden ja epänormaaliuden tunteet ovat osa nuorena olemista." (Helsingin Sanomat 14.4.2004, Päivi Lehtinen)

Vuonna 2005 Peltoniemeltä ilmestyi novellikokoelma Ainakin tuhat laivaa. "[Se] antaa uskoa siihen, että nuorille suunnattu lyhytproosa on sittenkin yhä voimissaan. Scifiin, fantasiaan ja myytteihin paneutunut Peltoniemi lunasti paikkansa lupaavana tulokkaana nuortenromaaneillaan Hirvi ja kummat. - - Puolet kertomuskokoelman kahdeksasta tarinasta on näennäisesti fantasiaa. (Aamulehti 7.10.2005, Päivi Heikkilä-Halttunen)

Lastenromaanit Kukka Kaalisesta käsittelevät mm. koululaisten elämää, yksinäisyyttä ja muita lasten elämän ongelmia, mutta huumoria ja onnellista loppua unohtamatta. Sari Peltoniemen esikoisromaani on Kukka Kaalinen löytöretkellä vuodelta 2000, ja Kukka Kaalinen koulutiellä oli Finland Junior -palkintoehdokkaana vuonna 2003. "Kirja laventaa ansiokkaasti lastenkirjallisuuden koulukuvausta: siinä ei ole rahtuakaan sellaisesta tekopirteästä reippaudesta, jota monet ekaluokkalaisten valmennuskirjat yhä ylläpitävät koulukkaiden ainoana hengissäselviämiskeinona." (Onnimanni 2003, 1 s. 1-2, Päivi Heikkilä-Halttunen)

Sari Peltoniemi kertoo itselleen tärkeistä kirjailijoista ja heidän teoksistaan:"Tärkeitä ovat olleet niin Narnia kuin Täällä Pohjan tähden alla ja niin Tolkien kuin Tuuri. Ulkomaalaisia hengenheimolaisia voisivat olla Ursula Le Guin ja David Almond; kotimaisia Ritva Toivola, Annika Eräpuro ja Anne Leinonen."

Suhdettaan Pirkanmaahan Sari Peltoniemi kuvailee: "Viihdyn pirkanmaalaisena loistavasti. Ajattelin pitkään, että olen vaihtanut henkisesti heimoa pohjalaisesta hämäläiseksi, mutta sitten huomasin ettei pohjalaisuudesta millään pääse täysin eroon. Pirkanmaalaisena on ehkä hiukan kevyempi olla."

Sari Peltoniemen tuotanto:

Romaanit:

Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen (2000)
Hirvi (2001)
Kukka Kaalinen koulutiellä (2002)
Kummat (2003)
Kukka Kaalinen pulkassa (2004)
Kerppu ja tyttö (2007)
Suomu (2007)
Soita minulle, Kukka Kaalinen! (2008)
Hämärän renki (2009)

Novellikokoelma:
Ainakin tuhat laivaa (2005)

Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Ote teoksesta Ainakin tuhat laivaa (2005), novellista Tuulen tuomaa

Tuuli on tuonut minulle paljon, melkein kaiken, mitä olen tarvinnut. Mutta on se vienytkin.
Olin hyvin pieni, kun tuuli vei äidin. Nukuin silloin vielä päiväunia lastenvaunuissa ja muistan hyvin, miten pohjoistuuli sai vaunut huojahtelemaan. Jarrut oli tietysti lukittu hyvin, niin etten lähtenyt vierimään pitkin pihaa. Heijaus tuntui vain mukavalta ja unettavalta, eikä minun ollut kylmä lampaantaljan alla, mutta en silti nukahtanut.
Äiti luuli minun nukkuvan. Hän seisoi portailla huivi päässä ja kurkotteli kaulaansa. Hän ei katsonut minua, vaan seurasi tuulen suuntaa. Hän oli laiha ja kalpea.
Tuuli puhalsi aina vain kovempaa ja taivutti pihan suuren koivun nöyrälle kaarelle. Äitikin tuntui taipuvan. Hän horjahti portailta pihalle, ja tuuli repi hänen tummaa pitkää takkiaan.
Silloin minä parahdin, ja äiti käänsi katseensa minuun, mutta se oli jo myöhäistä. Hänen takkinsa pullistui täyteen ilmaa ja hän nousi maasta.

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ: 

Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 2004)
Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija / toim. Paula Havaste (BTJ Kirjastopalvelu 2004)
Heikkilä-Halttunen, Päivi Noitalinnasta myyttiseen metsään (haastattelu), Onnimanni 2001, 4 s. 4-6
Jääskeläinen, Pasi Hirvitädin löytöretki (haastattelu ja arv. Hirvestä), Kaltio 2002, 1 s. 20-23, 47
Lehtileikkeet : Sari Peltoniemi (Tampereen kaupunginkirjasto)

Lakialla tuuloo- Seinäjoen kaupunginkirjasto
Sanojen aika- Helsingin kaupunginkirjasto
Tammi
www.peltoniemi.info

Lähteiden saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Päivitetty 3.1.2006/9.2.2007/17.9.2007/15.9.2008/8.9.2009/8.10.2009

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2005