Yleiskaavoitus

1. Hervantajärven osayleiskaava

2. Kalevanrinteen osayleiskaava

3. Nurmi-Sorilan osayleiskaava

4. Tarastenjärven osayleiskaava

5. Iidesjärven osayleiskaava

6. Ojalan osayleiskaava

7. Lakalaivan osayleiskaava

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

Keskusta

Käsittely kesken

Aitolahden ja Teiskon kyläalueet

Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitys

1. Hervantajärven osayleiskaava

Hervantajärven osayleiskaavatyössä tarkennetaan voimassa olevaa kantakaupungin yleiskaavaa asumisen rakentamisalueiden sekä virkistysalueiden osalta.

Kaavatyön aloituspäätös on tehty 2004. Alustavat tavoitteet on hyväksytty 2006, kolme luonnosvaihtoehtoa olivat nähtävillä touko-elokuussa 2007. Kaavan linjauksia on käsitelty kaupunginhallituksen suunnitelujaostossa maaliskuussa ja marraskuussa 2008. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä kesällä 2009. Kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittely on kevään 2011 aikana.

2. Kalevanrinteen osayleiskaava

Osayleiskaavan laatiminen Sammonkadun itäosalla on nähty tarpeelliseksi alueella tapahtuneiden maankäytön muutosten ja edelleen olemassa olevien muutospaineiden vuoksi. Keskeisiä asioita kaavatyössä ovat asumisen, työ- ja toimipaikkojen sekä liikenteen kysymykset.

Osayleiskaavaa koskeva aloituspäätös on tehty vuonna 2004. Kaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä keväällä 2008 ja osayleiskaavaehdotus vuodenvaihteessa 2009 - 2010. Viranomaislausuntojen perusteella on tehty suunnittelualuetta koskevia lisäselvityksiä, minkä vuoksi osayleiskaavaehdotuksen hyväksymiskäsittely siirtyy vuoden 2011 alkuun.

3. Nurmi-Sorilan osayleiskaava

Osayleiskaavalla varaudutaan osaltaan Tampereen kaupungin väestönkasvun tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2009. Ehdotuksessa Näsijärven rannalle on sijoitettu noin 13000 asukkaan uusi kaupunginosa. Suurimpia haasteita valmistelussa ovat olleet Nurmi-Sorilan sijainti kaupunkirakenteessa, julkinen liikenne sekä alueen erityiset maisema-, luonto- ja kulttuuriarvot. Ehdotuksesta saadun palautteen pohjalta on valmisteilla arkeologisen inventoinnin täydentäminen.

Nurmi-Sorilan suunnitteluun liittyen on meneillään Aurikokaupunki-tutkimushanke, jossa selvitetään alueen rakentamisen vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaa on valmisteltu saman aikaisesti Tarastenjärven osayleiskaavan kanssa. Kaavojen laadinnassa on huomioitu uuden taajaman sijoittuminen jätteenkäsittelyalueen vaikutusalueella.

4. Tarastenjärven osayleiskaava

Osayleiskaavalla varaudutaan osaltaan jätehuollon järjestämiseen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella.

Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2009. Ehdotuksessa alueelle on osoitettu jätteenkäsittelyalue ja teollisuusalueita välittömästi Tarastenjärven eritasoliittymän tuntumaan. Kaavan valmistelussa on huomioitu ympäristöhäiriöitä tuottavien toimintojen sijoittuminen asutuksen ja ulkoiluun varatun alueen läheisyyteen. Myös alueen erityiset luontoarvot on huomioitu suunnittelussa. Kaava pyritään viemään valtuuston hyväksyttäväksi kuluvan vuoden aikana.

Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat hyötyvoimalaitosta Tampereen alueelle. Tarastenjärven alue on yksi neljästä hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdosta.

5. Iidesjärven osayleiskaava

Suunnittelualue kattaa Iidesjärven ympäristöineen. Osayleiskaavan aloituspäätös on tehty vuonna 2010. Työn tarkoituksena on suunnitella alueen maankäyttö kokonaisuutena, jossa huomioidaan alueen merkittävät maisema-, kulttuuri- ja suojeluarvot.

Viime vuoden aikana on valmisteltu luonnosvaihtoehtoja, joista toinen perustuu perhepuistoideaan ja toisessa osoitetaan asuinrakentamista Nekalantien varteen. Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot asetetaan yleisesti nähtäville kuluvan vuoden kesän aikana, jolloin asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia.

6. Ojalan osayleiskaava

Osayleiskaavan aloituspäätös on tehty vuonna 2010. Kevään 2011 aikana valmis tuvat kolme luonnosvaihtoehtoa, joista jokaisessa osoitetaan täydentävää asuinrakentamista Ojalan kylän ympäristöön sekä työpaikka- ja teollisuusrakentamista Tarastenjärven risteyksen tuntumaan.

Luonnosvaihtoehdot on tarkoitus asettaa yleisesti nähtäville vuoden 2011 kesän aikana, jolloin osallisilla on mahdollisuus kommentoida niitä. Ojala ja Kangasalan Lamminrahka muodostavat kuntarajan tuntumaan yhtenäisen alueen. Muun muassa liikenteen ja palvelujen suunnittelussa on aloitettu yhteistyö Tampereen ja Kangasalan kesken.

7. Lakalaivan osayleiskaava

Kaupunki käynnistää Lakalaivaa sekä Taatalan ja Nirvan eteläosia koskevan osayleiskaavatyön uudelleen, kun Lahdesjärvi-Lakalaivan kokonaisuutta käsittelevä kaavakokonaisuus päätettiin jakaa kahdeksi erilliseksi osayleiskaavaksi.

Lakalaivassa liikenneolosuhteiden parantuminen Särkijärven eritasoliittymän ja Lakalaivan pohjoisosan rampin valmistuttua aiheuttaa painetta myös maankäytön kehittämiselle, mikä on tarkoituksenmukaista ratkaista osayleiskaavan avulla. Selvitettäviä maankäytön muutoksia ovat myös kehätien pohjoispuolella Taatalassa olevan vähittäiskaupan suuryksikön sekä Nirvassa Sulkavuoreen mahdollisesti sijoittuvan jätevedenpuhdistamon sijainnin tutkiminen.

Lakalaivan osayleiskaavaa koskeva tavoitteiden määrittely, selvitystarpeiden arviointi, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosten valmistelu aloitetaan alkuvuodesta 2011. Luonnosvaihtoehtojen arvioidaan valmistuvan vuoden 2012 keväällä.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

Tampereen kaupunki käynnisti loppuvuodesta 2008 yhdyskuntarakenteen eheyttämisen mahdollisuuksia tutkivan perusselvityksen (EHYT), jossa arvioidaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia koko kantakaupungin alueella.

Tarve selvitykselle on noussut esiin, sillä vuonna 2003 voimaan tulleen yleiskaavan asuntoalueiden varanto on pääosin käytetty. Työn taustalla on myös vuonna 2010 hyväksytty Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena on ilmastonmuutoksen huomioiminen seudun yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. EHYT-selvitys valmistuu kesällä 2011.

Täydennysrakentamisen onnistunut toteuttaminen vaatii usein yleistasoista, jotakin aluetta (esim. kaupunginosaa) kokonaisuutena käsittelevää suunnitelmaa. Tällainen täydennysrakentamiseen tähtäävä yleissuunnitelma on laadittu mm. Peltolammille. Vuonna 2011 käynnistyvät Haukiluoman ja Tesoman alueiden yleissuunnitelmat.

Keskusta

Kaupungin keskustan kehittämiseksi on laadittu kehittämisohjelma, jonka toteuttaminen on aloitettu. Ohjelmassa on asetettu kehitystyölle tavoitteet ja suuntaviivat seuraaville viidelle vuodelle. Ohjelmatyötä hyödynnetään Keskustan osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaavan valmistelu alkaa kaavoitusohjelman mukaisesti tänä vuonna.

Käsittely kesken

Kauppi-Niihaman osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.5.2008. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lahdesjärven osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.12.2010. Päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Aitolahden ja Teiskon kyläalueet

Kaupunginhallitus hyväksyi 20.12.2010 esityksen Tampereen pohjoisen alueen vesihuollon järjestämiseksi. Tämän esityksen pohjalta voidaan jatkaa osayleiskaavojen valmistelua Aitolahden ja Teiskon kyläalueilla tapahtuvaa rakentamista ohjaamaan.

Suunnittelussa tulee huomioida Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen sisältämät maankäytön toimenpiteet haja-asutuksen osalta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi aiesopimuksen 10.1.2011.

8. Viitapohja

Osayleiskaavaehdotuksen valmistelua jatketaan kaupunginhallituksen 20.12.2010 hyväksymän vesihuoltoratkaisun pohjalta siten, että alueen vesihuolto perustuu kiinteistökohtaisiin vesihuoltojärjestelmiin.

9. Sisaruspohja

Osayleiskaavaehdotuksen valmistelua jatketaan kaupunginhallituksen 20.12.2010 hyväksymän vesihuoltoratkaisun pohjalta siten, että alueen vesihuolto järjestetään keskitetysti ja toteutetaan vesihuolto-osuuskunnan toimesta.

Hirviniemen, Kolunkylän ja Terälahden kaavatyöt käynnistetään tulevina vuosina erillisten aloituspäätösten pohjalta. Vesihuolto alueilla järjestetään keskitetysti ja toteutetaan vesihuolto-osuuskuntien toimesta kaupunginhallituksen hyväksymän vesihuoltoratkaisun mukaisesti.

Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitys

Aitolahti-Teiskon alueelle on valmisteilla kulttuuriympäristöselvitys, joka kokoaa tietoja alueen arvokkaista kulttuuriympäristöistä, niiden merkityksestä ja muuttumisesta. Kulttuuriympäristöselvityksessä käsitellään alueen maisemahistoriaa, rakennetun kulttuuriympäristön vaiheita, muinaisjäännöksiä ja perinnebiotooppeja.

Tavoitteena on löytää alueita, jotka ovat hyvin pitkään olleet samassa käytössä ja muodostavat näin arvokkaita kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Vuonna 2008 julkaistu Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuriraportti täydentyy nyt työn alla olevalla kulttuuriympäristöosuudella.