Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjaston etusivulle
A B - G H I - K L M - N O - P R - S T - Ö
>

Tätä sivua ei enää ylläpidetä. Tiedot siirretty Kirjasampoon

Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita
  Tietoja kirjailijasta Tuotanto Tekstinäyte Pääsivulle

Väinö Antero Kirstinä

syntynyt 29.1.1936 Tyrnävällä, kuollut 23.9.2007 Helsingissä

opinnot: yo Oulun lyseosta 1956, fil.kand. Helsingin yliopistosta 1963 
perhesuhteet: vanht Pauli Jaakko ja Martta Elisabet (os. Matinolli), puol. 1) Eila Annikki Kostamo 60, er. 66  2) professori Maria Leena Horppu 66-. Lapset: Kati 62, Anna 69. 

työskennellyt mm. UPI:n uutistoimittajana 1959-60, suomen kielen lehtorin sijaisena 1963-64, Yleisradion dramaturgina 1965-67 ja Hämeen läänintaiteilijana 1977-82. Vapaa kirjailija vuodesta 1982- 
sivutoimet kirjailijantyön ohella: Taideteollisen korkeakoulun tuntiopettaja 1966-67, Tampereen Yliopiston Draamastudion luovan kirjoittamisen (dramaturgian) opettaja 1969-70, 1975, 1978, Tampereen Työväenopiston lyriikan ryhmän opettaja 1971-74, Kansanvalistusseuran Sanataiteen kirjekurssin opettaja 1972-73, Äidinkielen tuntiopettaja Tampereen kieli-instituutissa 1974-75, Kansanvalistusseuran luovan kirjoittamisen etäopettaja Internetissä Pegasos-projektissa ja Teletopeliuksessa 1995-98 

luottamustehtäviä: 
Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kotiseutukerhon ja kotiseututoimikunnan sihteeri 1959, Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kirjallisuuskerhon puheenjohtaja 1959-60, Nuoren Voiman Liiton liittoneuvoston jäsen 1961-65, Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja 1972-76, 
Kirjailijakeskus r.y. - Författarcentrum rf:n puheenjohtaja 1980-82, 
Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan varsinainen jäsen 1975-82, Books from Finland toimituskunnan jäsen 1981-82, Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 1990-94 
Forum Artisin hallituksen jäsen 1992-94, Yleisradion Tanssiva karhu -lyriikan palkinnon raadin jäsen 1996, Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kunniavaltuuskunnan jäsen 1998-2002,  Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan seniorijäsen 2002, Helsingin Kirjailijat - Helsingfors Författare ry:n puheenjohtaja 2000, Eino Leinon seuran hallituksen jäsen 1998-2001. 

palkintoja, kunniamerkkejä: 
Kalevi Jäntin palkinto 1962 
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinto 1962 
Valtion kirjallisuuspalkinto 1964 
Parnasson esseepalkinto 1965 
Hämeen läänin taidetoimikunnan palkinto 1974 
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1974 ja 1977 
Kansanvalistusseuran palkinto 1978 
Suuren Suomalaisen Kirjakerhon palkinto 1979 
Eino Leinon seuran palkinto 1981 
Väinö Linnan rahaston palkinto 1987 
Hengenpelastusmitali 1951, Pro Finlandia 1992 
Eeva-Liisa Manner -runopalkinto 2005

 

Väinö Kirstinä on yli neljäkymmentä vuotta kuulunut suomalaisen lyriikan keskeisiin nimiin. Kirstinä on 1960-luvun modernin runon johtohahmoja. Hän on julkaissut kaksitoista runokokoelmaa. Kirstinän esikoiskokoelma Lakeus ilmestyi vuonna 1961, varsinaisen läpimurtonsa hän teki vuonna 1963 kokoelmalla Puhetta. Uusin teos on esseekokoelma Kirjailijan tiet vuodelta 2005. Lisäksi Kirstinä on julkaissut mm. kirjallisuusesseitä 1960-luvulta lähtien sekä suomentanut kirjallisuutta mm. ranskasta (Charles Baudelaire, Andre Breton, Andre Malraux), englannista ja ruotsista (mm. Gunnar Ekelöf, Jan Myrdal). Hän on myös kirjoittanut, kääntänyt ja dramatisoinut kuunnelmia. Hänen runojaan on käännetty ainakin neljälletoista kielelle: ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, viroksi, unkariksi, latviaksi, puolaksi, romaniaksi, venäjäksi, serbokroatiaksi, espanjaksi, italiaksi ja hollanniksi. Väinö Kirstinä on myös suomalaisen kirjoittajakoulutuksen keskeisiä vaikuttajia. 


Kuva: Kirjankansi

"Kirjoittaminen oli mieluisaa jo koulussa, samoin lukeminen. Sisäinen tarve antaa konkreettinen, selkeä hahmo askarruttaville asioille oli tärkeä motiivi. Runo dramatisoi, konkretisoi, yhdistelee asioita samaan tapaan kuin uni ja avaa havaittavaan muotoon sisäisen minän kysymykset", vastaa Kirstinä kysyttäessä lähtökohtia kirjailijan ammattiin ja luovaan työhön. 
Kirstinälle tärkeitä kirjailijoita ovat olleet Aleksis Kivi, Kaarlo Kramsu, Eino Leino, V. A. Koskenniemi (ennen vuotta 1910), Edith Södergran, Uuno Kailas, Kaarlo Sarkia ja Eeva-Liisa Manner. 
Pirkanmaan ja pirkanmaalaisuuden merkitystä itselleen Kirstinä kommentoi: "Olen hoitanut kesäasuntomme puutarhaa 36 vuotta ja perehtynyt Pirkanmaahan siinä ja sen ohessa. Työni Hämeen läänintaiteilijana tein etupäässä Pirkanmaalla." 

Kirstinän tuotanto on kirjallisuudentutkimuksessa tavallisesti jaettu kolmeen kauteen: ensimmäisen kauden muodostavat kaksi ensimmäistä kokoelmaa, Lakeus (1961) ja Hitaat auringot (1963), keskikausi kattaa kolme kokoelmaa, eli Puhetta (1963), Luonnollinen tanssi (1965) ja Pitkän tähtäyksen LSD-suunnitelma (1967), ja kolmas kausi alkaa vuoden 1969 kokoelmasta Talo maalla. Ensimmäisen kauden kokoelmat on nähty hillittyinä ja hiottuina ja niiden on katsottu jatkavan 50-lukulaista modernismia. Teemoina ovat olemassaolo, luonto, rakkaus ja kuolema. Toisen kauden kokoelmissa näkyy dadaismin ja surrealismin vaikutus: kollaasi, luettelorunot ja erilaiset kielelliset kokeilut. Runoihin tulee hyökkäävyyttä ja osallistuvuutta, niissä on ironiaa ja satiiria. Kolmannen kauden aloittaa kokoelma Talo maaalla v. 1969 ja samalla paluu hillitympään tyyliin ja alkukauden aihepiireihin, luonnonläheiseen runoon. (Yrjö Hosiaisluoma, Tähdet lähellä, kengässä lunta, 1996, s. 256-258). 

"Kirstinä käsittelee runoilijan ja runouden tehtävää kaikissa kirjoissaan Puhetta-kokoelmasta [1963] alkaen. Alkukauden runokäsitystä voi pitää romanttisena. Keski- ja myöhäiskaudella runoilu ei enää ole niinkään "laulua" kuin tekemistä, kirjoittamista: joskus helppoa, joskus innoittunutta, usein myös kuluttavaa ja raskasta työtä. -- Kirstinä tuntee kuuluvansa fantastisen satiirin perinteeseen, jota edustavat mm. Joel Lehtonen (Henkien taistelu), François Rabelais (Pantagruel), Jonathan Swift ja Voltaire. Satiiri, parodia, ironia ja musta huumori ovatkin hänen tuotannolleen luonteenomaisia tyylilajeja." (Yrjö Hosiaisluoma, Tähdet lähellä, kengässä lunta, 1996, s. 255). 

Kuva: Kirjankansi

Tähanastisessa tuotannossaan Kirstinä pitää kiinnostavimpana viimeksi ilmestynyttä teostaan Puutarhassa (Tammi 2003). Kirstinän sanoin: "Se on laaja proosateos puutarhanhoidosta." Matti Peltonen arvioi Turun sanomissa teosta seuraavasti: "Kesäpaikan hankkiminen näkyy Väinö Kirstinän tuotannossa. Lakeus (1961) kertoo synnyinseudusta, Luonnollinen tanssi (1965) leikkii dadaismilla ja nuoruudella, mutta Talo maalla (1969) paljastaa, että jotakin on muuttunut. Luopioisten Puutikkalan kylän Kivismäki, 1800-luvun mäkitupa, on täyttänyt 30 vuotta Väinö ja Leena Kirstinän kesät. Puutarhassa (2003) vetää langat yhteen. Se on työnkuvaus ja rakkaudentunnustus. -- Väinö Kirstinän Puutarhassa asettuu kirjallisuuden pitkään perinteeseen, joka pohtii elämän tarkoitusta ja hakee lähtökohtaa Raamatun tapaan puutarhasta. Leikkisää vakavuutta, etsimiseen valmista luonnon opiskelua." (TS 28.3.2003, Matti Peltonen) 

  Tietoja kirjailijasta Tuotanto Tekstinäyte Pääsivulle
Kuva: Kirjankansi

Väinö Kirstinän tuotanto 

Runoteokset:

Lakeus (1961) 
Hitaat auringot (1963) 
Puhetta (1963) 
Luonnollinen tanssi (1965) 
Pitkän tähtäyksen LSD-suunnitelma (1967) 
Talo maalla (1969) 
Säännöstelty eutanasia (1973) 
Elämä ilman sijaista (1977) 
Runoja 1958-1977 (1979) 
Hiljaisuudesta (1984) 
Yötä, päivää (1986) 
Vieroitusoireita (1994) 
Näköpiirissä: runoja vuosilta 1961-1994 (2006)

Proosaa:

Puutarhassa (2003) 

Näytelmiä:

Meirän Manse, yhdessä Pentti Kotkaniemen ja Raija Orasen kanssa (1972) 

Kuunnelmia, kuunnelmadramatisointeja:

Dadan syntymäpäivät (pienoiskuunnelma 1996, Yleisradio) 
Kaupungin pienoismalli (pienoiskuunnelma 1997, Yleisradio) 
Lyyrikkikabaree, yhdessä Leena Kirstinän kanssa (1968) 

Harry Martinson  Aniara, dramatisointi Väinö Vainion kanssa Aila Meriluodon suomennoksesta (1975, myös äänikirjana) 
Valentin Rasputin  Elä ja muista (1989) 

Lyhytfilmien käsikirjoituksia:

Nainen astuu kuvasta (Kirsti Petäjäniemen ja Jukka Pakaslahden kanssa tehty filmi, 1965) 
Ihmisen merkit (Eino Ruutsalon kuvaama, esitetty televisiossa 1966) 

Esseitä ja tietokirjallisuutta:

Runo ja lukija (1971) 
Sanataiteen kurssi : Kansanvalistusseuran Kirjeopiston opetusmoniste (1972, 4. uud. p. 1997) 
Kirjarovioiden valot (1977) 
O niin kuin omena : aapinen (käsikirjoituksen faksimilepainos, 1997) 
Kirjailijan tiet : esseitä (2005)

Toimitettuja teoksia

Kirjoittajan työt (1968) 

Osallistunut seuraavien teosten toimittamiseen: 

Ryhmä 65 (1965) 
Ryhmä 78 (1978) 
Väinö Linna, toisen tasavallan kirjailija / toim. Yrjö Varpio, toimituskunta Jaakko Syrjä, Väinö Kirstinä et al. (1980) 
Missä pianon avain on? / toim. Marja Haapio et al. (1981) 
Pumpulienkeleitä ja arkielämää / toim. Anneli Maunula (1981) 

Toimittanut läänintaiteilijana perustamaansa alueellista kulttuurilehteä Optimistia 1979-82. 

Esseitä, artikkeleita, runoja kokoomateoksissa: 

Opetuksen käytäntöä 77 (ÄOL 1977) 
Äidinkieli, koulu ja kulttuuri (ÄOL 1981) 
Kirkas obeliski : juhlaruno Tampereen teknillisen korkeakoulun tohtoripromootioon 22.5.1987 teoksessa Tiede, taide ja todellisuus : seminaariraportti  / toim. Ari Ylönen (1989) 

Suomennoksia:

Baudelaire, Charles  Pariisin ikävä, suom. Eila ja Väinö Kirstinä (1963) 
Länsberg, Olle  Rakas John (1965) 
Lehman, Leo  Kolmekymmentä hopearahaa (1966 [TVD]) 
Obaldia René de  Tuomitttu (1966, [radiokuunnelma]) 
Ekelöf, Gunnar  Runoja, valikoineet ja suom. Väinö Kirstinä ja Tarmo Manelius (1968) 
Guljaški, Andrei  Rajalla tuulee, suom. Anja Laminen (1969) 
Breton, Andre  Surrealismin manifesti : ensimmäinen manifesti 1924, suom. ja johdannolla varust. Väinö Kirstinä (1970) 
Jones, Gerry  Eino Hyvärisen pitkä tanssi (Rk 1970) 
Myrdal, Jan  Kuolema kummina (Rk 1970) 
Trutat, Alain  Tarina munasta (1970 [Rk]) 
Valtiala, Nalle  Melu (1970 [Rk]) 
Southern, Terry  Sininen elokuva (1971) 
Tikkanen, Henrik  Ruumiinavauspöytäkirja, rakkaani (1971 [Rk]) 
Apollinaire, Guillaume  Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt (1972) 
Lund, Christian  Tuntematon Afrikka (1972 [Rk]) 
Wallraff, Günther  Merkitty mies etsii työtä (1972 [Rk]) 
Valtiala, Nalle  Mies ei ole mies (1972 [Rk]) 
Valtiala, Nalle  Otetaan mitä sattuu olemaan (1972 [Rk]) 
Barrier, Maurice  Tutkintohuone (1973 [Rk]) 
Holme, Christopher  Elämäntarinani on yksityisasiani (1973 [Rk]) 
Quintana, Anton  Huone mestauslavan alla (1973 [Rk]) 
Tikkanen, Henrik  Huomio, kaunis on kuolla (1973 [Rk]) 
Bodelsen, Anders  Jäätymisen aika (1974) 
Valtiala, Nalle  Kohti uutta jääkautta (1974 [Rk]) 
Alftan, Robert  Mem ja Zin (1975 [Rk]) 
Bodelsen, Anders  Loukussa (1975) 
Chorell, Walentin  Käärmetyttö (1975 [Rk]) 
Valtiala, Nalle  Kunnes päivä koittaa (1975 [Rk]) 
Valtiala, Nalle  Maailma loppuu Kidepoon (1976) [Rk] 
Valtiala, Nalle  Rockefeller (1976 [Rk]) 
Brekke, Paal - Knoop, Gerhard  Ilta on hiljainen (1977 [Rk]) 
Strom, Evan  Selkä seinään päin (1978 [Rk]) 
Valtiala, Nalle  Aikaa ei ole (1978 [Rk]) 
Valtiala, Nalle  Linnut (1978 [Rk]) 
Malraux, Andre  Toivo (1983) 
Valtiala, Nalle  Suudelma (1984) 
Wingfield, R. D.  Myytävänä rantatalo (1986) 
Valentin Rasputin  Elä ja muista. Dramatisointi (1989) 
Gunilla Hemming  Haudanhäpäisy (1990 [Rk], myös äänikirjana) 
Webster, Diana  Kuoleminen ja eläminen (1995 [Rk]) 

Käännökset:

Runoja antologioissa ja lehdissä (*):

De brief. * Krijgsvok der Gedachten (1992). (runo - hollanti) 
Clavier affectif : vingt poètes finlandais au regard du surréalisme / etat des lieux établi par Väinö Kirstinä et Philippe Jacob (Rivages du Nord, Juin 2003)(runoja - ranska) 
Experiments with reality * Books from Finland 1985:3 s. 188-192 (Runoja kokoelmista Lakeus (1961), Puhetta (1963), Hiljaisuudesta (1984) ja Säännöstelty eutanasia (1973) - englanti ja ranska) 
Fini du Tout * Finnische Lyrik aus hundert Jahren (1973) s. 96 (Runo kok. Luonnollinen tanssi - saksa) 
Five poems * Snow in May (1978) s. 158-159 (runoja - englanti) 
Das Flachland * Still wie Licht in windloser Gegend (1985) (Runo kok. Lakeus - saksa) 
Geregelte Euthanasie * Still wie Licht in windloser Gegend (1985) (Runo kok. Säännöstelty eutanasia - saksa) 
Helsinkiben ; Itt ragyog körülotted ; Vekonyka fenyben imbo- lyogsz ; Rector magnificus * Tavolba futo utak (1973) s. 78-80 (Runot: Helsingissä ; Sinun ympärilläsi ; On ohut valo ja Rector magnificus - unkari) 
Huset på landet * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runoja kokoelmasta Talo maalla - ruotsi) 
If you come ; Around you... * A way to measure time (1992) s. 250-254. (runoja - englanti) 
Juttu * Kone voolab voolavas maailmas (1967) s. 65-70 (Runoja kok. Puhetta - viroksi) 
Leben ohne Stellvertreter * Still wie Licht in windloser Gegend (1985) (Runoja kok. Elämä ilman sijaista - saksa) 
Life without a deputy * Books from Finland 1988:3 s. 174 (Runo kok. Elämä ilman sijaista - englanti) 
Livet utan ställföreträdare * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runoja kokoelmasta Elämä ilman sijaista - ruotsi) 
Loomulik tants * Kone voolab voolavas maailmas (1967) s. 71-80 (Runoja kok. Luonnollinen tanssi - viroksi) 
Långsamma solar * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runoja kokoelmasta Hitaat auringot - ruotsi) 
Läbi vigastaud sügise. * Kümme nüüdissoome luuletajat (1991). (runoja - viroksi) 
Den naturliga dansen * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runo kokoelmasta Luonnollinen tanssi - ruotsi) 
Om till vindmarkerna... ; Kring dig ; En smäcker hals ; Jung- fun : Prat... * Suomen lyriikkaa tänään (1969). (runoja - ruotsi) 
Poèmes. * Poésie et prose de Finlande (1989). (runoja - ranska) 
Qui est qui ; Pòeme * Estuaires 13 (1990) s. 58-59. (runoja - ranska) 
Den reglementerade eutanasin * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. * Uutta lyriikkaa = Ny lyrik. - Keuruu, 1984. (Runoja kokoelmasta Säännöstelty eutanasia - ruotsi) 
Rêves * Rivages 3/1987. (1988) (runoja - ranska) 
Slätten * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. * Uutta lyriikkaa = Ny lyrik. - Keuruu, 1984. (Runoja kokoelmasta Lakeus - ruotsi) 
Szeptember ; 'Ora ; Oktober ; Ez a nap ; Cadillac asszony- anonimfa * Finn költök antologija (1973) s. 493-495 (runoja - unkari) 
*Ta mainas gadalaiki : somu dzejas izlase : Eeva-Liisa Manner, Paavo Haavikko, Pentti Saarikoski, Väinö Kirstinä, Arto Melleri / ... Guntars Godins. - Riga 1997. (Runoja - latvia) 
Wer ist wer? ; Die Eberesche klopfte ; Bewertung * Kriegerische Sätze (1970) s. 45-47 (runoja - saksa) 
You will see far ; This rocky land ; Propaganda art ; Fierce old trees * Salt of pleasure (1983) s. 175-179 (Runoja kok. Suomen lyriikkaa tänään ja Talo maalla - englanti) 
Myös teoksissa : * Rossi, Matti : Doce poetas de Finlandia. - Buenos Aires, 1969. - espanja* Hollo, Anselm : Word from the North. - London, 1965. - englanti 

 FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokanta 

Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

  Tietoja kirjailijasta Tuotanto Tekstinäyte Pääsivulle
Kuva: Kirjankansi

Ote teoksesta Puutarhassa (2003) 

Runokokoelmani "Talo maalla" jälkisanoissa kerroin: 
"Puutikkalaan muutettuani keväällä 1968 käytin ensi alkuun talon remonttiin kuukausia: laitatin sähköt ja kaivon, opiskelin vasaran, kirveen, sahan ja siveltimen taiteita. Luin sellaisia teoksia kuin Kodin korjausten käsikirja ja Jokamies rakentajana, vihdoin myös todentuntuista pakinakokoelmaa Miten rakennan kesämökin ja säilyn hengissä." Viihtyisän ympäristön rakentaminen ja vaaliminen kysyy työtä. 

Suomessa on jo liki puoli miljoonaa kesäasuntoa. Vuonna 2001 rakennettiin 4700 mökkiä lisää. Monet ihmiset hoitavat Suomessa vapaa-aikanaan maisemia ja pitävät yllä asutusta paikoissa, jotka muuten ovat autioitumassa. He liittyvät entisten sukupolvien ketjuun kukin omalla ja uudella tavallansa. 

Minun tarinani on yksi monista. Toivon, että lukija löytää kertomuksestani kokemuksia, joita voi tavata kuin vanhoja tuttavia. Toivon, että hän löytää myös kohtia, jotka poikkeavat omista kokemuksista ja näkemyksistä sen verran, että tuntuvat tutustumisen arvoisilta. 

  Tietoja kirjailijasta Tuotanto Tekstinäyte Pääsivulle
 

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ:  

Tarkka, Pekka  Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi 1967, 1980, 1989, 1990) 
Järvinen, Seppo  Tamperelaiskirjallisuudesta-Pirkkalaiskirjallisuudesta-Hämäläiskirjallisuudesta (Tampereen kaupunginkirjasto 1978) 
Miten kirjani ovat syntyneet 2 / toim. Ritva Haavikko (WSOY 1980) 
Niemi, Juhani  Kirjailijoita ja epäkirjailijoita : pikakuvia aikalaisista (SKS 1983) 
Tarkka, Pekka  Sanat sanoista : arvosteluja ja kirjoituksia 1957-1984 (Otava 1984) 
Suomalaisia nykylyyrikoita / toim. Helena Saaristo (Kirjastopalvelu 1986) 
Tarkka, Pekka  Författare i Finland (ny uppl., Söderström 1990) 
Hosiaisluoma, Yrjö  Tähdet lähellä, kengässä lunta : Väinö Kirstinän öitä ja päiviä (SKS 1996) 
Salaamatta : kirjallisia muistikuvia ja löytöjä / toim. Henni Ilomäki et al. (SKS 1998) 
Lehtileikkeet : Väinö Kirstinä (Tampereen kaupunginkirjasto) 

TAMMI - Kirjailijat 
Sanojen aika - Helsingin kaupunginkirjasto 
Väinö Kirstinä
Väinö Kirstinä ja elävä teksti - Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitos

Lähteiden saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Päivitetty 16.6.2004/24.9.2007

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004


 
  Takaisinpääsivulle