Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjaston etusivulle
A B - G H I - K L M - N O - P R - S T - Ö

Tätä sivua ei enää ylläpidetä. Tiedot siirretty Kirjasampoon

Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita
  Tietoja kirjailijasta Tuotanto Tekstinäyte Pääsivulle

Eeva 
Norén

- Kaiken tämän jälkeen, tai sen lisäksi, murha-arvoituksilla on kuitenkin kelvollinen ratkaisu. (Ruumiin kulttuuri 1994:4, Paula Arvas kirjasta Veden salaperäinen puutarha) 

synt. 1953 
asuu Tampereella 
dekkarikirjailija 

Eeva Norén on tamperelainen jännitysromaanien tekijä. 


Kuva: Kirjankansi

"Minä nautin itse omien dekkareiden kirjoittamisesta. Nautin tarinan ja jännityksen kehittelystä. Ensimmäinen dekkarini oli ´sormiharjoittelua´, tavallaan kirjoittajakouluni. Dekkarit, toisin kuin ehkä luulisi, tuovat turvallisuudentunnetta elämään." 
Eeva Norén arvostaa molempia teoksiaan. "Esikoista, koska se on ensimmäinen. Toista, koska se on jännittävämpi." 
"Ensimmäinen kirjani tapahtuu maalaisseurakunnassa, toinen sisä-Suomessa jossain kirkonkylässä. Pidän ihmistenvälisten suhteiden luomista mahdollisuuksista. Sijoitan murhat ´tavallisten ihmisten´ keskelle. Dekkarini ovat ehdottomasti viihdekirjoja, joissa tarina on pääosassa." 
Eeva Norénille tärkeitä kirjailijoita ovat Agatha Christie sekä Dorothy L. Sayers. "Viihdyn hyvin myös Läntisellä 35. kadulla sijaitsevassa ruskeassa kivitalossa, Nero Wolfen ja Archien seurassa. Eli Rex Stoutin kanssa."

  Tietoja kirjailijasta Tuotanto Tekstinäyte Pääsivulle
Kuva: Kirjankansi

Eeva Norénin tuotanto

Romaanit: 

Mustasiipinen enkeli (1992) 
Veden salaperäinen puutarha (1994) 

Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

  Tietoja kirjailijasta Tuotanto Tekstinäyte Pääsivulle
 

Ote teoksesta Mustasiipinen enkeli (1992)

Nimismies Simo Saariosta tuntui, että hiki nousi syvältä hänen ruumiistaan ja tihkui kaikista ihon huokosista läpi. Hiki oli kylmää. Saariota palelsi. Hän tiesi, että oli lämmin. Oli kesä. Häntä palelsi yhä enemmän. Kello oli puoli yhdeksän. Hän istui keittiönpöydän ääressä, pöydällä hohtivat valkoiset kahviastiat ja kirkkaanvärinen voileipälautanen. Pursuavasta, luonnonheinistä kootusta kukka-asetelmasta oli yksi sininen kukka tipahtanut pöytäliinalle. Kukan terälehdet olivat rypistyneet. Pöydän vastakkaisella puolella istui Sarilotta Risti-Peltola. 
Kirkkoherra oli kuollut. 
- Mikset herran tähden ilmoittanut aikaisemmin? Saario sanoi. 
- Mitä? Sarilotta kysyi. Hän haukkasi tomaattileipää, koko suullisen. 
- Et soittanut meille ennemmin! Jos löysit hänet jo seitsemältä - niinhän sinä sanoit.


Päivitetty 16.6.2004/2.1.2006

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004


 
  Takaisinpääsivulle