Kirsi
Kunnas

- Kirsi Kunnaksen runous liittyi 1950-luvun modernismiin ja sen luonnonlyriikan ajattomiin aiheisiin, mutta hän oli myös valtavirtauksen kapinallinen, jonka lastenrunoissa ilomieli ja viehtymys runon sointuisuuteen viettävät voittojaan. (Pekka Tarkka, Suomalaisia nykykirjailijoita, 1990)

synt. 14.12.1924 Helsingissä 
asuu Tampereella 
päätoiminen kirjailija 

luottamustehtäviä: Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys pj. 1972-76, Pirkkalaiskirjailijat ry:n johtokunta 1974-82, Suomen PEN:n pj. 1975-80, Suomen kirjailijaliiton johtokunta 1982-87 

palkinnot: Valtion kirjallisuuspalkinto 1957, -75, -80, -87 
Arvid Lydecken -palkinto 1973 
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1957, -72, 
-86, -91 ja 2000 
Valtion rakennustaiteen palkinto (työryhmä) 1976 
Topelius-palkinto 1986, -92 
Suuren suomalaisen kirjakerhon palkinto 1990 
Hämeen läänin Tanssiva ilves 1992 
Tirlittan-palkinto 1993 
Lastenkulttuurin valtionpalkinto 1996 
Pro Cultura Tavastica et Fennica 1998 
Alex Matson -palkinto 1998 
Tampereen yliopiston kunniatohtori 2000 
Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2001
Ehdokkuus Astrid Lindgren -palkinnon (Astrid Lindgren Memorial Award) saajaksi v. 2004  ja 2006
Tampereen palkinto 2007
Taiteen akateemikko 2009
Väinö Linna palkinto v. 2011

Kirsi Kunnas on jo klassikko suomalaisessa lastenlyriikassa ja riimittelyssä. Hänen tunnetuimmista teoksistaan on otettu kymmeniä painoksia ja runot ja tarinat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Kunnas on sekä suomalaisen sadun että lastenlyriikan uudistaja. Hän on kirjoittanut myös useita kokoelmia maalauksellisen impressionistista runoutta aikuisille. Kirsi Kunnaksen laaja tuotanto käsittää runoteoksia, satukirjoja, draamoja, käännöksiä ja tietokirjoja. Hänen tuotantoaan on käännetty ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, unkariksi ja viroksi. 
Kuka on nähnyt tuulen? -runo-ja ja satuja maailmalta -antologia ilmestyi vuonna 2010. Laaja ja monipuolinen antologia kattaa Kirsi Kunnaksen suomentamaa lastenkirjallisuutta 1950-luvulta 1980-luvulle.
Helsingin sanomien verkkosivut = HS.fi ; viitattu 1.6.2011

Väinö Linna -rahaston palkinto myönnettiin runoilija, kirjailija ja akateemikko Kirsi Kunnakselle toukokuussa 2011. "Palkinnon perusteluissa todetaan, että Kirsi Kunnas on maamme tunnetuimpia kirjailijoita, jonka monipuolinen tuotanto käsittää runoteoksia, satukirjoja, draamoja, tietokirjoja ja lukemattomia käännöksiä. Kunnas on sekä suomalaisen sadun että lasten lyriikan pioneeri ja uudistaja.
Hanhiemon iloisen lippaan (1954) suomennos ja sitä seurannut Tiitiäisen satupuu (1956) käynnistivät lastenrunouden uudistamisen. Kunnaksen runoista ovat saaneet nauttia useat sukupolvet. Haitula, Tunteellinen siili ja monet muut Kunnaksen luomat klassikkohahmot viihdyttävät edelleen yhä uusia sukupolvia. Kunnaksen runoissa on herkkyyttä ja vilpittömyyttä, kielellistä leikkiä, huumoria ja satiiria. Runot puhuttelevat eri-ikäisiä lapsia ja ihastuttavat aikuisia.

Paitsi runoilija Kirsi Kunnas on merkittävä kulttuuripersoona, joka on ollut aina valmis levittämään runouden sanomaa ihmisille. Kunnas on osallistunut ja esiintynyt sadoissa ellei jopa tuhansissa kirjallisuusmatineoissa, tapahtumissa ja lasten tilaisuuksissa vuosikymmenten aikana. Hän on nostanut esille lukemisen merkitystä, runoutta ja lapsille ääneen lukemisen tärkeyden. Esiintymisissään Kunnas on poikkeuksetta hurmannut yleisönsä -tavoittanut kuulijansa ja luonut mieliin painuvia elämyksiä. Kirsi Kunnas on tukenut kirjallisuutta ja runoutta osallistumalla aktiivisesti runotapahtumiin. Hän on ollut mukana muun muassa Annikin runotapahtumissa, Runokauppa Kattilan toiminnassa ja vuonna 2010 hän oli Tampereella ensimmäistä kertaa järjestetyn Runokaupunki -tapahtuman suojelija. Aktiivinen toiminta kirjallisuuden ja runouden edistäjänä jatkuu edelleen."
Väinö Linna –rahaston palkinto Kirsi Kunnakselle

Kirsi Kunnaksen esikoisteos, runokokoelma Villiomenapuu, ilmestyi v. 1947. Seuraavat 1950-luvulla ilmestyneet runokokoelmat Uivat saaret, Tuuli nousee ja Vaeltanut edustavat kirjallisuutemme modernismia. Kirsi Kunnas on itse kuvannut tätä kautta uutena vaiheena kirjailijantyössään. Vuonna 1954 hän suomensi ja 'uudelleen runoili' englantilaista lastenkamarirunoutta sisältävän Hanhiemon iloisen lippaan. Siihen mennessä Suomessa ei juuri ollut lastenlyriikkaa, "jossa huumori yhtyisi filosofiaan, sanamagia viljeltyyn taidemuotoon ja esineellinen todellisuus mielen irrationaalisuuteen. Englantilaisten nursery rhymesin taustaan tutustuessani huomasin, että useat lorut olivat kommentteja aikansa tapahtumista, politiikasta, elämästä, ihmisistä. Nonsensiin kuului, että elämänilmiöitä tarkasteltiin irrationaalisella tasolla. Itse asiassa meidän 50-luvun modernismimme huikeimmat salamanvälähdykset olivat juuri nonsensiä, joten en sittenkään loikannut kovin pitkää askelta syrjään." (Miten kirjani ovat syntyneet 2 / toim. Ritva Haavikko, 1980 s. 215-216)

Kirsi Kunnas on kertonut, että hän on kirjoittanut Tiitiäisen satupuun runot, kuten myöhemmätkin lastenrunonsa, myös aikuisille, aikuisessa olevalle lapselle, koska hänen kokemuksensa mukaan aikuinen ja lapsi ovat ihmisessä ikuisesti yhdessä. (Miten kirjani ovat syntyneet 2 / toim. Ritva Haavikko, 1980 s. 217) 
"Kirsi Kunnas kuuluu lastenkirjallisuuden kapinallisiin, jotka kieltävät tähtäämästä kirjoillaan opettavaisuuteen. Mutta hän on kertonut pitävänsä ajatuksesta, että lapset saavat kirjasta tiedonmurusia, joita ei tunnista tiedoksi ennen kuin aikuisena." (Papinniemi, Jarmo  Sata kirjaa, 2003 s. 101) 

1980-luvulla Kirsi Kunnas kirjoitti runokokoelmat Kuun kuva meissä (1980), Kaunis hallayö (1984) ja Valoa kaikki kätketty (1986). "Myöhäistuotannon runot asettavat maan mehevän elämän avaruuden ankaraan näkökulmaan; ne kehittelevät klassista aiheistoa taitavin kertauksin, melodiaa ja muotoja muunnellen." (Pekka Tarkka  Suomalaisia nykykirjailijoita, 5. uud. laitos Tammi 1990) 

Kirsi Kunnaksen tuotanto 

Runot: 

Villiomenapuu (1947) 
Uivat saaret (1950) 
Tuuli nousee (1953) 
Vaeltanut (1956) 
Valikoima runoja (1958) 
Kuun kuva meissä (1980) 
Kaunis hallayö (1984) 
Valoa kaikki kätketty (1986) 
Puut kantavat valoa, runot 1947-1986 ja suomennoksia (1999) 

Lastenrunot, lorut: 

Tiitiäisen satupuu (1956) 
Puupuu ja käpypoika (1972) 
Hassut aakkoset (1975) 
Kani Koipeliinin kuperkeikat (1979) 
Sirkusjuttuja (1985) 
Tiitiäisen pippurimylly (1991) 
Tiitiäisen tuluskukkaro (2000) 
Tiitiäisen runolelu (2002) 
Tapahtui Tiitiäisen maassa (valikoima teoksista: Tiitiäisen satupuu, Tiitiäisen tarinoita, Puupuu ja Käpypoika, Sirkusjuttuja, Kani Koipeliinin kuperkeikat, Tiitiäisen pippurimylly, Tiitiäisen tuluskukkaro, Puut kantavat valoa, Tiitiäisen runolelu (2004)

Satukirjat, aapiset: 

Tiitiäisen tarinoita (1957) 

Aikamme aapinen / laatinut Kirsi Kunnas ja työryhmä (1968) 
Aikamme lukukirja : 2-5 / laatinut Kirsi Kunnas ja työryhmä (1969-72) 

Kuvakirjat: 

Kuin kissat ja koirat (1967) 
Kutut kotona (1967) 
Pikku lemmikit (1967) 
Terveisiä Afrikasta (1967) 
Hau hau koiranpennut (1968) 
Kis kis kissanpennut (1968) 
Etelän eläimiä - Tiedätkö että. 1-6. Yhdessä Kyllikki Römanin kanssa (1969) 
Lintuystävämme - Tietoa linnuista. 1-6. Yhdessä Kyllikki Römanin kanssa (1969) 
Pohjolan eläimiä - Tarua ja totta. 1-6. Yhdessä Kyllikki Römanin kanssa (1969) 

Runoja ja satuja useissa antologioissa 

Suomennokset ja mukailut: 

Hanhiemon iloinen lipas (1954) 
Maalarikissa (1954) 
Merkillinen lipas (1955) 
Aarteiden kirja II-X (1956-60) 
Adalminan helmi (1957) 
Garcia Lorca, F.  Neiti Rosita eli kukkien kieli (1957) 
Ater, P.  Kinkerikestit (1958) 
Egner, T.  Kapteeni Musta Bill (1959) 
Pröysen, A.  Eukko Pikkurilli (1959) 
Fatio, L. Onnellinen leijona (1960) 
Fatio, L.  Onnellinen leijona Afrikassa (1960) 
Fatio, L.  Onnellinen leijona karjuu (1960) 
Jansson, T.  Kuka lohduttaisi Nyytiä?(1960) 
Kunnas, Nikkar-Tikkarin mäellä (1960) 
Fatio, L.  Kolme onnellista leijonaa (1962) 
Nukkumatti Majakkasaarella (1965) 
Nille-Nallen hunajaretki (1966) 
Benchley, N.  Punaisen ketun kanootti (1967) 
Kun elefantti Kyösti puistotädin ryösti (1967) 
Paavon pikku porsas (1967) 
Sirkus Kuperiskeikkaa (1967) 
Jukan toive-eläimet (1968) 
Saariston lapset merirosvoina (1968) 
Metsäsianpossun tossu (1968) 
Kaksi kissaa ja televisio (1969) 
Petteri rakentaa talon (1969) 
Onnellinen prinssi (1970) 
Yks kaks kolme (1970) 
Puhveli-Petteri ja intiaanit (1971) 
Unnerstad, E.  Hurraa, nyt lähdetään maalle (1971) 
Löfgren, U.  Santerin sirkus (1972) 
Sendak, M.  Mikko Maitomies (1972) 
Ungerer, T.  Herra Myssysen hirmuinen otus (1973) 
Pervik, A.  Konkkamuori (1975) 
Garcia Lorca, F.  Mustalaisromansseja (1976; 2. uud. p. 1999) 
Satuja useista maista (1977) 
Pervik, A.  Konkkamuori ja kapteeni trummi (1978) 
Lear, E.  Mielikuvituksellinen matka maailman ympäri (1980) 
Barmalei (1971) 
Carroll, L.  Liisan seikkailut ihmemaassa (1972) 
Torakka (1972) 
Carroll, L.  Liisan seikkailut ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaassa (1974) 
Krylov, I. A.  Eläintarinoita (1974;  2. korj. ja lis. laitos 1979 nimellä Krylovin faabeleita) 
Eläinystävämme (1972) 
Aurinkoiset kesäsadut (1975) 
Ikiomat iltasatuni (1975) 
Krylov, I. A. Krylovin faabeleita (3. uud. p. 2004)
Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta / lukijoiden huvitukseksi kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas ; kirjan kuvitukseksi ahkeroinut kolmikko: Anne Vasko, Riikka Jäntti, Pia Westerholm. (2010)
Helsingin sanomien verkkosivut = HS.fi ; viitattu 1.6.2011

Artikkeleita, esseitä kokoomateoksissa:

Tampereen taidetta ja taiteilijoita / toim. Matti Petäjä et al. (1961) sis. Kirsi Kunnaksen artikkelin Erik Enroth: eurooppalainen ja suomalainen maalari 
Luova sana ja yhteiskunta : esseitä ja puheenvuoroja / toim. Jorma Kannila et al. (1973) sis. Kirsi Kunnaksen esseen Tieto ja sana 
Parempaan ympäristöön / toim. Timo Teräsvirta (1973) sis. Kirsi Kunnaksen artikkelin Taistelu Tampereen kauppahallin virastotalosta 
Tampereen jugend : näyttely Tampereen taidemuseo 7.10.-28.11.1973 / toim. Anneli Ilmonen et al. (1973) sis. Kirsi Kunnaksen esseen Perinteiden arvostamisesta 
Kirjoittajan eväät : näkökulmia luovaan kirjoittamiseen / toim. Jouko Lehtonen, Ilpo Tiihonen (Gummerus 1976) sis. Kirsi Kunnaksen kirjoituksen Soinnusta ja rytmistä 
Sillanpää Suomen kirjallisuudessa : F. E. Sillanpään juhlakirja / toim. Aarne Laurila, Panu Rajala (Sillanpää-seura 1989) sis. Kirsi Kunnaksen kirjoituksen Avatun oven kynnyksellä : eräs muistelus vuodesta 1935 
Mot mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2001 / toim. Jouni Inkala ja Juha Siro (2002) sis. Kirsi Kunnaksen tekstin Feeniks-lintu ja Ajan hyrrä 

Käännökset: 

Siil ja kuu. - Tallinna, 1978. (Tiitiäisen satupuu - viro)  

Runoja ja tekstejä antologioissa ja lehdissä (*):

A szerelem videke ; Arc ; Reggeli dal a heggtetöröl. 
* Finn költök antologija (1973) s. 380-382 (runoja - unkari) 
Das Bild des Mondes in uns.
* Still wie Licht in windloser Gegend (1985) (Runoja kok. Kuun kuva meissä - saksa) 
*Böcker från Finland (Helsinki 1996) (runoja - ruotsi)
Chant au matin ; La barque glisse vers la lumiere. 
* Poetes finnois (1951) s. 63-64 (runoja - ranska)
* Clavier affectif : vingt poètes finlandais au regard du surréalisme / etat des lieux établi par Väinö Kirstinä et Philippe Jacob (Rivages du Nord, Juin 2003) (runoja - ranska) 
*Contemporary Finnish poetry / edited & translated by Herbert Lomas, 1991 (runoja - englanti) 
Fikolki Dlugonogiego Zajaczka *Poezja, sierpien 1983: 2 s. 2-28 (Varsova 1983) (Kani Koipeliinin kuperkeikat - puola) 
Hajnali dal ; Vizbefult 
* Tavolba futo utak (1973) s. 13-14 (Runot Laulu aamulle vuoren laelta ja Hukkuneet - unkari) 
Kärlekens landskap ; Blommorna ; Jag har vandrat ; Om förvandling ; Vaggvisa ; Kärlek ; Brödet *Repo, E. : Ny finsk lyrik (1960) s. 85-90 (runoja - ruotsi)
* Kepes, Geza : Finn versek es dalok. - Budapest, 1959 - unkari 
Landschaft der Liebe 
* Steinbrinkner, Günther: Panorama moderner Lyrik (1960) s. 435 (runo - saksa) 
More Tumpkin tales 
* Books from Finland 1992:2 s. 75-78. (runoja kok. Tiitäisen pippurimylly - englanti) 
The Old Water Rat. 
* A way to measure time (1992) s. 396-397. (runo kok. Tiitiäisen satupuu - englanti) 
The Tittytumpkin's fairy tree 
* Books from Finland 1979:2 s. 44-47. (Runoja kok. Tiitiäisen satupuu - englanti) 
*Territorial song : contemporary writing from Finland / sel. and. translated by Herbert Lomas (London 1981) (runoja - englanti)

FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokanta

Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ:  

Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 / toim. Vuokko Blinnikka et al. (Suomen kirjastoseura 1975) 
Miten kirjani ovat syntyneet 2 / toim. Ritva Haavikko (WSOY 1980) 
Suomalaisia nykylyyrikoita / toim. Helena Saaristo (Kirjastopalvelu 1986) 
"Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala (Otava 1989) 
Tarkka, Pekka  Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi 1990) 
Tarkka, Pekka  Författare i Finland (Söderström 1990) 
Pirkanmaalaisia nuortenkirjailijoita / toim. Katariina Ahtiainen et al. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto 1993) 
Siltala, Pirkko  Haen sanojani kaukaa : naiskirjailijan luovuus (Yliopistopaino 1993)
Tampereen kasvot : henkilökuvia / toim. Reijo Sippola, Jarmo Kettunen (Sanasato 1997) 
Taasleitud aeg : eesti ja soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel = Kadonneen ajan arvoitus : Viron ja Suomen kirjallisuuden muuttuminen 1950- ja 1960-luvulla / toim. Luule Epner, Pekka Lilja (Tartu ülikooli 2000) 
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 2001) 
Herajärvi, Sinikka  Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta (Otava 2003)
Papinniemi, Jarmo Sata kirjaa (Atena 2003)
Runosta runoon : suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan / toim. Sakari Katajamäki & Johanna Pentikäinen (WSOY 2004)
Matka mielikuvitukseen : lasten ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista / toim. Päivi Heikkilä-Halttunen (Tammi & Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti 2004)
Lehtileikkeet : Kirsi Kunnas (Tampereen kaupunginkirjasto) 

Uppiksesta Heinähattuun [äänite] osat 1-4 / toim. Satu-Lotta Peltola (Yleisradio, Tallennepalvelu 1995) 
Tuhat vuotta, sata kirjaa [videotallenne] A-K / toim. Jarmo Papinniemi (Yleisradio, Tallennemyynti 1999) 

WSOY - Kirjailijagalleria
Sanojen aika - Helsingin kaupunginkirjasto
Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli
Pispalan kirjastotalon lauteilla

Lähteiden saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Päivitetty 16.6.2004/25.10.2005/1.6.2011/10.9.2011

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004