Kari Aronpuro

- Tietoisuus kaiken inhimillisen ilmaisun merkkiluonteesta tekee Aronpurosta tietenkin paljossa relativistin: ripaus radikaalia yhtyy hänessä mielen konservatiivisiin kerroksiin. (Juhani Niemi, Kirjailijoita ja epäkirjailijoita, 1983)

s. 30.6.1940 Tampereella 
asuu Tampereella,
e-mail: arolampi@saunalahti.fi 
ammatti: kirjailija 

Luottamustehtäviä: Pirkkalaiskirjailijat ry hallitus 1983-96, 2003-2006, sihteeri 1990-94, kunniajäsen 2007 Pirkanmaan kirjoituskilpailun palkintolautakunta 1967-71 ja 1982-96, Runeberg-palkinnon valintalautakunta 1989 

Palkinnot: J.H. Erkon esikoisteospalkinto 1964
Tampereen kaupunginhallituksen asettaman toimikunnan jakamia luovan kirjallisen työn palkintoja
Valtion kirjallisuuspalkinto 1982, -92
Lapin läänin taidepalkinto 1980
Runeberg-palkinto 1987
Hämeen läänin taidepalkinto 1992
Eeva-Liisa Manner -palkinto 2000
Väinö Linnan palkinto 2003
Tanssiva karhu -palkinto 2006

Finlandia-palkintoehdokas 1991 
Runeberg-palkintoehdokas 1991 
Einari Vuorela -runopalkintoehdokas 1997 
Tanssiva karhu -palkintofinalisti 2001, 2004 ja 2009
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokas 2002 

Suomen Semiotiikan Seuran kunniajäsen 1999 
Pro Finlandia -mitali 2004

Kari Aronpuro on tamperelainen runoilija, jonka laaja tuotanto käsittää mm.18 runokokoelmaa, valittujen runojen kokoelman, proosaa, käsikirjoituksia sekä tilausrunoja. Aronpuron tuotantoa on käännetty ainakin bulgariaksi, englanniksi, hollanniksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, unkariksi, venäjäksi, vietnamiksi ja viroksi. 

Portrait of  Poet Kari Aronpuro

Pirjetta Brander, 1999
akryyli ja puu, 120x80 cm

Kari Aronpuron tuotanto 

Matkaopas huomiseen: 4 runoilijaa 
Kari Aronpuro, Arvo Kaskamo, 
Pertti Lumirae ja Jaani Viherluoto 
Johdanto Pentti Holappa (1960) WS 

Runokokoelmat: 

Peltiset enkelit (1964) KY 
Terveydeksi (1966) KY 
Minä viihtyy (1967) KY 
Lokomonyliopisto (1971) KY 
Kiinan ja Rääkkylän runot (1972) KY 
Moskovan  ikävä (1973) KY 
Kalpea aavistus verenkierrosta: merkkijonoja (1977) 
KA 
Galleria : henkilökuvia Tampereen historiasta (1979) KY 
Vähäfysiikka (1981) KY 
Merkillistä menoa : tekorunoja (1983) KY 
Kirjaimet tulevat (1986) KY 
Rihmasto : uutta iloista kirjoitusta (1989) KY 
Tasanko 967 : paimentolaisruno (1991) KY 
Pietas : runoja (1994) KY 
Saa tulla : tulkintoja (1996) KY 
Paon viivoja : verkatehdas (1998) KY 
Pomo:n lumo : runoja ym (2000) Tammi 
Mikä tahansa (2003) Tammi 
Gathandu (2005) Tammi
Lehmän henkäys (2008)

Valitut runot: Selvää jälkeä Runoja 1964-1987 (1988) KY 

Sana-assemblaasi:

Augustan tanssikenkä 
Eräitä Pirkanmaalla eläneitä kynäniekkoja 
1811 - 1942. (2003) Pirkkalaiskirjailijat r.y.

Elektroninen  julkaisu:

Galleria, henkilökuvia Tampereen historiasta (2000) 
Toteutus: Tampereen museot, kuva-arkisto ja 
Media Tampere 

Proosaa:

Aperitiff - avoin kaupunki (1965) KY  2.p. 1978 

Käsikirjoitukset:

Arvo Ahlroosin TV-dokumentteihin, tuotanto TV-2:
Pohjoinen Guernica (1966) 
Yleislakko 1956 (1971) 

sekä Seppo Jokisen tuottamaan TV-kuvaelmaan 
Kuninkaan valtakunnan avaimet (1969), 
tuotanto TV-2 

Tilaustyöt: 

SYNNYTTÄKÄÄ!  SYNNYTTÄKÄÄ 
ELÄMÄN KUVA! 
- Juhlaruno Kemin kulttuurikeskuksen toisen vaiheen, Kaupunginteatterin vihkiäisiin 22.11.1980 

LABYRINTTI 
- Juhlaruno Tampereen yliopiston tohtoripromootioon 17.5.1985 

AJATTELEMINEN ON LUOMISTA 
- Runo Tampereen Taiteilijaseuran 70-vuotisjuhlaan 
21.9.1990 

KUOLEMA 
- Runot Joseph Haydnin orkesteriteokseen Jeesuksen seitsemän viimeistä sanaa ristillä Tampereen kaupunginorkesterille, kantaesitys Tampereen Tuomiokirkossa 22.5.1992 

MIELLYTTÄISIKÖ TEITÄ KUULLA LUCINA HAGMANISTA? 
- Juhlaruno Tampereen Yhteiskoululle sen täyttäessä 100 vuotta 1995 

AIKA ON  VIIRA 
- Juhlaruno Tamfeltille sen täyttäessä 200 vuotta 17.5.1997 
Time Is A Wire 
- A Bicentennial Poem For the Tamfelt Corp. On the 17th of May, 1997. Tr. Marra Lampi 

MERKKIEN ELÄMÄÄ
Thirdnessitön sinsign
Performanssin notaatio 
Suomen Semiotiikan Seuran 
siirtymäriittiin 
Imatralla 12.6.1999 
seuran aloittaessa toimintansa 
kolmannen vuosikymmenen 
Esitys: Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen 

FRAGMENTTEJA ILJAN KIRJASTA
-Juhlaruno Semiotiikan verkkoyliopiston avajaisjuhlaan Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa maanantaina 3.5.2004 = A Jubilation Poem for Inaugural Celebration of the Finnish Network University of Semiotics . Synteesi 2/2004

Käännökset: 

Ach, matschiger Morgen * Finnisch Lyrik aus hundert Jahren (1973) s. 104. (runo kokoelmasta Terveydeksi - saks.) 
Acht zinnen * Kentering 4:1973 s. 91 (runoja kok. Peltiset enkelit - holl.) 
Anyam ; Nyolc mondat ; Eszaki Guernica * Tavolba futo utak (1973) s. 93. (runo Äiti - unkariksi) 
Eight statements * A way to mesure time (1992) s. 227. (runo kok. Peltiset enkelit - engl.) 
Der Kugelblitz; Das nordische Guernica ; Kriegerische Sätze, Nachdenken, Verse * Kriegerische Sätze (1970) s. 23-37. (runoja - saks.) 
Labirint I ; Latimerija, nas brat materii ; ... * Vest 2 (1990) s. 72-75. (runoja - holl.) 
Pikutan poolunes ; Linn ; Pohjamaine Guernica... * Kümme nüüdissoome luuletojat (1991) s. 88-113. (runoja - viroksi) 
Poèmes. * Poésie et prose de Finlande (1989). (runoja - ransk.) 
Sensucht nach Moscau. * Still wie Licht in windloser Gegend : Lyrik aus Finnland (1985). (runo kok. Moskovan ikävä - saks.) 
Snistsa i videnija... * Ranenijat angel (1994) s. 52. (runoja - bulg.) 
Sombre clarte de l'encre. * Rivages 1/88 (1988) (runoja - ransk.) 
Staden ; Guernica i Norr. * Suomen lyrikkaa tänään (1969). (runoja - ruots.) 
This is a map * Books from Finland 1992:2 s. 89-92 (runoja kok. Tasanko 967 - engl.) 
Unvarheiten * Still wie Licht in windloser Gegend (1985) (runo kok. Kalpea aavistus verenkierrosta saks.) 
La vitrine de chapelier. * Nota bene 1995-1996 no 47-48-49 s. 165-168. (runoja - ransk.) 
Voici le moment sublime ; Je sers et je jouis. * Estuaires (1990) s. 66-67. (runoja - ransk.) 
Duòng  Vào : van hóa Phân Lan  /  [ed. by] 
Nguyên Huê Chi...[Hâ Noi] 1996 

FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokanta

Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Runot X, XI ja  XIII kokoelmasta
Saa tulla, KY 1996

X

Vaklaan pihalle aikasee 
Leo ov viä myymässä syätävää
lukee lutlumia nakkarissa 
son tärsiny laikum puhki 
kiärrättää ny rivareitte kamaa 
piäntä kärhämää tolpalla 
kum musta Maksra kaartaa paikalle 

Tää oh hanu, Ezra! 
Manse pai nait 

Ei seväliä 
hurmioirun kotiseurusta nääs 

XI 

Menee lujaa eeuussa meinaa 

Kyä viä muistetaa 
kuv Voijomaa uhos Kansianliitossa 
Eurooppa kuivaksi vuoteen 2000! 

Kyä viä muistetaa 
kuk Kanerva-kuoro äänesti Perliinissä
Ree Ree Ärrän pääkaupunkissa 

Kohrakkoi ov viina vapaa 
ja markka muisto vaa 

ny jo kaikki nii hianoo 
kirkonki 
tapuli paketissa 

Anskattoo 
seki piparkakkutalo os syäty 

XIII

Kun tuun ehtoolla kotio 
rakakakara karkaa sylii 
kärttää lukee
panem maata 
hänestä oikeelle kärelle 
kattotaan Kanan sana 
ja sitte Porsas Urhee 
ei tehrä numeroo 
onnellisuuresta 
nautitaa 
hetkev vermeistä 

näino 

Runo kokoelmasta
Paon viivoja, KY 1998 OODI LAMPAALLE
Ekfrasis

Postikortti: katras 
Swaledale-lampaita 
laiduntaa 
aamu-usvassa 
keväisillä kunnailla 
Cumbrian kreivikunnassa 
Luoteis-Englannissa 

useita uuhia 
pari pässiä 
eri-ikäisiä karitsoita 
kaluamassa 
tupas tuppaalta 
tarkasti valikoiden 
ketoa 
vailla ulkoisia 
arvonmerkkejä 
vailla selvää 
johtajaa 
täyttämässä 
rinta rinnan 
pötsiä 
verkkomahaa 
tuon tuosta pysähdellen 
määkimään 
baaah baaah

ja toisessa kortissa 
katras 
kaluamassa 
vihertäväin vaahterain 
juurella 
asettumassa 
kello kahdeksan 
märehdintään 
röyhtäisemään ravinnon 
verkkomahasta 
suuhun 
ja jauhamaan kaikessa rauhassa 
ravinnon hienoksi 
nielaisemaan sen uudelleen 
satakertaan 
matamaan 
juoksutusmahaan 
pohjukaissuoleen 

Lammas 
ikiaikainen kumppanimme 
moninaiset ovat antimesi 
lihaasi luutasi 
viulu huilu 
talistasi 
valo ja puhtaus 
taljastasi 
turkikset 
nahka ruoska 
telttoja 
veneitä purjeita 
pergamenttia
pohjaksi pyhälle 
ja profaanille 
kirjoitukselle 
suolistasi 
soitinten kieliä 
jousien jänteitä 
köysiä 
makkarankuoria 
maidostasi 
juustoa voita jogurttia 
lannastasi lämpöä 
ihvistäsi 
lanoliinia 
pohjaksi parantaviin 
hyvänhajuisiin voiteisiin 
rasvastasi 
Herralle otollinen 
tuoksuva tuliuhri 

Rakenteista nerokkaimpia 
villasi kuitu 
atomi atomilta 
molekyyli molekyyliltä 
orvasketesi 
syvennysten nystyistä nouseva 
talirauhastesi norjistama 
karva 
ihostasi kasvava 
kuivan oloinen 
kostea solukko 
kimoava lienteä 
kihara 
hienonhieno 
jalohieno villa 
langoiksi kehrättävä 
kankaiksi kudottava villa 
vaatteisiin telttoihin 
huopiin 
gobeliineiksi
ryijyiksi 
veraksi kudottava villalanka 
saraksi vanutettava villakudos 
matoiksi solmittava villanukka 

Lammas sorkkakepeä 
ei ole mitään 
villasi vertaista 
kuitujen joukossa 
loimiksi 
kuteiksi 
tekstiileille 

Kolme runoa kokoelmasta
Pomo:n lumo, Tammi 2000 CAFÉ FLORIANISSA

Baselin Totentanzilla
lusikka ehdotti 

hämmennystä 
varmuuteeni 

kun en käytä 
jäi sokeri riisumatta 

olemisen epookissa 

kuva rypistämättä 
tuhkikseen: 

livreepukuinen 
veronkantomies 

LAVOISIER
1743-1794 

kemisti 
jonka ansioille 
viitattiin kintaalla 

Tasavalta ei tarvitse tiedemiehiä. 

mestattiin giljotiinilla

USKOSSA FOTONEIHIN

tarkastelen himmeää kuvajaistani 
kehystetyn vedoksen lasista 
palaavia kolkkia 

minä joka aina olen kavahtanut 
peilien julkeutta 
lepään kasvotusten 
unenkaltaisuuteni kanssa 

Ei tässä mitään taidetta tehdä 
vaan valoksi sammuvaa itseä 

SIGFRIDUS

me ollaan muuttumassa 
jumalten kaltaisiksi 
me halutaan olla kaikkialla 
kaikkien kanssa kaiken aikaa 
nyt ja aina 

Me ollaan nousemassa sagaanien 
elementtien intelligenssien 
taivaan pennaattien 
ilman lemuurien 
veden nymfien 
maan gnoomien rinnalle 
luomakunnan hierarkiassa 

No 
ruokaa ja juomaa nautimme vielä 
suun kautta 
ja kuona tulee ulos 
sieltä mistä Juudaksen sielu 
kun hirttäytyi 

Älä huoli 
sinun vuohillesi ja lampaillesi 
maistuvat edelleen mainiosti 
apilas ja parkki 
rastaille nihkeesti 
katajanmarjat 
oraville koivunnorkot 
ja pihlajanmarjat 

ja täällä tavataan vielä monia 
sinulle tuttuja 
sielun liikkeitä 
vihaa kaunaa ja kateutta 
vahingoniloa    ahneutta 

Sigfridus, näin on 
veikkaan että viihtyisit 
kuin sammakko oudossa sateessa 

Wiheriässä Suvessa 

         *      *       * 

Runoja kokoelmasta 

MIKÄ TAHANSA

Tammi 2003

Motto

Buatschleli batscheli
         bim bim bim
Buatscheli batschleli
         bim!
         Nietzsche

TASANGOLLA CAGE I-VI

Lammas ja lohikäärme kertovat eläinstuja
afrikkalaiselle kukkopillille
kirjan kannella jonka selässä kultaus CAGE I-VI

I

Kiivettyään Kiinan muurille
kameli sanoi kirpulle:
Let's go home.
Lähretääs kotio päi.
 

IV

Kuhankeittäjältä loppuivat keitettävät.
Se lensi torille kamelin kojulle.
Jos et laita haukea, olet hauki,
kameli menosi.
Kuhankeittäjä hätääntyi.
Se halusi olla nimensä väärti.
Mutta kuha on aina kuhaa,
kuhankeittäjä sirkutti.
 

VI

Tankkeri oli muutettu
lampolaksi.
Susi makasi laskusillan korvassa
laskemassa lampaita,
Mekkaan menijöitä.
Onneksi niillä on ryhmälippu,
se puuskahti.
Susi poti unettomuutta.
 

VIII

Ameba sanoi Aadamille
Ole kuin kotonasi.
Mies hymähti:
Vähän ontto olo.
Ripsiäinen retusoi meikkiään.
 

IX

Leijona haukottelee ihan sairaasti.
Vestan silliä pelottaa.
Aadam purkaa sydäntään koneelle,
joka osaa antaa rahasta takaisin
muttei anteeksi.
 

VAPAUDENPATSAS

O, sarastuksen prinssi!

Minä seison Metson tolpalla
                      valppaana kuin Jashin,
                      Lev, Musta hämähäkki.

O, Tove!

Minä näen: Ovat vaihtaneet
                     isäsi Eliaksen
           Muumipappaan.

Minä sytytän
                       pikkuisen sikarin.

           Alting som är trevligt är
                       bra för magen!

                                                 12.12.2002

L´ART DE GOMORRHE
Juliste

Muistatkos rakkaani kun teimme julisteen
TKL:n bussien etuosaan, sähkökaappien 
   kansiin.

Sinä vedostit sateenkaaren.

Mää olin vähän niinku kopi, tekstitin:

VÄHÄN TARVITSEE IHMINEN TÄÄLLÄ
EIKÄ SITÄKÄÄN KAUAN

SOM MORO

Sanat, tää on ihme juttu!
Olette saanu unenne totee.

Joka iikalla ny ihan oma paikka
ja teirät on järkätty tollai riveihi.

Teirän tarttee ny käyrä
messeinä markkinoille.

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ:

Kirjallisuutta & arvosteluja: 
Tuohimaa, Sinikka: Maailma tekstinä. Kari Aronpuron runous ja postmodernismi. Acta Universitatis Ouluensis Series B Humaniora 15 1990. 212s. 
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6. laitos. Tammi 2000. ss. 18-19 
Niemi, Juhani: Kirjailijoita ja epäkirjailijoita. SKS 1983. ss. 89.96. 
Tarasti, Eero: Esimerkkejä: semiotiikan uusia teorioita ja sovelluksia. Gaudeamus 1996. ss. 229-240. 
Laine, Juha T.: Rihmasto. Johdanto. eli n-1 Kari 
Aronpuron rihmastossa. Pro gradu -työ. Helsinki 
1998.
Rummukainen, Kari : Hiljainen kirjallisuus. Kari 
Aronpuron Aperitiff - avoin kaupunki modernisti- 
sena kollaasiromaanina. Lisensiattitutkimus. Yleinen 
kirjallisuustiede Helsingin yliopisto 1999. 
Paperin avaruuteen. Pirkanmaan kirjoituskilpailussa menestyneitä kirjailijoita ja heidän teoksiaan. Tampereen kaupunginkirjasto- Pirkanmaan maakuntakirjasto 1992. ss. 37-41. 
Suomalaisia nykykirjailijoita. KiPa 1986. ss. 15-17. 
Suomen kirjailijat 1945-1980.  SKS 1985. s. 50. 
Lehtileikkeet: Aronpuro, Kari. Pääkirjaston lainausosasto ja Hervannan kirjaston aikuisten osasto. 

Lähteiden saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Tietokannat: 

Aleksi (käytettävissä vain kirjastojen työasemilla)
Arto  (käytettävissä vain kirjastojen työasemilla)

Linkkejä: 

SKL
ISI 
Tammi
Bonniers
Sanojen aika - Helsingin kaupunginkirjasto
Sanojen aika : viikon kirjailija - Helsingin kaupunginkirjasto
Pispalan kirjastotalon lauteilla
Runoraati
kiiltomato.net
kritiikkiportti.fi
nokturno.org
Latvavesilta - Pohjoiskarjalalaisia kirjailijoita - Joensuun maakuntakirjasto

SUN 

Valo putoaa pöydälleni 
hevoskastanjan lehvästön läpi, kynä 
tekee selvää jälkeä. 

Mikään tulkinta ei ole täysin oikea 
eikä väärä, mutta 
rakastuneen katseesta et voi erehtyä. 

Selvää jälkeä. Runoja 1964 -1987
 

Päivitetty 14.6.2004/5.8.2009

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004