Aulis
Aarnio

- Neljä laajaa romaania kirjoittaneella Aulis Aarniolla on paikka historiallisia romaaneja kirjoittavien miesten eturivissä. Hän on ennen  kaikkea ajattelija ja vasta toissijaisesti dramatisoija. (AL 19.8.2001, Markku Ihonen)

synt. 14.5.37 Kymissä 
asuu Kangasalla 
naimisissa 
oikeustieteen tohtori 1967 
ammatti: emeritusprofessori 
luottamustehtäviä: Oikeus- ja yhteiskuntafilosofian maailmanjärjestön (IUR) presidentti 1983-87 ja varapresidentti 1987-1991, useiden kansainvälisten julkaisujen toimituskunnan jäsen, Associations-lehden päätoimittaja, Suomalaisen Tiedekatemian jäsen -75, Venäjän tiedeakatemian jäsen -95, Euroopan Akatemian jäsen -99, WSOY:n hallituksen jäsen 2000-, Vammalan kirjainstituutin säätiön hallituksen puheenjohtaja 2003- 

palkinnot: Suomen Lakimiesliiton Ståhlberg-mitali -87 
Alexander von Humboldt -palkinto -87 
Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto -95 
Suomalaisen lakimiesyhdistyksen tunnustuspalkinto -89 
harrastukset: liikunta, filosofia, teatteri 

Aulis Aarnio on Kangasalla asuva Tampereen yliopiston emeritusprofessori ja kirjailija, jonka kaunokirjallinen tuotanto käsittää historiallisia romaaneja ja veijariromaanin vuodelta 2007. Hän on kirjoittanut myös useita näytelmiä. Kaunokirjallisen tuotannon lisäksi Aulis Aarnio on julkaissut n. 40 teosta oikeuden ja oikeusfilosofian alalta. Hänen tieteellistä tuotantoaan on käännetty lukuisille eri kielille. Hän on vaikuttaja yliopistomaailmassa, yhteiskunnallisessa keskustelussa ja kulttuurielämässä. 

Aulis Aarnio kuvailee päätöstään ryhtyä kirjoittamaan fiktiivistä tekstiä haluna ilmaista eräitä ajattelunsa keskeisiä tuloksia ja teemoja kaunokirjallisuuden keinoin. 
Esikoisteos Kostian pappi (1992) sai varsin hyvän vastaanoton. "Aarnion kuvaus on tarkkaa, fyysisen maailman yksityiskohtiin pysähtelevää. Hän on tehnyt lujasti taustatöitä ajankuvan hahmottamisessa ja kenties perehtynyt aikakauden asiakirja-aineistoonkin. Kuivakkaa hänen tekstinsä ei kuitenkaan ole." (TS 8.9.92, Jari Lybeck) 
Hänen toinen romaaninsa Kettu ja leijona (1995) "on filosofinen aateromaani, joka kertoo oikeudesta, totuudesta, hyvyydestä ja kauneudesta tavalla, johon oikeusfilosofinen työni ei ole kyennyt", toteaa Aarnio itse. Kirjan arvosteluissa kirjailijaa kehuttiin tarkkanäköiseksi oman aikamme vallankäytön ja kaksinaismoraalin piikittäjäksi. Teos kuvaa 1600-luvun saksalaista pikkukaupunkia ja sen asukkaita, mutta allegoria nykypäiviin on ilmeinen. "Se on puhdasverinen historiallinen romaani, joka sisältää myös moraalisia ja eettisiä pohdintoja. Ne ovat luontevasti eri henkilöiden ajatuksiin upotettuina ja herättävät myös lukijassa halun keskusteluun. - -Aulis Aarnio on kansainvälisesti arvostettu oikeusoppinut. On kiinnostavaa, miten vaivattomasti hän vaihtaa tieteen kielen kaunokirjallisuuden kieleen." (AL 12.10.95, Maila-Katriina Tuominen) 

Johannes Richterin erehdyksessä (1998) kuvataan vuoden 1647 Ruotsia ja 1600-luvun oikeudenkäyttöä. Teos on itsenäinen jatko Kettu ja leijona -romaanille. "Kirja kirjalta [Aarnion]  tekstiin on kasvanut lisää ulottuvuuksia. -- Aarnio on siirtynyt ihmisen alitajunnan maailmaan, kaikkein vahvimman vallankäytön valtakuntaan." (TS 15.11.1998, Maija-Riitta Ollila) 
Aarnio itse pitää tärkeimpänä teoksenaan Münsterin kirjuria (2001). Hän katsoo, että teoksessa on esillä suurin osa sitä elämänkatsomusta, joka on rakentanut hänen oman elämänsä puitteet. Münsterin kirjurissa eletään vuosia 1647-1648 ja 30-vuotisen sodan rauhanneuvotteluja Münsterissä. Kirjan päähenkilö on kangasalalainen Matti Pentinpoika, joka päätyy rauhanneuvotteluihin Ruotsin pääneuvottelijan kirjurina. 

Itselleen tärkeinä kirjailijoina Aarnio mainitsee Mika Waltarin, Jaan Krossin ja Nikolai Gogolin ja koko heidän tuotantonsa sekä Jaakko Syrjän Lumpeen kylässä -romaanin. 
Pirkanmaalaisuutta Aarnio pitää itselleen ratkaisevan tärkeänä, sillä "se on identiteettinä alueellinen, maisemallinen, kielellinen ja kulttuurinen miljöö". 
Aulis Aarnion pyrkimyksenä on historian kulisseissa tapahtuvan filosofisen romaanin kirjoittaminen. Keskeisenä teemana on syyllisyys ja syyttömyys. 

Aarnion luovan työn lähtökohtana on saavuttaa sellainen kielen ja todellisuuden kohtaamispiste, että hän voisi kaunokirjallisin keinoin antaa jonkin panoksen ihmisten maailmankuvan rakentamisessa. Aarnion kirjoittamisen metodia valaissee seuraava lainaus Kostian papista: "Kielen avulla puhumme nykyisille ihmisille entisistä ajoista ja maahan vajonneet sukupolvet elävät meidän puheissamme. Kielen avulla esittelemme heidät myös tuleville polville. Mutta voiko pelkkä kieli vielä tehdä meistä oikeaa kansaa?" Taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden synnyttämät ongelmat ovat Aarnion kirjoissa voimakkaasti esillä. "Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimus saa uutta ilmettä, kun se kytketään lujasti kristillisyyden perusvaatimukseen rakastaa lähimmäistään. Aarnion teosten ansiona on ennen muuta ainesten tarjoaminen ihmisen eettiselle pohdinnalle. Hän etsii historiasta sitä, mikä on ajatonta ja kehottaa miettimään aihetta, jota meidän Platonin mukaan pitäisi koko ikämme pohtia: miten tulee elää, että eläisi oikein." (Taru Väyrynen teoksessa Kotimaisia nykykertojia 3 / toim. Kari-Otso Nevaluoma, 2000 s.10) 

Vuonna 2003 ilmestyi Aulis Aarnion teos kirjailija Jaakko Syrjästä, Surullinen humoristi : keskusteluja Jaakko Syrjän kanssa. Se sisältää kulttuurikeskusteluja ja pohdiskeluja Jaakko Syrjän kanssa, Syrjän henkilöhistoriaa, muistelmia muista, erityisesti Pirkanmaalla vaikuttaneista kirjailijoista, ajatuksia kirjailijan tehtävästä ja mm. analyysiä Suomen 1900-luvun jälkipuolen kirjallisista virtauksista. 

Romaanit 

Kostian pappi (1992) 
Kettu ja leijona (1995) 
Johannes Richterin erehdys (1998) 
Münsterin kirjuri (2001) 
Taivaanrannan maalari: veijaritarina (2007)

Muuta

Surullinen humoristi : keskusteluja Jaakko Syrjän kanssa (2003) 
Vastahankaan : muistikuvia (2009)
Elämää ja teatteria : tarinoita kotiseudusta, paikallisuudesta ja isänmaan kohtaloista (2010)

Näytelmät

Useita näytelmäkäsikirjoituksia, joita on esitetty Ramppi-teatterissa Kangasalla 

Teosten saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

"Isä Fabio saneli: 
Protestanttien erheellinen oppi on aiheuttanut meille  pahaa, jonka ylle vain aika voi laskea unohduksen verhon. Olen yrittänyt esittää oman vastalauseeni niin monesti, että olen jo unohtanut niiden lukumäärän, mutta sanojani ei kuunnella tai, jos niitä kuunnellaan, kukaan ei noudata neuvoani. 
   Ja minä suren Saksaa ja sen jalosukuista keisaria, joka on kaikessa ollut uskollinen Teidän Pyhyydellenne. Mikä Saksa on tämän rauhan jälkeen? Merkillinen sisämaan valtio, jolla on pääsy oikeastaan vain Mare Balticumille. Onko Hänen jalosukuisuutensa ansainnut sen? Onko oikein, että Saksassa vallitsee vain Kaitselmuksen ylläpitämä sekasorto? Annan suuren arvon Ruotsin viisaan kansleri Oxenstiernan sanoille niin protestantti kuin hän onkin: Etkä tiedä poikani, kuinka vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan. 
   Kaiken sen jälkeen, tämä kummitusmainen, autioksi ryöstetty maankolkka vaatii itselleen Euroopan nimeä. Sitä se ei ansaitse. Se on maailma ilman Jumalaa." 

Kotimaisia nykykertojia 3 / toim. Kari-Otso Nevaluoma (BTJ Kirjastopalvelu 2000)
Lehtileikkeet : Aulis Aarnio (Tampereen kaupunginkirjasto) 

Aulis Aarnion kotisivu
Tampere-klubi Tampereen yliopistossa -
(kansainvälinen klubi on yhteiskuntatieteiden, talouden, politiikan ja filosofian huippututkijoiden ja -vaikuttajien yhteiskunnallisiin kysymyksiin keskittyvä foorumi)
Tampereen yliopisto

Lähteiden saatavuus PIKI-verkkokirjastossa

Päivitetty 16.6.2004/14.12.2005/24.4.2007/22.9.2009/12.9.2011

© Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2004