Martti Helin

- Vammalan Lantulaan muutettuaan Martti Helin on kirjoittajana löytänyt tyyten tykkänään uuden alueen. Hän on lyyrikko, runonkirjoittaja. -- Harvinaisen väkevän, etevän ja vaikuttavan kynänkäyttäjän jälkiä saamme lukea. Kirjoittamisen taival jatkuu, vaikuttaja ei kätke sanottavaansa. (Ilpo Tiitinen,  Kirja muistaa parhaiten (2002) s.126-127)

Martti Kalevi Helin 
synt. 10.9.1928 Tampereella, jossa asuu 
perhesuhteet: naimisissa 
opinnot: FM 1957 (Turun yo) 
ammatti: museotoimenjohtaja Tampereella vuosina 1969-1989 

Martti Helin on toiminut Tampereen kaupungin museotoimenjohtajana vuosina 1969-1989. Sitä ennen hän toimi mm. opettajana 1950- ja 1960 -luvuilla, Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton toiminnanjohtajana 60-63, Tampereen kaupungin kansliasihteerinä 64-69. Hän on ollut mm. Tampereen kirjastolautakunnan pj 1966-68, Tampereen ympäristölautakunnan pj 1966-69, Väinö Voionmaa -seuran pj 1968-70, Tampereen kaupungin historiatoimikunnan jäsen 1969-88, Pirkanmaan rahaston asiamies 1960-luvulla, Pirkanmaan matkailuyhdistyksen varapj ja pj 1960-luvulla, Suomen museoliiton keskushallinnon jäsen 1970-luvulla, museotoimen aluehallintokomiteassa ja museoasiain neuvottelukunnassa jäsenenä ja puheenjohtajana 1970-luvulla, Pirkanman maakuntaliiton kulttuuritoimikunnan pj 1978-88, Suomen kulttuuriperinnön tuki ry:n hallituksessa ja hallintoneuvostossa 1980-luvulla, Tampereen hiippakunnan hautausmaakulttuuritoimikunnan puheenjohtajana vuosina 1987-1989. 

mitalit, kunniamerkit: SL R I, Pirkanmaa-mitali, Suomen matkailuliiton kult.amr. 

harrastukset: kuvataide; useita yksityisnäyttelyitä ja osallistumisia yhteisnäyttelyihin. Suunnitellut n. 50 kirjankantta. Harrastaa ruoanlaittoa ja kirjoittaa siitä. 

Martti Helin on vaikuttanut laajasti kulttuurin eri kentillä, mm. museoiden, kulttuurihistorian ja paikallisen kulttuuriperinteen sekä kulttuuripolitiikan ja kuvataiteiden alueilla. Hän on julkaissut näistä aihepiireistä noin kolmesataa puhetta, esitelmää, kolumnia tai muuta tekstiä sekä kirjallisuus- ja taidearvostelua alkaen vuodesta 1946. Martti Helin on ollut osaltaan vaikuttamassa Vammalan Vanhan kirjallisuuden päivien syntyyn ja Suomen kirjainstituutin perustamiseen. 
Martti Helinin kirjatuotanto vuodesta 1970 lähtien käsittää runokokoelmia ja tietokirjallisuutta mm. pirkanmaalaisesta kuvataiteesta, paikallisesta perinteestä ja kulttuurihistoriasta. 

Miksi ryhdyitte kirjoittamaan, miksi valitsitte kirjailijan työn? 
"Paljolti kirjoittamaan johti täysin kyvytön äidinkielen opettaja Nokian yhteiskoulussa. En ole valinnut mitään kirjailijan työtä, vaan kirjoittanut kun se on ollut mahdollista. Tulee huomata, että olen tehnyt raskaan 30 vuotta kestäneen virkatyön." 

Martti Helin pitää merkittävimpinä teoksinaan tähänastisessa tuotannossaan runokokoelmaa Aspekteja kuluneesta ajasta (2000) ja taidemaalari Armas Raunion elämäkertaa Armas Raunio, elämä ja taide (1993). 

Mitkä ovat luovan työnne nykyiset lähtökohdat? Onko matkan varrella tapahtunut muutoksia? 
"Yritän selvitä lähestyvän lopun kanssa, että edes osa maailmastani jää tulevien lukea." 
Martti Helin on kartoittanut omaa kirjallista tuotantoaan ja itseään koskevaa arkistomateriaalia Solveig Sjöberg-Pietarisen väitöskirjaa Museer ger mening : friluftsmuseerna Klosterbacken och Amuri som representationer (Åbo Akademi 2004) varten. Väitöskirjassa on tarkastelun kohteena mm. Tampereen kaupungin museotoimi Martti Helinin aikana, jolloin perustettiin Amurin työläismuseokortteli Tampereelle.
Solveig Sjöberg-Pietarinen esittää väitöskirjassaan, että Helin halusi Amurin työläismuseokorttelissa antaa realistisen kuvan niistä olosuhteista, joissa työväestö on kaupungissa elänyt. Helinin museokäsitys sisälsi ajatuksen, että museon tehtävä ei ole ainoastaan säilyttää vanhaa materiaalia tai tutkia vanhaa elämäntapaa, vaan museon tulee seurata kehitystä kulttuurin eri alueilla, säilyttää ja dokumentoida. Museon tulee elää enemmän ajassa ja etsiytyä sinne, missä sen asiakkaat ovat. Museon tulee liittää menneisyys ja nykyisyys toisiinsa, myös tarjota virkistymistä ja viihtymistä tiedon lisäksi. Helin vertaa museoiden palvelutehtävää kirjastojen tehtävään. Myös 'tulevaisuuden tuotteet' kuuluvat museoon muuten ketju menneisyyden ja nykyisyyden välillä katkeaa. (Sjöberg-Pietarinen, Solveig  Museer ger mening : friluftsmuseerna Klosterbacken och Amuri som representationer (väitösk., Åbo Akademi 2004, s. 167-209)

Martti Helinille ovat tärkeitä kirjailijoita olleet Viljo Kajava ja Arvo Turtiainen sekä Ruotsin 1940-lukulaiset, viime vuosina erityisesti runoilija Maria Wine, jonka runoja Martti Helin on myös kääntänyt ruotsin kielestä kokoelmiinsa Virren päästä viimeisestä (1998) ja Aspekteja kuluneesta ajasta (2002). 

Martti Helin pohdiskelee pirkanmaalaisuutta käsitteenä ja pirkanmaalaisuuden ilmenemismuotoja Tammerkoski-lehden artikkelissa Mitä on pirkanmaalainen kulttuuri, mitä on pirkanmaalaisuus? (1989:4 s.14-15) seuraavasti: "Kulttuuri on maakunnan omaleimaisuuden kannattaja, tae näkyä kiihkeässä vaikutteiden ja tiedottamisen meressä. Väsymiseen asti on toisteltu ajatusta joka yksinkertaisimmassa muodossaan tarkoittaa seuraavaa: jos maailman kulttuurin pienet ja näkymättömät lähteet ehtyvät, ei ole mitään maailman yhteistä kulttuuria. Tämä väite käy perusteluna puhuttaessa vähemmistöjen tärkeydestä, haluttaessa tukea kansallisia kulttuureja, yksityisiä ajatteloijoita. Tämä väite sopii pirkanmaalaiseen kulttuuuriin. Tässä on kuitenkin syytä esittää hyvää tarkoittava varaus: jos on pirkanmaalaista kulttuuria. -- Parhaimmillaan pirkanmaalainen kulttuuri on silloin, kun pirkanmaalaista kulttuurin tekijää ja tuottajaa, taiteilijaa, kirjailijaa, laulajaa, säveltäjää ei pidetä kotiseuduttomana, vaan hänet yhdistetään kuluttajan, taiteen käyttäjän mielessä tähän maakuntaan. -- Pirkanmaalaiseksi tunnustautumistani varmaankin tukee se, että olen täällä syntynyt, täältä olivat molemmat edesmenneet vanhempani, täällä on ollut tärkein virkatyöni, täällä olen saanut olla erilaisissa luottamustehtävissä. Olen ollut, niin kuvittelen, pirkanmaalaisuuden rakennustalkoissa." 

Martti Helinin ja hänen puolisonsa Sirkka-Liisa Helinin kiinnostus taiteisiin, erityisesti kuvataiteisiin, on konkretisoitunut heidän kotiinsa kerättynä laajana taidekokoelmana. Nokian kaupunki, Martti Helinin koulukaupunki, sai heiltä v. 1999 lahjana 1400 esineen taidekokoelman, jossa pirkanmaalaisuus ja Tampere ympäristöineen ovat vahvasti esillä. (Kaisa Kirkko-Jaakkolan artikkeli  Mahdollisuuksien taidelahja, lehdessä Nokia ennen ja nyt / Nokia-seura 2000) 

Runoteokset:

Vuosilukumerkintöjä kaupungin historiaan (1996) 
Olen Maria Juhontyttären sukua (1997) 
Maisema on pitkä elämä (1998) 
Virren päässä viimeisestä (1998) 
Virren päässä viimeisestä (Yle Radioateljee 1999) 
Aspekteja kuluneesta ajasta (2000) 
Pyydän teitä matkalle (2003) 
Tässä on paikka (2003) 
Luonnos tilinpäätökseksi (2006)

Tietokirjallisuus:

Pirkanmaan lukemisto, Lauri Santamäen kanssa (1970) 
Pirkanmaa / teksti Martti Helin (1983) 
Taisto Toivonen, Holzschnitte (saksankiel., 1985) 
Armas Raunio, Omakuvasarja 1934-1984 (1986) 
Teiskon kirkon juhlakirja (1988) 
Jos et syä nin kattele : tamperelaisesta ruokaperinteestä (1990) 
Pirkanmaan ruoka- ja tapakulttuuri (1990) 
Taisto Toivonen, suomalainen puupiirtäjä (1990) 
Tampereen kirkot ja hautausmaat (1992) 
Armas Raunio, elämä ja kuvat (1993) 

Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

lähdettyäsi 
yöt itketyt 

kevyt tuskin tuuli 
kuroi veden haavan umpeen 

vastarannalla 
venettäsi en enää erota 
tuskin rantaa 

meni elämä 

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ:  

Tiitinen, Ilpo  Kirja muistaa parhaiten : kirjoitelmia Vammalan seudun kirjoista ja kirjantekijöistä (Tyrvään sanomat 2002) 
Sjöberg-Pietarinen, Solveig  Museer ger mening : friluftsmuseerna Klosterbacken och Amuri som representationer (väitösk., Åbo Akademi 2004) 
Helin, Sirkka-Liisa Suvuista suvuksi taustasta tähän [Martti ja Sirkka Helinin sukuhistoriaa] (2006)  

Lähteiden saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Päivitetty 16.6.2004/14.12.2005/28.2.2007/17.9.2007/22.9.2011

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004