Asko
Martinheimo
(oik. Mattsson, Asko Erik Vilhelm)

- Humanistina hän rakentaa ihmismieliinkin viisauden, lukemisen, tarinoiden arvostusta. Ilman historiaa, tietoa menneestä emme ole mitään. (Riitta Kurkijärvi, AL 23.11.94)

synt. 28.9.1934 Ulvilassa 
k. 4.2.2002  Nokialla 

vaimo Hilkka, lapset Harri ja Kai 
opettajan tutkinto 
opettajana Nokialla 1960-83 
kirjallisen ilmaisun tuntiopettajana TYK:n ilmaisutaitolukiossa v:sta 1988 
opettajana Oriveden Opistossa v:sta 1971 sekä lukuisilla kirjoittajakursseilla eri puolilla maata 
vapaa kirjailija v:sta 1983 

palkinnot:
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1967, 1971,
1983, 1987 ja 1995
Valtion kirjalisuuspalkinto 1969, 1972, 1980 ja 1984 
Topelius-palkinto 1977, 1988 
H.C. Andersen kunniakirja 1970, 1990 
OIRT-maiden kuunnelmapalkinto 1976, 1977 
Sokeain kuunnelmapalkinto 1993 
Väinö Linnan rahaston palkinto 1995 
Anni Swan -mitalli 1997

luottamustoimet: 
Suomen Nuorisokirjailijat ry, johtokunta 1968-69, puheenj. 1969-71 
Pirkkalaiskirjailijat ry, varapuheenj. 1971-88 
Valtion kirjallisuustoimikunta 1986-88, varapuheenj. 1989-91 
Topelius-palkintoraati 1989, puheenj. 1992 
Aino Mattila-säätiön hallitus 1987- 

Asko Martinheimo julkaisi yli 20 nuortenkirjaa, teatteriin kirjoitettuja näytelmiä sekä suuren joukon kuunnelmia, tv-näytelmiä ja sarjoja. Hänen tuotantoaan on käännetty ruotsiksi, venäjäksi, viroksi, islanniksi, puolaksi, norjaksi, tanskaksi, saksaksi, tsekiksi, romaniaksi ja bulgariaksi. Näytelmä Nukkekoti on dramatisoitu ruotsinkielisenä radioon. 

"Olen kirjoittanut tarinoita siitä lähtien, kun kirjoittamaan opin", kertoo Martinheimo uransa alkamisesta. "En ole valinnut kirjailijantyötä. Se on valinnut minut. Kirjoittaminen on tapani elää ja olla. Se on osa minuuttani". 
Ensimmäinen teos, Näytelmiä kouluille ja nuorisokerhoille (1963), antoi jo viitteitä Martinheimon kirjallisista mielenkiinnon kohteista. Seuraava teos, Tulvaniityn päämaja (1965), herätti kiinnostuksen aloittelevaa kirjailijaa kohtaan. "Tulvaniityn päämaja on harvinainen poikien seikkailukirja vielä 60-luvun puolessavälissä. Siinä ei jahdattu rosvoja eikä ammuttu karhuja Lapin erämaissa. Kuvauksen kohteena olivat pojat realistisessa ympäristössä ja todellisissa leikeissä". (Ritva-Liisa Pilhjerta, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita IV, 1987) 
Martinheimo ahkeroi 60-luvulla kirja ja vuosi -tahtia. 1968 ilmestynyt Polttaa, polttaa... sai ihastuneen vastaanoton. Kirja palkittiin sekä H.C. Andersen kunniakirjalla että Valtion kirjallisuuspalkinnolla. 
Myös 1988 ilmestynyt Tuhkanaama ja Taivaan takoja keräsi huomiota. Kirja oli tekijänsä ensimmäinen fantasian maailmasta kertova teos. Se palkittiin Topelius-palkinnolla sekä H.C. Andersen kunniakirjalla. Topelius-palkintolautakunta totesi voittajateoksen olevan tavanomaisesta poikkeava saturomaani, joka tavoittaa kaikenikäiset lukijat: "Siinä on hyvä imu". (HS 18.3.88) 
Kuusi vuotta myöhemmin Martinheimo julkaisi jatkoa Tuhkanaamalle, nimeltä Jäähisten mahti (1994). Vaikka kirjailija ilmoittikin inhoavansa jatkoromaaneja, eivät patalakki-kansan vaiheet ja Puupo Vahvajalan seikkailut jättäneet rauhaan. "Fantasian avulla voi sanoa sellaista, mikä ei onnistu arkiproosalla", hän toteaa. 
Martinheimo itse mainitsee em. kaksi teosta sekä jatko-osan Ormas Pitkäkorvan matkat (tekeillä -96) tuotantonsa merkittävimmiksi teoksiksi. "Syytä on vaikea sanoa. Fantasiamaailma on vain ottanut miehen valtoihinsa". 
Lasten- ja nuortenkirjailijaksi leimautuminen ei Asko Martinheimolle ole ongelma. "Aikuisten- ja nuortenkirjallisuuteen pätevät täsmälleen samat lainalaisuudet. Tiedän sen, koska olen kirjoittanut molempia". (Kansan Lehti 14.5.88) 
Itselleen tärkeiksi teoksiksi Martinheimo mainitsee Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, Topeliuksen, Andersenin sekä Tuhannen ja yhden yön sadut sekä Gabriel Garcia Marquesin tuotannon. 
Pirkanmaalaisuus ei ole Martinheimolle erityisen tärkeä asia. "Olen satakuntalainen. Satun asumaan nyt Nokialla".

Asko Martinheimon tuotanto

Lasten- ja nuortenkirjat:

Näytelmiä kouluille ja nuorisokerhoille (1963) 
Tulvaniityn päämaja (1965) 
Taivas rautaa (1966) 
Melkein seitsemän (1967) 
polttaa, polttaa... (1968) 
Pilkku päässä (1970) 
Pääkallokiitäjä (1971) 
Etäisyys M 31 (1973) 
Lassinkyynel (1976) 
Saari Taivaanrannassa (1979) 
Kolme sissiä (1980) 
Ville Waldemar ja viimeinen apassi (1981) 
Juttu on tandem, salanimellä A.U. Pirkkala yhdessä Uolevi Nojosen kanssa (1982) 
Tandem iskee suoneen, salanimellä A.U. Pirkkala yhdessä Uolevi Nojosen kanssa (1982) 
Mestarilaukaus ja muita kertomuksia (1983) 
Tuhkanaama ja Taivaantakoja, fantasiaromaani (1987) 
Sadunkertojan satulintu (1991) 
Kivensiruja, seitsemän kertomusta (1992) 
Mustajärven oudot linnut (1993) 
Jäähisten mahti, fantasiaromaani (1994) 
Simpukkaprinsessa (1995), ilm. myös äänikirjana 
Isojalkainen poika, kuusi tositapausta (1996)   

Näytelmät: 

Lumenmittaajat (1980) 
Karhunleikki (1986) 
Tuhkanaama ja Taivaantakoja (dramatisointi) (1990) 
Sininen hetki, joulumusikaali (1997) 
Kansanooppera Herpmanin poikien iso viha (2000) 

Kuunnelmat: 

Neljä fasaanilautasta (1980) 
Vanhaa Arabian posliinia (1993) 

Lasten- ja nuortenkuunnelmat 

Päättyneet on päivät (1969) 
Paperipää, 2-osainen (1970) 
Aavevarkaan arvoitus, 3-osainen (1971) 
Juhla armas lapsien (1973) 

Horsmavaara-sarja (kirjoittajat lisäksi Rauha S. Virtanen ja Uolevi Nojonen, n. 18 osaa): Villahousupakko, Kolmas enkeli vasemmalta, Ronunappi, Vanhan kirkon kummitus, Ollin pumpun opintomatka, Pitäkää peukalot pystyssä (1974-77) 

Pian minä herään (esitetty vain Puolassa) 1976 
Saari taivaanrannassa (1977) 
Ville Waldemar ja viimeinen apassi, 2-osainen (1979) 
Viimeinen ovi (1979) 
Suvilaiva (1980) 
Mestarilaukaus (1980) 
Myllylammen taru, 8-osainen, mukana Tuula Arponen (1981) 
3-osainen historilallinen kuunnelmasarja: Mahtimiehen poika, Kuninkaan puu, Metsämiehen henki (1982-84) 
Kultainen kimalainen, 4-osainen (1984) 
Mustajärven oudot linnut, 9-osainen (1985) 
Valkea kuulas (1986) 
Kirjeitä ullakon hämärästä, 10-osainen (1987) 
Pala kuumaa rautaa (1987) 
Haloo, kuka siellä (1987) 

Lisäksi Nicholas Fiskin nuortenromaanin Avaruuden panttivangit dramatisointi kuunnelmasarjaksi sekä joitakin pienehköjä sketsejä. 

Ote tuotannosta: Tuhkanaama ja taivaantakoja (1987)

Laulu (s. 70) 

Kauan sitten Sulkalintu 
taivaanseppä selässään 
lensi yli jäisen meren 
sinisillä siivillään. 
Näki pesäpaikaksensa 
allaan pienen saaren. 
Taivaankanteen seppä silloin 
takoi tähtikaaren. 
Hoooo-jahap, Hoooo-jahap

TV-näytelmät ja sarjat: 

Postimestarin neljäs nappi (1969) 
Posliinikissa, 3-osainen (1975) 
Villahousupakko (1977) 
Ransu ja Pekka, 10-osainen (1981) 
Isoäidin valokuvat, 10-osainen (1982) 
Ransu ja Pekka lomalla, 5-osainen (1982) 
Karvakuonojen sukukokous (1983) 
Satu kielletyistä saduista, 3-osainen (1983) 
Isoäidin postikortit, 10-osainen (1983) 
Kuka uskoo haikaraa, 11 osainen, kirjoittajina myös Uolevi Nojonen ja Ossi Ojala (1983) 
Kuvahaita, 4-osainen (1984) 
Perätuupparit hukassa, 4-osainen (1985) 
Karvakuonojen salapoliisitoimisto, 10-osainen (1987) 
Hyvää syntymäpäivää, Saku! (1989) 
Mustajärven oudot linnut , 9-osainen (1991) 
Eno-Elmerin kaivaukset, 5-osainen (1993) 
Joulutarinoita, 4-osainen (1998) 
Lisäksi neljän oman novellin (Mestarilaukaus, Suvilaiva, Nukkekoti ja Linnake) dramatisoinnit sekä joitakin pienehköjä sketsejä ym. 

Muuta: 

Piirroskuvitus oppikirjaan Aarre Kailanpää: Kansalaisen yhteiskuntaoppi (1966) 
Runoja antologiassa Herkät syrjähypyt (1980) 
ÄOL:n vuosikirja XXVIII: Hyvän ja pahan tiedon puu (1981) 
Kirjailijoiden studia generalia 1981, Miten kuunnelmani ovat syntyneet (1983) 
Sanojen portille lyhyesti, novelli Aavistus ruudinkäryä (1986) 
Hyvä lause, virikkeitä luovaan kirjoitytamiseen (1990) 
Lapsuuden rajamaat, artikkeli (1990) 
Parempi lause, uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen (2000) 

Lisäksi kirja-arvosteluja ja artikkeleita eri lehdissä. 
Nokian kaupungin esittelyvideo, käsikirjoitus (1994) 
Turva maailman lapsille, artikkeli (19949 
ÄOL:n vuosikirja XLI: Luova kirjoittaminen lukiossa (1995) 
Papupata, sis. pienoisnäytelmät Punaiset kumisaappaat ja Aavistus ruudinkäryä (1996) 
Kaks´plus 1996:11, aarresaari, iltasatu 
Koululainen 1997, Meren armoilla, 4-os. sarja 

Käännökset:

Ön vid horisonten. - Sthlm, 1981. 
(Saari taivaanrannassa - ruots.) 
Mestarilaukaus, venäjä, Moskova 1989 
Novelli Kidukset, engl. 1998 
Novelli Nukkekoti, irlanti, s.a. 

FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokanta

Päivitetty 16.6.2004

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004