Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitys

Ajankohtaista

Maastotyöt

Selvitysalue

Aitolahti-Teiskon alueen historiasta

Tärkeimmät tavoitteet

Kulttuuriympäristöselvityksen päävaiheet

Tuotokset

Aikataulu ja ohjausryhmä

Palaute

Lisätiedot

Ajankohtaista

Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitys on edennyt vaiheeseen, jossa tuotetaan aineisto selvityksen toiseen osakokonaisuuteen, määritellään selvitysalueen arvokkaat kulttuuriympäristökokonaisuudet sekä esitellään niihin sisältyvät perinnemaisemat, rakennuskulttuurikohteet ja muinaisjäännökset.

Selvityksen tekijät ovat yhteydessä alueen kyläyhdistyksiin ja muihin toimijoihin kirjeitse ja sähköpostilla. Asukkaille pidetään Aitolahdessa ja Teiskossa kolme esittely- ja keskustelutilaisuutta alla olevan aikataulun mukaisesti. Keskustan tilaisuus palvelee ensisijaisesti niitä teiskolaisia ja aitolahtelaisia, jotka käyvät töissä kaupungissa sekä niitä kaupunkilaisia, joilla on kesäpaikka Aitolahdella tai Teiskossa. Tarpeen mukaan tehdään syvähaastatteluita. Esittely- ja keskustelutilaisuuksista tiedotetaan Teisko-Aitolahti-lehdessä ja Aamulehdessä. Selvitysluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville loppuvuodesta 2012.

Kulttuuriympäristöselvitykseen liittyvät esittely- ja keskustelutilaisuudet järjestetään seuraavasti:

- La 5.5.2012 klo 10 - 13
Sorilan koulun ruokala (Sorilanraitti 5, 33680 Tre)

- Ke 23.5.2012 klo 14.30 - 17.30
Palvelupiste Frenckell (Frenckellinaukio 2 B, 33100 Tre)

- La 26.5.2012 klo 10 - 13
Kämmenniemen koulun ruokala (Paavolantie 4, 34240 Tre)

- La 9.6.2012 klo 10 - 13
Terälahden koulun ruokala (Niemikyläntie 14, 34260 Terälahti).

Tilaisuudet ovat luonteeltaan epämuodollisia ja keskustelevia. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Maastotyöt

Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksen arvokkaisiin kulttuuriympäristökokonaisuuksiin liittyvät maastotyöt toteutetaan pääosin kesällä 2012. Selvityksen laatijat liikkuvat Aitolahden ja Teiskon alueella valokuvaamassa ja tarkistamassa kulttuuriympäristökokonaisuuksia.

Selvitysalue

Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitys kattaa koko Tampereen kaupungin pohjoisen suuralueen.

Pohjoinen suuralue rajautuu etelässä ja län­nessä Näsijärveen, Niihamansel­kään ja Näsiselkään, pohjoisessa Ruoveden kuntaan, idässä Oriveden ja Kangasalan kuntiin, sekä kaakossa valta­tiehen nro 9. Tampereen pohjoinen suur-alue on noin 515 neliökilometriä laaja maa-seutumainen alue, jossa on noin 4100 asukasta.

Asutus pohjoisella suuralueella on, kyläkes­kuksia lukuun ottamatta, harvaa. Ran­nat on rakennettu paikoitellen hyvinkin tiiviisti, erityisesti Näsijär­ven ranta-alueilla on runsaasti loma-asutusta. Alueella on ympärivuotisia asuntoja noin 1900 ja loma-asuntoja noin 2600. Kesäisin alueen väkiluku kasvaa noin 5000 kesäasuk­kaalla.

Aitolahti-Teiskon alueen historiasta

Selvitysalueen perusilmeenä ovat järvet ja metsät. Alueen suhteellisen nuori asutus on levittäytynyt mahtavan Näsijärven rikkonaisille itärannikoille, sisämaahan työntyvien lahtien ja niemien rantamille sekä järvien ja järviketjujen muodostamien vesireittien varsille.

Esinelöydöt sekä luonnon- ja asutusnimistö kertovat todellisesta eräpitäjästä, jossa metsä- ja kalamiehiä on kulkenut halki menneiden erävuosisatojen. Erä- ja paimentolaiskulttuurista siirryttiin hyvin hitaasti maanviljelyskulttuuriin eli alueille, joissa maasto oli helppokulkuista, maa hedelmällistä sekä vettä saatavilla ja hyvät näkymät.

Ensimmäiset kirjalliset merkinnät löytyvät 1400-luvulta; niissä aitolahtelaiset ja teiskolaiset henkilöt toimivat todistajina käräjillä. Ensimmäisen maakirjan jälkeen, 1500-luvun lopulla, pohjoisella suuralueella tiedetään olleen 28 maarekisterikylää ja 80 taloa. Isojaon aikoihin, 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoleen väliin, tilaluku oli 120 paikkeilla. Isojaon yhteydessä tiloja jaettiin ja alueen koillisosaan perustettiin myös uudistiloja.

1800-luvun loppupuolella, suurien kato– ja nälkävuosien jälkeen, viljanviljelyn rinnalle nousi karjanhoito ja alueen runsaita metsävaroja ryhdyttiin hyödyntämään.

Tärkeimmät tavoitteet

Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksen tärkeimpiä tavoitteita ovat:

- edistää maiseman kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimista
- päivittää sekä syventää Tampereen rakennuskulttuuri 1985 –raporttia (Pohjoinen suuralue, osa 2)
- luoda tarkennettu kokonaiskuva Aitolahden ja Teiskon maisemahistoriasta, kulttuuriympäristöstä sekä perinnebiotoopeista selvittämällä alueen historiallinen kehitys ja tarkistamalla arvokohteiden nykytila
- kuvata ja arvottaa arvokkaat kulttuuriympäristökokonaisuudet ja esitellä niihin sisältyvät rakennuskulttuurikohteet, muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit
- kasvattaa eri toimijoiden ja kansalaisten ymmärrystä ja tietoisuutta alueiden kulttuurihistoriallisista arvoista ja merkityksistä.

Kulttuuriympäristöselvityksen päävaiheet

Selvityksen alkuosassa määritellään selvityksen tavoitteet, sisältö ja aineisto sekä kerrotaan selvitysalueen perustiedot.

Selvityksen ensimmäisessä osakokonaisuudessa kuvataan Aitolahden ja Teiskon maisemalliset ja historialliset ominaispiirteet ja osa-aluekohtaiset eri­tyispiirteet sekä luodaan katsaus alueen maankäytön his­toriaan. Kulttuuriympäristön kehityksen analysoiminen perustuu 1700-1800 -luvun isojakokarttoihin, 1920-luvun pitäjänkarttoihin, 1950-luvun peruskarttoihin sekä 1970-luvun ns. kansakoulukarttaan. Historiallisen kartta-aineiston avulla esitetään peltojen, niittyjen, myllyjen, teiden ja asuinpaikkojen sijainti sekä niiden kehitys ajan kuluessa. Tutkimusalueen liittäminen osaksi his­toriallista kehitystä selittää alueen kulttuuriympäristön luonnetta.

Tuotokset

Työn lopputuotoksena syntyy näkemys Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristökokonaisuuksista sekä niihin liittyvistä arvoista.

Selvityksen avulla kerättyä aineistoa hyödynnetään alueidenkäytön suunnittelussa ja mahdollisesti myöhemmin laadittavassa kulttuuriympäristöohjelmassa. On tärkeää, että alueiden kehittämisen pohjana on riittävästi tietoa alueiden ominaisluonteista ja arvoista, jotta mahdollinen kehittäminen voidaan toteuttaa alueen kulttuuriympäristöarvot huomioiden ja näitä arvoja vahvistaen ja näin estää arvokkaan kulttuurimaiseman vähittäinen mureneminen.

Varsinaiset kulttuuriympäristöjen säilyttämiseen ja alueiden kehittämiseen liittyvät ratkaisut ja päätökset tehdään kaavoituksen kautta.

Aikataulu ja ohjausryhmä

Selvitystyön kokonaiskesto on noin 5 vuotta. Projekti aloitettiin keväällä 2008 lähtöaineistojen hankkimisella. Aikataulu tarkentuu selvitystyön edetessä. Selvityksen laadinnasta vastaa Tampereen kaupunki.

Kulttuuriympäristöselvityksen ohjausryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt:

- Hanna Montonen, yhdyskuntasuunnittelupäällikkö, Tampereen kaupunki
- Saija Kouko/sij. Milla Törmä, erikoissuunnittelija, Tampereen kaupunki
- Henna Blåfield, suunnittelija, Tampereen kaupunki
- Pia Hastio, projektiarkkitehti, Tampereen kaupunki
- Kaarina Kivimäki, johtava erikoissuunnittelija, Tampereen kaupunki
- Anna-Leea Hyry, viestintäsuunnittelija, Tampereen kaupunki
- Jalo Virkki, kaupunkikuva-arkkitehti, Tampereen kaupunki
- Eeva Palmolahti, maaseutusuunnittelija, Tampereen kaupunki
- Hannele Kuitunen, tutkija, Pirkanmaan maakuntamuseo
- Ulla Lähdesmäki, tutkija, Pirkanmaan maakuntamuseo

Palaute

Alla olevalla palautelomakkeella voit lähettää selvitykseen liittyvää palautetta työn laatijoille.

Erityisesti toivomme kommentteja

- kulttuuriympäristöön liittyvistä arvokkaaksi koetuista kohteista/alueista
- näihin kohteisiin/alueisiin liittyvistä historiatiedoista
- mäkitupa-alueista
- tiloista/alueista, mihin siirtolaisia asutettiin sotien jälkeen
- vanhoista pelloista, jotka on sittemmin metsitetty
- perinteisistä, pitkään säilyneistä pihapiireistä.

Lisätiedot

Työn etenemistä voi seurata näiltä verkkosivuilta.

Lisätietoja antavat: