Kaavoitusohjelma sisältää kolmen seuraavan vuoden merkittävimmät yleis- ja asemakaavoituskohteet sekä niiden toteuttamisen aikataulut.
Kaavoitushankkeiden ajoitus eri vuosille perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä ja kestosta sekä kaavoitukseen varatuista resursseista.
Hervantajärven osayleiskaavaehdotus on hyväksytty 13.6.2011 KV, ja Lahdesjärven osayleiskaavaehdotus on hyväksytty 15.12.2010 KV, molempien kaavojen hyväksymispäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.
Kalevanrinteen osayleiskaavaehdotus on hyväksytty 15.8.2011 KV ja saanut lainvoiman 26.9.2011 kuulutuksella.
Lakalaivan osayleiskaavaa valmistellaan arvioimalla alueen maankäytön lähtökohdat ja tavoitteet. Maankäyttöluonnoksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2012 alussa.
Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotukset olivat nähtävillä vuodenvaihteessa 2009-2010. Lausunnoissa esiin noussut arkeologista inventointia on täydennetty ja siitä saaduista johtopäätöksistä on käyty neuvotteluja viranomaisten kesken. Neuvottelun tuloksena on päädytty siihen, että osayleiskaavaehdotusta tarkistetaan historiallisen ajan suojeltavien kohteiden osalta ja että tarkistettu osayleiskaavaehdotus asetettaan uudelleen nähtäville. Osayleiskaavaehdotuksen valmistelun aikana kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on toivonut vaihtoehtoisien energiaratkaisujen tutkimista, minkä johdosta kaupunkiympäristön kehittäminen on käynnistänyt Tekes-rahoitteisena tutkimushankkeen ”Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila”. Tutkimushanke toteutuu konsulttityönä ja se valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Alustavat tulokset otetaan tarpeen mukaan huomioon osayleiskaavaratkaisuissa. Hanke liittyy ECO 2 – Ekotehokas Tampere 2020 –projektiin. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus valmistellaan uudelleen nähtäville vuoden 2012 aikana.
Tarastenjärven tuleva teollisuusalue on mukana yhtenä sijaintivaihtoehtona Tammervoiman hyötyvoimalan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Hyötyvoimalaitos on päätetty sijoittaa Tarastenjärvelle, minkä vuoksi Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusta tarkistetaan ja asetetaan uudelleen nähtäville yhtä aikaa Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksen kanssa.
Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot on käsitelty yhdyskuntalautakunnassa 21.6.2011 ja ne asetettiin valmisteluaineistoineen nähtävillä 27.6.-31.8.2011 väliseksi ajaksi. Selvitysaineistoa on laadittu useamman vuoden ajan ja sen täydentämisen tarpeita arvioidaan vielä töiden edetessä. Osayleiskaavaehdotus valmistunee kesällä 2012.
Iidesjärven osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot olivat yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä 6.9.2011 ja on kuulutettu nähtäville 08.09.-10.10.2011 väliseksi ajaksi. Selvitysaineistoa on laadittu useamman vuoden ajan ja täydentämisen tarpeet arvioidaan vielä töiden edetessä. Osayleiskaavaehdotus valmistunee kesällä 2012.
Keskustan osayleiskaavatyö on yleiskaavoitusohjelman uusi osayleiskaavatyö ja työ on käynnistetty vuoden 2011 alusta. Keskustan kokonaissuunnitelman tarpeellisuus on tullut voimakkaasti esiin pormestarin nimeämässä keskustan kehittämisen työryhmässä.
Lielahden M-Realin tehtaan alueen osayleiskaavatyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2011 lopussa ja Linnainmaa-Hankkion osayleiskaavatyö vuoden 2012 alkupuolella.
Kantakaupungin yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtäävä EHYT- selvitys on valmistunut kesällä 2011 ja hyväksytty jatkosuunnittelun pohjaksi 23.6.2011 KH SUJA. Selvitys pyrkii toteuttamaan osaltaan kaupunkiseudun rakennemallityön valmistelun aikana korostunutta ehyen ja kokonaistaloudellisen yhdyskuntarakenteen tavoitetta. Selvityksen pohjalta työtä jatketaan täydennysrakentamisen yleissuunnitelmilla. Ensimmäinen Peltolammille alueen asemakaavoituksen pohjaksi laadittu yleissuunnitelma on hyväksytty 5.10.2010 YLA. Seuraava täydennysrakentamisen yleissuunnitelma ja selvitystyö on käynnistetty Haukiluoman alueelle.
Teiskon kyläalueiden osayleiskaavatöitä jatketaan. Jatkon pohjaksi on selvitetty alueiden vesihuollon järjestämisen mahdollisuuksia. Vesihuollon ratkaisut on nyt linjattu suunnittelujaostossa, mikä antaa mahdollisuuden yleiskaavatöiden loppuun saattamiselle. Luonnoksena nähtävillä olleet Sisaruspohjan ja Viitapohjan osayleiskaavat on tarkoituksenmukaista valmistella ensin ehdotusvaiheeseen ja jatkaa osayleiskaavatyötä muiden kylien osalta sen jälkeen. Terälahden ja Hirviniemen osayleiskaavatyöt aloitetaan 2012 ja Kolunkylän osayleiskaavatyö 2013.
Vuosien 2012–2014 asemakaavoitusohjelman lähtökohtana ovat kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaamisesta. Ohjelmassa varaudutaan rakennesuunnitelman mukaisen väestönkasvun ja asumisväljyyden kasvun aiheuttamiin rakentamistarpeisiin.
Uudesta sekä asuin- että työpaikkakaavoituksesta suuri osa suunnataan kaupungin omistamille alueille. Siten mahdollistetaan kaupungin maapolitiikan ja tontinluovutuksen kannalta keskeisten asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen ja tonttireservin kasvattaminen. Ohjelman toteutuksessa otetaan huomioon arkkitehtuuriohjelman linjaukset.
Ohjelma sisältää keskustan ja kantakaupungin yhdyskuntarakennetta tiivistäviä täydennysalueita, osayleiskaavoja toteuttavia asemakaavoja, kaupungin strategisten hankkeiden kohteita, rakennetun ympäristön kehittämistä sekä muita kaupungin ja yksityisten maanomistajien hankkeita.
Asuinrakentamisen määrällisinä tavoitteina on kaavoittaa vuosittain uutta asuntokerrosalaa 200 000 krsm2 ja muuta kerrosalaa 100 000 krsm2. Pientaloasuntojen vuositavoitteena on 300 asuntoa. Omakotitontteja kaavoitetaan keskimäärin 100 kappaletta vuosittain kaupungin omistamille maille. Kysynnän kannalta keskeisiä kohteita ovat Hervannan Hiidenmäen, Kaukajärven Saarenmaantien sekä läntisten kaupunginosien Lentävänniemen keskustan, Kartanonrannan (Niemenranta 2) ja Santalahden asuntoalueet.
Vuosittaiselle 2 000 työpaikan kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla muuhun kuin asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja vuosittain vähintään 10–15 hehtaaria. Keskeisiä kohteita ovat Lahdesjärvi, Myllypuron Kolmenkulma, Multisilta ja Tarastejärvi.
Täydennyskaavoituksen keskeisenä tavoitteena on valmistautua suunnitteilla olevan kaupunkiraitiotien varren ja palveluverkon kes-kusten täydennysrakentamiseen. Rakennemallin mukaisen täyden-nysrakentamisen kohteita ohjelmoidaan toteutettavaksi vuosittain noin 40 000 kem2. Vuoden 2012 osalta ne ovat nimettyjä ja vuosien 2013–2014 osalta vielä osin nimeämättömiä.
Pispalan aloitettu asemakaavoitus jatkuu koko ohjelmakauden. Li-säksi kauteen sisältyvät Kissanmaan ja Lapin kaupunginosien suojeluasemakaavat. Keskussairaalan alueen asemakaavan uudistaminen ja kasvun mahdollistava uusi asemakaavoitus jatkuu yli ohjelman kolmivuotiskauden.
Vuonna 2012 kaavoitetaan Tammelan ratapihankadun alue ja Kun-kun parkin maanalainen asemakaava. Asuntorakentamisen kohteita ovat Hervannan Hiidenmäen, Lentävänniemen keskustan eteläosan, Kartanonrannan (Niemenranta II), Santalahden, Kaukajärven ja Härmälänrannan asuntoalueet. Työpaikka- ja liikerakentamiseen kaavoitetaan, Lahdesjärven eteläosa, Ratinan toimistotorni, Myllypuron Kolmenkulman alueen osa. Muita kaavoituskohteita ovat Maisansalo ja Tarastenjärven hyötyvoimala.
Vuoden 2013 kohteita keskustan alueella ovat Frenckellin parkki ja Molinin tontti. Asuinrakentamista kaavoitetaan Kalevan, Vehmaisten, Atalan, Hervannan, Vuoreksen ja Haukiluoman kaupunginosissa. Toimitila- ja liikerakentamisen kohteita ovat Multisillan ja Tarastenjärven teollisuusalueet.
Vuodelle 2014 ajoittuvat keskustan Eteläpuiston asemakaavoitus, Ojalan ja Nurmi-Sorilan asemakaavoituksen aloitukset, Vuoreksen Isokuusen ja Vormiston asuntoalueet ja Niemenrannan asuntoalu-een kolmas vaihe. Jäteveden keskuspuhdistamo kaavoitetaan laadittavien suunnitelmien pohjalta. Toimitilarakentamista kaavoitetaan Myllypuron Kolmenkulmaan.
Vuosien 2012–2014 asemakaavoitusohjelma sisältää asuntoker-rosalaa yhteensä noin 988 000 krsm2 ja muuta kerrosalaa 656 000 krsm2. Pientaloasuntojen määrä on noin 1 100.
Kantakaupungin täydennysrakentamisen EHYT-hankkeen kaavoitusohjelma vuosille 2012–2014 on valmisteltu kaupunkikehityksen ja kaupunkiympäristön kehittämisen viranhaltijoiden yhteistyönä. Yksiköiden yhteinen johtoryhmä on käsitellyt asiaa 11.11.2011. Ohjelma on esitelty yhdyskuntalautakunnalle 15.11.2011.
Vuosien 2012–2014 kantakaupungin yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kaavoitusohjelman lähtökohtana on EHYT-hankkeesta valmistunut vuonna 2008 käynnistynyt selvitystyö, jonka loppuraportin kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on 13.6.2011 kokouksessaan hyväksynyt ohjauksenaan jatkosuunnittelun pohjaksi. Työn taustalla on kaupunkistrategian tavoite yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä. Työssä on tutkittu sitä, miten kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet kantakaupungin täydentämisestä voidaan saavuttaa. EHYT-loppuraportissa on esitetty johtopäätelmiä ja toimenpide-ehdotuksia, joista muodostuu runko yhdyskuntarakenteen eheyttämistyön ohjelmoinnille. Toimenpide-ehdotuksista keskeisin on laatia aluekehittämiskohteita eli eri kaupunginosia koskevia yleissuunnitelmia, joilla luodaan tavoitetila hyvälle täydennysrakentamiselle.
Yhdyskuntasuunnittelun kohteet
Vuonna 2011 on käynnistetty Haukiluoman yleissuunnitelma, jossa palveluiden turvaaminen asukasmäärää lisäävällä täydennysrakentamisella on kiireellistä. Yleissuunnitelma valmistuu vuonna 2012, mikä on huomioitu ohjelmoimalla asemakaavoitus sen jälkeen tehtäväksi.
Vuoden 2012 suunnittelukohteiksi nykyisistä kaupungin alakeskuksista on otettu Tesoma, ja Koilliskeskus/Linnainmaa. Tesoman yleissuunnittelu käynnistetään koska alueella on vireillä palvelurakenteen muutoksia, jotka vaikuttavat oleellisella tavalla yleissuunnitelman lähtökohtiin. Tesoman kehittäminen on kokonaan täydennysrakentamisen varassa koska Länsi-Tampereella ei uusille kaupunginosille ole tilaa. Tesomalla on samaan aikaan käynnissä asemakaavoituskohteita. Vuonna 2012 käynnistetään myös katuraitiotien alustavan yleissuunnitelman mukaisen Hervanta-keskusta-Lentävänniemi-reitin varrella sijaitsevien Hakametsän ja Hallilan yleissuunnitelmat. Niiden suunnittelun tarve on sidoksissa mahdolliseen päätökseen raitiotien suunnittelun jatkamisesta. Toteutuessaan jatkosuunnittelu painottaisi kyseisten aluekehittämiskohteiden tutkimista intensiivisen joukkoliikenteen äärellä, mikä huomioitaisiin myös täydennysrakentamisen määrää lisäävänä tekijänä. Avoimista maisematiloista laaditaan erillinen 2012 käynnistettävä selvitys, mikä on yksi EHYT-raportin viitoittamista selvitystarpeista. Maisematilat kartoitetaan, inventoidaan niiden maisemakuvalliset, kulttuurihistorialliset ja virkistykselliset arvot. Selvitys kokoaa lähtötietoja, joita tarvitaan mm. seuraavan vuoden yleissuunnittelukohteessa Turtolassa.
Vuonna 2013 käynnistettäväksi ohjelmoidussa Turtolan yleissuunnittelussa erityspiirteenä on edellä mainitun raitiotielinjauksen varrella olevien Hakametsän ja Hallilan lisäksi maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Alueella tutkitaan myös mahdollisen intensiivisen asuinrakentamisen kytkeytymistä palveluihin. Samana vuonna käynnistetään korkean rakentamisen selvitys sekä teollisuus- ja työpaikka-alueiden selvitys. Ensin mainitussa tutkitaan myös korkean rakentamisen kysyntää, jolloin voidaan kartoittaa ne sijainnit, joihin liikenteelliset, maisemalliset ja kaupunkikuvalliset tekijät huomioon ottaen voitaisiin sijoittaa korkeaa tai tornirakentamista. Teollisuus- ja työpaikka-alueiden selvitys tutkii työpaikkarakentamisen varantoa keskustan liepeillä ja yleiskaava-alueilla. Tarkoituksena on selvityksen avulla huolehtia asuinrakentamisella täydentämisen ohella yritys- ja toimipaikkatonttien tuotannon edellytysten turvaamisesta. Niistä alueista, jotka jo tällä hetkellä täyttävät palveluiltaan ja väestöpohjaltaan alakeskuksen tunnusmerkit, on vuoden 2013 ohjelmoinnissa mukana yleissuunnitelma Kaukajärvelle. Sen kehittäminen on edennyt tähän asti hankkeittain ja laajemman tavoitetilan luominen on tarpeen. Alueeseen liittyy myös em. avoimien maisematilojen selvitys Juvankadun varren osalta.
Vuoden 2014 suunnittelukohteina ovat Taatalan/Kovistonkylän, Olkahisten ja Koilliskeskuksen sekä Multisillan alueet. Koilliskeskus on mukana sisääntuloväylän varrella sijaitsevana mahdollisena työpaikka-alueena, jossa voidaan tutkia myös liikenneväylien kattamista. Taatala/Kovistonkylässä sekä Olkahisissa tutkitaan asuinrakentamisella täydentämistä. Olkahisissa sijainti joukkoliikennevyöhykkeellä ja kirkon kulttuuri- ja luonnonympäristössä tuo erityispainotuksen suunnitteluun. Multisillan yleissuunnitelmassa haetaan keskustaan täydennysrakentamispaikkoja, joissa väestömäärän lisääntyminen yhdessä Peltolammin alueen täydentämisen kanssa turvaisi myös joukkoliikenteen nykyisen palvelutason.
Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kaavoitusohjelman tavoitteena on, kuten asemakaavoitusohjelmankin, valmistautua suunnitteilla olevan kaupunkiraitiotien varren ja palveluverkon keskusten täydennysrakentamiseen.
Kantakaupungin täydennysrakentamisen EHYT-hankkeen kaavoitusohjelman tavoitteisiin sisältyy edellä lueteltujen yleissuunnitelmien ja selvityshankkeiden lisäksi vuorovaikutteisen yhteistyöverkoston luominen täydennysrakentamisen edistämiseen ja täydentämisen taloudellisten kannustimien selvittäminen.