J. K. Ihalainen

- Valtavaa tuotantoa leimaa pyrkimys yhteiskunnan ja länsimaisen sivistyksen laidalle. Ihalainen on koonnut samoihin kansiin mm. alkuperäiskansojen runoutta, buddhalaisia kirjoituksia ja mytologiaa. Omissa runoissaan Ihalainen lähestyy beat-runouden aiheistoa ja muotoja. -- Vapaus on beat-runouden ja myös Ihalaisen peruskäsitteistöä. (Mika Nykänen, verkkojulkaisu: www.kiiltomato.net, artikkelin päiväys 6.10.2000) 

syntynyt 6.1.1957 Tampereella 
asuu Siuron kylässä, Nokialla 
naimisissa, neljä lasta 
ammatti: kirjailija, kirjanpainaja, kääntäjä, kustantaja 
palkinnot kirjailijan työstä: Nuoren voiman liiton palkinto 1995, Pirkanmaan taidepalkinto 1998 
Eino Leinon palinto 2010
harrastukset: retket 

Nokian Siurossa asuva J. K. Ihalainen on julkaissut n. kolmekymmentä runokirjaa suomeksi, englanniksi ja tanskaksi, kymmenkunta tietokirjaa ja viitisentoista suomennettua teosta. Ihalaisen runoja on käännetty ruotsiksi ja ranskaksi. Vuodesta 1978 lähtien Ihalainen on tehnyt kirjansa itse: kirjoittanut tai kääntänyt, kustantanut, painanut ja toiminut kirjojensa kirjakauppiaana. 

Vuoden 2010 Eino Leino palkinnon sai J. K. Ihalainen. Palkintolautakunnan perustelut: "Palkintolautakunta luovutti palkinnon Ihalaiselle toisin tekemisestä sekä kirjan ja sanan voiman vaalimisesta. Lautakunnan mukaan Ihalainen on vapauden ja painokonetta pyörittävän veden voimalla kirjoja tekevä maailmankansalainen, joka on kulkenut pakolaisen vimmalla, keräilijän vaistolla ja maanmittarin nöyryydellä runon juurille, sinne missä näkyjennäkijät vielä elävät.
Tampereella syntynyt Ihalainen asuu nykyään Siuron kylässä Pirkanmaalla, jossa hän pyörittää kosken voimalla toimivaa kirjapainoa. Oman tien kulkijana, runollisena elämäntaiturina ja vapauden vaatimukseen perustuvalla elämäntavallaan J.K Ihalainen on Eino Leino-palkintoraadin mielestä osoittanut, että on mahdollista tehdä merkityksellisiä kirjallisia tekoja, elää ja toimia toisin valtakulttuurin ulkopuolella.
Runoilijan, suomentajan, pienkustantajan, kirjanpainajan, kulttuurilehden toimittajan ja festivaalijärjestäjän talossa runous syntyy kuvien, musiikin ja ihmisten keskellä. Palkintoraati korostaa että Siuron Rimbaudin ovet ovat auki niillekin, joita runous ei muualla tavoita, ja sen kynnyksen yli ovat kulkeneet myös meillä muutoin vähälle huomiolle jääneet avantgarde-, beat- ja undergroundrunoilijat Jerome Rothenbergistä ja Gary Snyderistä Bruno K. Öijeriin.
Palkintoraati totesi myös, että Ihalaisen Palladium-kirjat on ollut tienraivaaja ja esikuva uusille ja rohkeille pienkustantamoille, ja tamperelaisen Annikin runofestivaalin maaginen tunnelma, runonmielinen vastarinta ja yhteisöllisyys ovat vertaansa vailla. Vaikka J.K. Ihalaista voisi luulla suomalaisen runouden suureksi muukalaiseksi, on hän runoihmisten rakastama ja arvostama sanankäyttäjä ja mahdollistaja, Eino Leinon hengessä hymysuin laulava "kirjaton, karjaton mies". (YLE.fi -verkkosivut, lainaus 23.3.2010)

Kirjailija kuvaa kirjoittamisen olevan itselleen luonteva osa todellisuuden ja maailman mieltämistä. Hän ei  kuitenkaan halua koskaan pelkästään kirjoittaaa, vaan "välillä on rakennettava talo, matkustettava, tehtävä puutarhaa". 
Ihalainen pitää merkittävimpänä teoksenaan tähänastisessa tuotannossaan maailmanrunouden antologiaa Yön häntäluu (1998), koska "se avaa uusia maailmoja ja todellisuuksia suomalaisille lukijoille". 

Tällä hetkellä kirjailija pitää luovan työnsä lähtökohtina kansojen suullisen perinteen, myyttien, syntytarinoiden ja rituaalien tutkimista. Hän on myös suomentanut kirjallisuutta, "vaihtanut kieltä",  ja viime vuosina yhä enemmän mieltynyt tietokirjojen kirjoittamiseen. 
Itselleen tärkeitä kirjailijoita ja kirjoittajia J. K. Ihalainen mainitsee Joseph Conradin, Henry Millerin, William Burroughsin, Gary Snyderin, Risto Ahdin, Eeva-Liisa Mannerin, Diana di Priman, Sven Hedinin, Noam Chomskyn ja Carl Jonas Love Almqvistin. 
Suhteestaan pirkanmaalaisuuteen J. K. Ihalainen kertoo, että hänen isänsä oli "hyvin pirkanmaalainen". Itse hän tuntee viihtyvänsä täällä: "Juurevaa seutua." 

Vuonna 2003 ilmestynyt valittujen runojen kokoelma Eurooppalainen kuolemankirja sisältää Ihalaisen runoja kolmelta vuosikymmeneltä. Kirjasta ja itse kirjailijasta sanoo Seppo Järvinen näin: "Kuka ihmeen JiiKoo? Yksiselitteistä vastausta on mahdoton antaa. Joka tapauksessa kysymyksessä on pystyasentoon noussut ajatteleva olento, ihan lihaa ja verta oleva Siuronkoskella maastoutunut dharmapummi, josta aneemisesti sykähtelevä kirjallisuusinstituutiomme välillä saa sopivasti sähköshokkeja. Vahva taustavaikuttaja hän kuitenkin on: ikiomalla painokoneeellaan, hyvin huolletulla ja juovuttavasti painomusteelta ja konerasvalta tuoksuvalla Heidelbergilla tämä aikamme Gutenberg suunnittelee, asemoi, taittaa ja painaa kirjoja, jotka on valmistettu huolella ja rakkaudella. -- Eurooppalainen kuolemankirja on syntyessään kulttikirja." (Seppo Järvinen, verkkojulkaisu: www.kiiltomato.net, artikkelin päiväys 5.1.2004) 

Heikki Sauren v. 2003 ilmestynyt kirja Zen ja kirjapainon siirtämisen taito: otteita J. K. Ihalaisen elämästä kertoo kirjailijan elämästä, mutta se ei ole tyypillinen elämäkertateos tai henkilöhistoriallinen esitys. Kirjasta välittyy kuva "toisinrunoilijasta, toisinkustantajasta ja toisineläjästä" (Sauren, 2003, s. 11). 
"Ihalainen ei kotiudu mihinkään, eivätkä hänen runonsakaan viivy missään. Ne ovat sarjoja lyhyitä vaikutelmia ja esteettisiä huomioita. Runoilijana Ihalainen hakee yhä kitkerämpiä ja kauniimpia kuvia vaihtoehdosta lännen elämänmallille." (HS 17.3.2004, Jussi Ahlroth) 

J. K. Ihalaisen tuotanto 

Runokirjat (suluissa kuvittaja):

Flesh & Night, Christiania 1978 
Some poems, Christiania 1979 
Pyramidista nousi silmä (Kari Sipilä), Tukholma 1980 
Hidas loitsu, Helsinki 1981 
Forfalskede digte (omat valokuvat), Kööpenhamina 1981 
Silmänkääntäjän kevät (Jaakko Rönkkö), Kööpenhamina 1983 
Veljesnaamio (Rami Valta), Kööpenhamina 1984 
Birds (Anni Näkkäläjärvi), Kööpenhamina 1984 
Last Language Game (Lauri Dammert), Kööpenhamina 1984 
Papukaijapeli (Rami Valta), Kööpenhamina 1985 
Dikter på svenska (Lauri Dammert), Göteborg 1985 
A historia das falsifications (Lumetti), Lissabon 1986 
Magic Box (Mona Grini), Kööpenhamina 1986 
Vääränrahanpolttajat (Lauri Dammert), Kööpenhamina 1986 
Birds Bullets Buildings (William Burroughs), Kööpenhamina 1988 
Sankareita ja silmänkääntäjiä (Tom Benson), Kööpenhamina 1988 
Vers la terre, Algiers 1988 
A Dogs, Kööpenhamina 1988 
Arcaba - not for sale (Alfred Floki), Kööpenhamina 1988 
Opus no. 21 (Andrzeja Mleczki), Kööpenhamina 1988 
Kadotetun kielen peli, Angelniemi 1989 
Zapping zones (Alfred Floki), Angelniemi 1990 
Skeleton Sky (Marita Liulia), Angelniemi 1990 
Kirja (Kimmo Framelius), Angelniemi 1990 
Sähköinen elinkautinen - 23 P 'kWh, Angelniemi 1990 
Kuume, Angelniemi 1992 
Ghost Dances, Tampere 1995 
Europeiska Dödsboken, (Valda dikter - övers. Martin Enckell), Tampere 1996 
Vapaiden lintujen historia (Outi Heiskanen), Tampere 1996 
Yön häntäluu : maailmanrunouden antologia / tulkinnut J. K. Ihalainen (1998) 
Ihosi alla sykkivät sanat (Tea-Mari Brax, Outi Heiskanen), Tampere 2000 
Skywalker Under the Outlaw Sun (Steve Pedersen), Tampere 2002 
Eurooppalainen kuolemankirja : valitut runot 1980-2003, Turku 2003 
Takaperinlukua (2007)

Laiminlyödyn maailman todistus, runo-CD yhdessä Sándor Vályn (musiikki) kanssa (2003) 
Ei kenenkään maalla, runo-CD yhdessä Sándor Vályn (musiikki) kanssa (2005) 

Proosa:

Anaru, sielunkääntäjä (1997) 

Tietokirjallisuus:

Kultaiset vuoret - Mongolian matkalla, Cultura 1993 
Hamppu Suomessa - Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa, Palladium 1993 
Jättiläisten maa - Vendien ja vandaalien muinaishistoria, Cultura 1994 
Ainoa ainoa ainoa elämä - Kuolematon kulkuri Arthur Rimbaud, Palladium 1995 
Jätkät sätkät parrunpätkät - Kansanrunoja tupakasta tupakka-askissa, Palladium 1995 
Primitiivinen raha, Palladium 1996 
Kaiken kansan katajaiset - yrttiviinat ja niiden valmistaminen, Palladium 1997 
Paimentolaisten ja alkuperäiskansojen asumukset, Palladium 1998 
Tuli - Tulen synty, tulen mytologia ja tulen tekeminen, yhdessä Turkka Aaltosen kanssa, Palladium 1999 
Zen ja kirjapainon siirtämisen taito : otteita J. K. Ihalaisen elämästä / Heikki Saure ja J. K. Ihalainen  (2003) 
Salatun teknikot 1: kirjoituksia itäisten heimojen suullisesta perinteestä ja shamaanien kielestä / toim. J. K. Ihalainen (2004)

Suomennokset:

Yacoubi, Ahmed Viisi silmää (1987) 
Snyder, Gary Virtaavan veden musiikkia : valitut runot 1957-1992 (1994) 
Cendras, Blaise Transsiperialaista proosaa (1996) 
Yön häntäluu : maailmanrunouden antologia / tulkinnut J. K. Ihalainen (1998) 
Vály, Sándor Talazüekiläinen Korgaj Eepos (1998) 
Dharma lintujen keskuudessa (2000) 
Huuhkaja-jumala : ainujen eeppinen runo, Pohjois-Japani (2000) 
Rothenberg, Jerome Hiljaisuuden peili : valitut runot 1960-2000 (2000) 
Cendras, Blaise Tuskan pääkaupungit (2001) 

J. K. Ihalaisen teosten käännöksiä:

Den europeiska dödsboken : valda dikter 1980-1992 / ruotsiksi käänt. Martin Enckell (1992) 
Clavier affectif : vingt poètes finlandais au regard du surréalisme / etat des lieux établi par Väinö Kirstinä et Philippe Jacob (Rivages du Nord 2003, Juin), sis. mm. J. K. Ihalaisen runoja (ranska) 

FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokanta

Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Ote teoksesta Ihosi alla sykkivät sanat (2000) 

Manifesti 

Ihmisellä on oikeus elää 
oman lakinsa mukaan 
elää sillä tavalla kuin hän haluaa 
tehdä töitä niin kuin haluaa 
asua miten haluaa 
rakentaa miten haluaa 
levätä niin kuin haluaa. 

Ihmisellä on oikeus 
syödä mitä haluaa 
juoda mitä haluaa 
huumata itsensä miten haluaa 
liikkua minne haluaa maan päällä. 

Ihmisellä on oikeus 
puhua mitä haluaa 
ajatella mitä haluaa 
kirjoittaa mitä haluaa 
piirtää ja maalata mitä haluaa 
kaivertaa ja veistää mitä haluaa 

pukeutua miten haluaa 
nukkua milloin haluaa 
uneksia mitä haluaa. 

Ihmisellä on oikeus 
rakastaa ketä haluaa. 
Ihmisellä on oikeus 
rakastella missä haluaa. 

Ihmisellä on oikeus 
palvella jumalana ketä haluaa 
rakentaa temppeli minne haluaa 
uhrata mitä haluaa 
kuolla milloin ja miten haluaa 
jälleensyntyä miksi haluaa. 

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ:

Mot mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2000 / toim. Olli Heikkonen, Mikko Rimminen (WSOY 2001) 
Mot mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2003 / toim. Antti Nylén, Saila Susiluoto (WSOY 2004) 
Saure, Heikki & Ihalainen, J. K.  Zen ja kirjapainon siirtämisen taito - otteita J. K. Ihalaisen elämästä (Sammakko 2003) 
TS 3.1.2003 Tuomo Karhu: Kirjailija J. K. Ihalainen tekee melkein kaiken itse 
HS 17.3.2004 Jussi Alroth: Laiminlyödyn maailman todistaja: totaalitaitelija J. K. Ihalainen... 
Lukufiilis 2004: 1, Jantso Jokelinin haastattelu J. K. Ihalaisesta 

Palladium Kirjat - Kirjankustantamo 
Sammakko - Kustannusosakeyhtiö Sammakko 
Pispalan kirjastotalon lauteilta
Annikinkadun runofestivaali

Lähteiden saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Päivitetty 16.6.2004/2.4.2008/30.5.2008/30.3.2011

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004