Torsti Vihtori 
Lehtinen

 - Torsti Lehtinen on mielenkiintoinen ajattelija. Hän on ajattelija, jolle sanat ovat enemmän kuin merkkijonoja, kielen temppuja. Lehtisen kirjat ovat portti toisenlaiseen, avarampaan maailmaan. (KL 15.6.88, Seppo Järvinen)

synt. 25.7.1942 Helsingissä 
asuu Helsingissä 
naimisissa, 7 lasta 
opinnot: FM 
päätoiminen kirjailija 
sivutoimet: kääntäjä, kolumnisti, kirjoittajien kouluttaja ja luennoitsija, luovan kirjoittamisen ja filosofian opettaja 1980-luvulta lähtien, Sanataiteen kurssiopettaja Päätalo-instituutissa 1994-1997 ja Oriveden opiston Topelius-akatemiassa 1988-2002, Luovan kirjoittamisen opettaja Teatterikorkeakoulussa 2001-2003, Kauppakorkeakoulussa 2002, Tampereen yliopistossa 1989, 1990-1991 ja 2002-2003, Luovan kirjoittamisen ja filosofian opettaja Valamon kansanopistossa vuodesta 1996, Vapaassa taidekoulussa 2003. Aamulehden avustaja vuodesta 1987, Aamulehden pääkirjoitussivun kolumnisti 1999-2002, Keskisuomalaisen kirjallisuusarvostelija ja kulttuuriosaston kolumnisti 1985-1996, kolumnisti TV 1:n ohjelmasarjassa Vierivät kivet 2003-.
Aforismeja, esseitä, novelleja, arvosteluja, artikkeleita, suomennoksia ja kolumneja monissa muissa lehdissä kuten Kirkkosanomissa, Kotimaassa, Parnassossa, Ny Tidissä, Café Existensissä (Ruotsi) ja Akadeemiassa (Viro), vierailuluentoja ja esitelmiä yliopistoissa ja kansanopistoissa sekä moninaisissa kulttuuritilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomailla, mm. Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Islannissa ja Venäjällä. 

luottamustoimia: Pirkanmaan kirjoituskilpailun palkintolautakunta 1985-86 ja 1997-98, Koillis-Pirkanmaan kirjoituskilpailun palkintolautakunta -87, Suomen kansanopistoyhdistyksen "Hyvä elämä"-kirjoituskilpailun palkintolautakunta -96, Pirkka-Hämeen kirjoituskilpailun palkintolautakunta 1997, Suomen Kirjailijaliiton kirjallinen lautakunta 1997 ja 1999-. Suomen Kirjailijaliiton edustaja Vaaskivi-plaketin palkintolautakunnassa 1997-1998. Keski-Suomen kirjailijat ry:n johtokunnan jäsen, edustaja valtakunnallisessa neuvottelukunnassa 86-88, kunniajäsen -92, Pirkkalaiskirjailijat ry:n hallituksen jäsen 1991-2000, vpj. 1996-2000 ja edustaja valtakunnallisessa neuvottelukunnassa 88-91, SPR:n kirjoituskilpailun lautakunta 2000. Suomen Kirjailijaliitto, johtokunta vuodesta 1997, vpj. vuodesta 2000, Nykysuomen seuran johtokunnan jäsen 1996-2001, Lukukeskuksen johtokunnan jäsen 2002-2003, Kriittisen korkeakoulun johtokunnan jäsen 2003-.

palkinnot: Arvi A. Kariston säätiön tunnustuspalkinto -82
Lahden runomaraton, jaettu 1. sija -84
Viialan kunnan kulttuuripalkinto -92
WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto -93
Kustannusosakeyhtiö Notten Torstai-palkinto -94
Suomalainen essee 1. palkinto -95

Torsti Lehtinen on nykyään Helsingissä asuva kirjailija, aforistikko ja kolumnisti, jonka tuotanto käsittää romaaneja, runokokoelmia, aforismeja, käännöksiä ja esseitä mm. filosofiasta, kirjallisuudesta, etiikasta ja uskonnollisista kysymyksistä. Torsti Lehtinen on toiminut 1980-luvulta lähtien kirjoittajien opettajana ja toimii laajasti kulttuurin eri alueilla. Lehtinen on suomentanut ja toimittanut filosofista kirjallisuutta ja on tutkinut erityisesti tanskalaisen filosofin Sören Kierkegaardin tuotantoa.

Torsti Lehtinen kertoo kokeilleensa 40 muuta ammattia ennen kirjailijaksi ryhtymistään. Hän ei kuitenkaan viihtynyt niissä. 
Esikoisteos Kun päättyy Pitkäsilta (1982) liittyi helsinkiläisten työläiskuvausten ja lapsuudenmuistojen perinteeseen kirjallisuudessamme. "Kun päättyy Pitkäsilta kuvaa pojan ja äidin elämää Linjojen puutaloissa, joissa keuhkotauti, viina, sukupuolisuus ja puute riehuvat. Villiä touhua järjestyneen yhteiskunnan nurjalla puolella ei katkaise kuin kuolema tai poliisi." (HS -82, Vesa Karonen) 
Torsti Lehtinen pitää ko. teosta tähän astisen tuotantonsa merkittävimpänä "koska siitä kaikki alkoi". 
Päähenkilö Toivo Laaksonen esiintyi myös seuraavissa Torsti Lehtisen romaaneissa Kuin unta ja varjoa (1983) ja Sokea taluttaja (1984). "Lehtisen toinen romaani on kaiken kaikkiaan suurta antikliimaksia. Dokumentaarinen sävy säilyy hänen tekstissään, mutta paino on yhä enemmän sanan neljällä ensimmäisellä kirjaimella." (KU 20.1.84, Simo Mannila) 
Runo- ja aforismikokoelmat Hyppynarun varjo (1986), Nuorallatanssija (1987) ja Kuolemattomat sielut (1989) täsmensivät kirjailijan filosofista maailmankatsomusta. "Hyppynarun varjo on hyvin inhimillinen ja lämmin. Äänensävyt vaihtelevat karheasta ja arkisesta pohjattoman syvään hiljaisuuden ja maailman kuulemiseen." (AL 24.11.86, Risto Ahti) 

1990-luvun ja 2000-luvun teoksissaan Hyvän ja pahan tällä puolen, Totuus, kaipaus, kauneus (toim.), Inter Cityn Väinämöinen ja Elämän hinta Lehtinen on paneutunut kirjoittamaan ja toimittamaan yhä syvällisemmin arvoja pohtivaa kirjallisuutta. Lehtinen on kiinnostunut pikemminkin oikeista kysymyksistä kuin vastauksista, "joskin myös tietäjän, profeetan kunnianhimo pilkahtelee". (HS 18.2.92, Martti Mäkisalo). Esseekokoelmissa käsitellään mm. uskon kysymyksiä, jumalakäsityksiä, kristillistä etiikkaa, maailmankatsomuksellisia ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. Torsti Lehtinen on saanut v. 1995 Suomalainen essee -palkinnon. Inter Cityn Väinämöinen -teoksen arviossa Riitta Kurkijärvi sanoo, että Lehtinen kirjoittaa esseitä samalla sujuvuudella kuin me muut ostoslistaa. "-- Parasta Lehtisen kirjassa onkin sen poleemisuus. Kirja ei jätä taatusti kylmäksi ketään. Se ärsyttää, innostaa ja vaatii vastaväittäjää." (AL 19.2.1998, Riitta Kurkijärvi)

Esseekokoelman Elämän hinta (2002) arviossaan Martti Mäkisalo toteaa: "Jos joku keksisi järjestää yleisöäänestyksen aiheesta Suomen uskovaisin ihminen, äänestäisin Elämän hinnan jälkeen Torsti Lehtistä. Lehtisen usko on niin vahva, että se sallii myös (itsensä) epäilemisen ilman änkyttämistä ja korulauseita. Mutta jos Lehtinen olisi uskon kuukausipalkkainen virkamies, satelisikohan hänelle työtarjouksia? Saarnaisiko Lehtinen enää siinä roolissa yhtä hauskasti, estottomasti ja parhaimmillaan vapauttavasti kuin nyt Elämän hinnassa?" (HS 29.3.2002, Martti Mäkisalo)

Kutsumushuora-romaani ilmestyi vuonna 2003. Se on monologimuotoinen fiktio naisprostituoiden elämästä, ajatuksista ja kokemuksista. Kirja ilmestyi keskelle Suomessa vuonna 2003 käytyä keskustelua prostituutiosta. Lehtinen puhuu kirjan yhteydessä "keisarin uusien vaatteiden ja ruman ankanpoikasen paradigmasta. Se mikä näyttää kunnianarvoiselta, voi tarkemmin katsottuna olla yhtä tyhjän kanssa, ja se, mikä näyttää mitättömältä, voi olla arvokasta. Tämä on ehkä jonkinlainen maailmankatsomuksellinen lähtökohtani. -- Aluksi Lehtinen suunnitteli tekevänsä nopean pamfletin, jolla osallistua keskusteluun [prostituoitujen] asiakkuuden kriminalisoinnista. Muoto alkoi kuitenkin tuntua esteettisesti huonolta. Kysymykseni eivät olleet kiinnostavia, kun taas vastaukset olivat sitäkin kiinnostavampia." (TS 4.10.2003, Tuomo Karhu) 
"Eettisesti vahvana kirjailijana Lehtinen auttaa katutyttöjä säilyttämään itsekunnioituksensa antamalla heidän äänensä kuulua, kun samaan aikaan ympäristö tekee aivan päinvastoin." (AL 18.10.2003, Teemu Järventie)

Vuonna 2003 ilmestyneessä teoksessaan Runoilijan Jumala Torsti Lehtinen tutkii noin sadan suomalaisen runoilijan tekstejä, jotka viittaavat uskontoon tai Jumalaan. Hän tutkii ja tulkitsee runoilijoiden jumalakäsityksiä lavealla aika-akselilla aina Aaro Hellaakoskesta A. W. Yrjänään, klassikoista rocklyriikkaan. "Avara tulkinta uskonnollisuudesta antaa ilmavuutta. Runoilijan Jumala on kaukana perinteisestä jumala- tai hartausrunokokoelmasta. Luulisi sen olevan oiva apuväline niille uskonnon ammattilaisille, jotka haluavat avartaa puheitaan runositaateilla." (HS 17.12.2003, Martti Mäkisalo)

Itselleen tärkeiksi teoksiksi ja kirjailijoiksi Lehtinen nimeää Raamatun, Kierkegaardin ja Dostojevskin. Lehtisen työn lähtökohtana on "rahapula ja kirjoittamisen tai pikemminkin ajattelemisen intohimo". 
"Vaikeinta on tulla siksi, mikä on."

Torsti Lehtisen tuotanto

Romaanit: 

Kun päättyy Pitkäsilta (1982) 
Kuin unta ja varjoa (1983) 
Sokea taluttaja (1984) 
Jano: romaanitrilogia (sis. edelläolevat romaanit, 1997) 
Kutsumushuora : monologiromaani (2003)

Runo- ja aforismikokoelmat: 

Hyppynarun varjo (1986) 
Nuorallatanssija (1987) 
Kuolemattomat sielut (1989) 
Mahdolliset maailmat : aforismeja (2005)

Muuta tuotantoa: 

Sören Kierkegaard, intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi (1990; uusi laitos 2000) 
Hyvän ja pahan tällä puolen, esseitä (1991) 
Totuus, kaipaus, kauneus (toim.), esseitä ja keskusteluja taiteesta ja kirjallisuudesta (1993) 
Inter Cityn Väinämöinen, esseitä (1997) 
Ilmestyskirja yhdessä Lennart Koskisen ja Wille Riekkisen kanssa (1999) 
Sanojen avaruus : virikkeitä luovaan kirjoittamiseen (2000; uusi laitos 2002) 
Elämän hinta, esseitä (2002) 
Eksistentialismi, vapauden filosofia (2002) 
Runoilijan Jumala (2003), käsittelee uskonnollisia runoja, iskelmämusiikin ja rocklyriikan aiheita
Saatana (2004)

Osuudet muissa teoksissa ja antologioissa: 

Suudelmia Kierkegaardille, antologiassa Kaksinkävelyjä (1992) 
Sinfonia elämästä, Raamatun juhlavuoden video (1992) 
Rysk vodka och is från Skandinavien, antologiassa Narrskeppet (1992) 
Sarja aforismeja, teoksessa Das Grosse Handbuch der Zitate von A-Z (1993) 
Kuin kunnon ihmiset. 40 ikävän vuotta, kokoomateoksessa Ikävä (1994) 
Neljä esseetä kokoomateoksessa Iso kirja elämästä (1994) 
Kaksi esseetä antologiassa S vetki sryvajetsija zvuk (1994) 
Perkele - yksi Jumalan nimistä? Essee Turun hiippakunnan 45. vuosikirjassa (1995) 
Hyvä Suomi? Essee teoksessa Usko tulevaisuuteen (1996) 
Puut kaatuvat puolestamme, essee antologiassa Metsän mahti (1996) 
Aforismeja teoksessa Elämänuskon kirja / toim. Sanna Jaatinen (1997)
Paradoksi Sören Kierkegaardin ajattelussa, tutkielma Teologisessa aikakauskirjassa 1/1997, erillispainos 
Suomalainen kuoleman kirja, runotaideteos (suunnittelu ja toim. sekä osa runoista) (1997) 
Sarja aforismeja teoksessa Aforismin vuosisata / toim. Markku Envall (1997)
Aforismeja teoksissa Kirja ylioppilaalle, Kirja nuorelle parille ja Kirja nuorelle / toim. Marja Leena Laaksonen ja Soile Tapola (kaikki 1997)
Punamustat silmälasit : essee Tampereen hiippakunnan 49. vuosikirjassa (1997)
Filosofi : lammas paimenen vaatteissa : internet-essee sarjassa Polkuja filosofiaan (1998)
Runoja kokoelmissa Kirja miehelle ja Kirja naiselle (kumpikin 1998)
Äänekkäitä ihmisen ajatukset, essee teoksessa Hiljaisuuden etsijöitä / toim. Tertti Lappalainen (1998)
Kidutetun hevosen katse : essee teoksessa Mot mot : elävien runoilijoiden vuosikirja 1998 (1999)
Aforismeja kokoelmassa Positiivisten ajatusten kirja / toim. Arto Manninen (1999)
Toisen vuosituhannen perintö : Tampereen hiippakunnan 51. vuosikirja / toim. Torsti Lehtinen 
et al. (1999)
Matka, essee teoksessa Temppelin vuosisata / toim. Juha-Matti Martikainen (1999)
Intohimon viisaus, essee teoksessa Viisauden sanat ovat tiedon mauste / toim. Harri Raitis (2000)
Adamin epätoivo ja tiedon puu, essee kokoelmassa Usko ja luottamus epävarmuuksien maailmassa / toim. Jussi Kotkavirta ja Arvi Tuomi (2000)
Aforismeja kokoelmassa Maailman kauneimmat ajatukset / toim. Arto Manninen (2000)
Nauraen hyppii tyttönen, runo kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 / toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies (2000)
Elämän hinta, essee teoksessa Elämän ja kuoleman salaisuus / toim. Tertti Lappalainen (2000)
Kuoleman ilo ; Intohimon ilo ; Tietämättömyyden ilo: kolme esseetä teoksessa Elämän iloa / toim. Tarja Pulli (2001)
Ortodoksinen kirkko ja filosofia: Lahden ortodoksisen seurakunnan juhlajulkaisu (2001)
Vihreän sauvan salaisuus : Leo Tolstoin käsitys kuolemasta; epilogiessee Leo Tolstoin romaanin Ivan Iljitsin kuolema -suomennokseen (2001)
Aforismeja kokoomateoksessa Kyynikon kultainen kirja / toim. Juha Lindqvist (2001)
Tietämättömyyden ylistys, essee teoksessa Uskon - epäilen / toim. Tertti Lappalainen (2002)
Aforismeja teoksessa Ydinsanoja / toim. Maunu Sinnemäki (2002)
Aforismeja ja Kierkegaardin ajatelmien suomennoksia teoksessa Ajatuksia elämästä / toim. Arto Manninen (2003)
Jokainen jumalansa kuva, essee teoksessa Suomalainen Jumala tänään / toim. Jouko Lankinen (2003)
Tenkka, teksti teoksessa Yhdet vielä : baarikärpäset kertovat / toim. Jukka Kangas et al. (2005)
Kuolema on elämän suola, essee teoksessa Sinä kuolet / toim. Ari Liimatainen (2005)

Näytelmät ja käsikirjoitukset: 

Oscar Wilde, Dorian Grayn muotokuva; näytelmäsovitus (1989) 
Kivisen kirkon jumala (1997) 
Jano (2000) 
Kirjailijakuvia : Jaakko Syrjä : videokäsikirjoitus (2000)
Humoristin hyppy, osa 1: Vedenalaiset syvyydet. Kierkegaardin jalanjäljissä Kööpenhaminassa / suunnittelu ja toteutus yhdessä Seppo Puttosen kanssa (Ylen ykkönen 2001)
Humoristin hyppy, osa 2: Kaikkivaltias kaipuu. Kierkegaardin jalanjäljissä / suunnittelu yhdessä Seppo Puttosen kanssa (Ylen ykkönen 2001, uud. versio 2002)
Poika : monologinäytelmä (Lempäälän seurakunnan 100-vuotisjuhlatoimikunta, 2003)

Sarja tv-esseitä kirjallisuuden klassikoista: Camus, Saarikoski, Dostojevski, Kierkegaard, Garcia Márquez (Moon-tv 2003).

Suomennokset:

Kierkegaard, Sören, Välisoittoja (1988) 
Kierkegaard, Sören, Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus (1992) 
Koskinen, Lennart, Mikä on oikein?: etiikan käsikirja (1995) 
Kierkegaard, Sören, In vino veritas (1996) 
Thielst, Peter, Elämä ymmärretään taaksepäin mutta se on elettävä eteenpäin (1997) 
Alex, Ben Sören Kierkegaard : ajattelijan elämä (2. osan suomennos sekä sen toimitustyö ja koko teoksen esipuhe; 1998)
Koskinen, Lennart, Jumala (1998) 
Kierkegaard, Sören, Pelko ja vavistus (2001) 
Jansson, Henrik, Hyvää yötä, kolmosen raitiovaunu (2001) 
Kerron sinulle tarinan / toim. Heli Pruuki, suomennettu osia (2002)
Morsiamelle : runoantologia / toim. Helen Exley (2003)

Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Ote tuotannosta: Neljä toteamusta (julkaisematon) 

NELJÄ TOTEAMUSTA 

Lapsena keksin keinon säilyä vahingoittumattomana, jos hissi putoaisi kuudennesta kerroksesta. Vähän ennen kuilun pohjaa hyppäisin ilmaan ja putoaisin vain puoli metriä. Tunnen yhä kiusausta uskoa, että menetelmä toimii. 

Elämä on lyhyt: emme ehdi tehdä kaikkia virheitä, jotka haluaisimme. 

Puhu vasta kun olet varma, ettei sinulla ole mitään tärkeää sanottavaa. 

Koirat ja kirjailijat hikoilevat kielen kautta. 

KOLME UUTTA SUOMALAISTA SANANLASKUA 

Mitä ihmiseen kylvää, sitä hän niittää. 

Ei kaikki ole lintua, mikä lentää. 

Katkeruus kovankin onnen voittaa. 

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ: 

Lehtileikkeet : Torsti Lehtinen (Tampereen kaupunginkirjasto)

Johnny Kniga Kustannus

Lähteiden saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Päivitetty 16.6.2004/27.10.2005

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004