 |
|
|
Päivi
Alasalmi
|
- Alasalmi on vakiinnuttanut paikkansa kirjoittajana;
hän on ronski ja huumorintajuinen. (KU 2.11.95, Tuula
Kärki) |
| |
synt. 7.8.1966 Haukiputaalla
asuu Tampereella
yo -85, Oriveden Opiston kirjoittajalinja, yleisen kirjallisuuden
opintoja Tampereen yliopistossa
päätoiminen kirjailija, myös käsikirjoittaja,
luovan kirjoittamisen ohjaaja, luennoitsija
luottamustehtäviä: Pirkkalaiskirjailijat ry:n hallituksen
jäsen
palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1992
ja 1996
2. palk. italialaisessa "Jean Monnet 1995" -kirjoituskilpailussa
Koskenkorvapalkintoehdokkuus 1995
Finlandia-palkintoehdokkuus 1996
Kaarlen päivän palkinto 2001
Päivi Alasalmi on rohkeista aiheistaan tunnettu tamperelainen
kirjailija. Alasalmen tuotanto käsittää romaaneja,
kuunnelman, novellikokoelman, näytelmän, matkakirjan,
TV-sarjan käsikirjoituksen sekä tekstejä eri
antologioissa. Tekstejä on käännetty EU-kielille,
venäjäksi ja sloveeniksi.
|
|
 |
Anarkistisen ja teräväsanaisen Päivi Alasalmen
tie kirjailijaksi alkoi yksinkertaisesti. "Tarinoita alkoi
tulla. Valitsin kirjailijan työn, koska olisin joka tapauksessa
kirjoittanut."
Esikoisteos Saana (1988) herätti huomiota synkkyydellään
ja kovuudellaan. "Kiihkon ja tuskan mustat kuviot ovat tuttuja
jo 1980-luvun alun nuoresta suomalaisesta proosasta. Ne kertautuvat
Päivi Alasalmen esikoisromaanissa Saana. Se kertoo seksuaalisesta
murroksesta, joka paisuu ruhjovaksi purkaukseksi. Siinä
yhdistyvät naisen vapautumisen ja tuhoutumisen aiheet."
(HS 9.11.88, Vesa Karonen)
Teos Lopettajat (1990) jysäytti lukijoita nyrkillä
silmään. Romaanissa pahuus purkautui väkivallaksi,
maailma on mustunut entisestään. "Lopettajat on
vihan, väkivallan ja yksinäisyyden kuvaus. Alasalmi
kirjoittaa kaunistelemattomasti kuin Chandler: lyhytiskuiset
repliikit kimpoilevat kuin luodit. Inhimillisen lämmön
löytää vain rivien välistä." (KL
14.5.91, Seppo Järvinen)
Vainolassa kirjailija analysoi vihaa, petosta ja tunteettomuutta.
Miljöö on kuitenkin yllättävä, romantiikasta
tuttu kartanoympäristö, vieläpä maustettuna
goottilaisilla kauhun kliseillä. Valinta on uhkarohkea,
mutta onnistunut. "Päivi Alasalmi sukeltaa häpeilemättä
melodraamaan, mutta hänen pohdintansa nostaa kerronnan
itsestäänselvyyksien suosta. -- Alasalmen raikkaan
aggressiivinen proosa harppaa kauas viihteen lukkiutuneista
asetelmista, olkoonkin että paljon viihteellisin keinoin."
(HS 7.9.96, Antti Majander)
Vainola noteerattiin kirjamarkkinoilla; se oli ehdokkaana
Finlandia-palkinnon saajaksi 1996.
Vuonna 2000 ilmestyneestä Metsäläiset-romaanista
on sanottu: "Vuosituhannenvaihteen nuorten aikuisten ihanteet
ja asenteet ovat hänen uuden romaaninsa kiintoisinta
ainesta. Puitteiltaan Metsäläiset on robinsonadi,
maallemuuttajien tarina. Luonnon sylistä etsitään
aitoa, parempaa elämää, kuten niin monesti
ennen suomalaisessa kirjallisuudessa. -- Esikoisromaanistaan
Saana (1988) lähtien Alasalmi on tutkinut
tavalliseen elämään ja ihmissuhteisiin kätkeytyviä
pelkoja, väkivaltaa ja epämääräistä
kauhua." (HS 8.10.2000, Kaija Valkonen)
Vuonna 2002 ilmestyneessä romanissaan Ystävä
sä naisien Alasalmi käsittelee vaikeita aiheita
kuten väkivaltaa, kiusaamista ja uskonnollisia lahkoja.
Romaanissa hyväksikäytön ja väkivallan
kohteeksi joutuu arka, alistuva nainen.
Tärkeitä kirjailijoita Alasalmelle ovat Doris Lessing,
Jean Rhys ja Uuno Kailas. Teini-iässä hän koki
Hubert Selbyn hengenheimolaisekseen.
Kirjoittamisensa nykyisiä lähtökohtia hän
pohdiskelee: "Ihmiset ovat arvaamattomia ja heidän motiivinsa
osittain selittämättömiä. Kirjoissa pitää
olla samaa uskomattomuutta kuin elämässä, arjen
äärimmäistä draamaa".
|
|
|
 |
Päivi Alasalmen tuotanto
Romaanit:
Saana (1988)
Lopettajat (1990)
Onnellisia ihmisiä (1992)
Vainola (1996)
Metsäläiset (2000)
Ystävä sä naisien (2002), myös äänikirjana
2003
Tuo tumma nainen (2006)
Valkoinen nainen (2008)
Novellikokoelmat:
Suden hetki (1995)
Näytelmät:
Rakas pappimme (1998)
Matkakirja:
Matkalla paratiisiin (1999)
Kuunnelmat:
Onnellisia ihmisiä (1993)
Antologiat:
Lähikuva (1988)
Loputtomat hunnut (1988)
Paperin avaruuteen (1992)
Mielen maisemat (1993)
Shakespearen sisarpuolet (1994)
Käännökset:
Srecni ljudje. - Ljubljana, 1995
(Onnellisia ihmisiä - sloveeni)
Des gens heureux , 1997
(Onnellisia ihmisiä - ranska)
L´Europa Racconta, antologia, 1996
(ital.)
Super short stories, 1996
(käännetty kaikille EU:n kielille)
Polars du Nord : une anthologie, 1997
(ranska)
47 moderne europaeiske noveller, 1997
(tanska)
Kärlek på finska : en antologi, 2002
(ruotsi)
FILI
- Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokanta
Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa
|
|
|
 |
Ote teoksesta Vainola (1996)
Aamu ei tuonut vapautusta, vaan valon joka viipaloi hänen
väsymyksensä ja auttoi häntä kuvittelemaan,
että sen päivän hän suorittaisi. Hän
oli halukas selviytymään, hän oli hanakka toipuja,
hän selvitti paksun tammioven läpi miehelleen. Hän
pesi kasvonsa säteilevään päivään
ja tajusi ettei hänen miehensä enää rakastanut
häntä. Jo paljon aiemmin hän oli ymmärtänyt
oman rakkautensa kuolleen, mutta ei ollut antanut huomiolleen
suurtakaan arvoa. Hänellä ei ollut enää
aikomusta reagoida tunteisiinsa. Hän oli tukehduttanut
ne jo silloin, kun niiden totteleminen olisi pelastanut hänet.
Sinä aamuna hän tiesi, että kuolisi.
|
|
|
| |
LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ:
Paperin avaruuteen : Pirkanmaan kirjoituskilpailussa menestyneitä
kirjailijoita ja heidän tekstejään / toim. Maija Kanerva et al. (Tampereen kaupunginkirjasto 1992)
Tampereen kasvot : henkilökuvia / toim. Reijo Sippola,Jarmo Kettunen (Sanasato 1997)
Populaarin lumo : mediat ja arki / toim. Anu Koivunen et al.(Turun yliopisto 2000)
Kotimaisia nykykertojia 1-2 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 2003)
Lehtileikkeet : Päivi Alasalmi (Tampereeen kaupunginkirjasto)
Sanojen aika - Helsingin kaupunginkirjasto
Gummerus - Kirjailijat
FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus
Lähteiden saatavuus PIKI-verkkokirjastossa
Päivitetty 16.6.2004/14.12.2005/6.2.2007/15.9.2008
© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004
|
|
|
