17.9.2003

LEHDISTÖTIEDOTE

Lentävän lavitsan näköismalli julkistetaan Vapriikissa

Tampereella tehtiin Suomen (ja mahdollisesti jopa Pohjoismaiden) ensimmäinen helikopterikokeilu vuonna 1908, kun rakennusmestari Jonas Andersson (1864-1922) kokeili valmistamaansa lentävää lavitsaa kotitalonsa pihassa vuonna 1908. Rakennusmestari Anderssonin huima yritys kertoo tamperelaisesta ennakkoluulottomuudesta ja kekseliäisyydestä sekä Tampereen merkityksestä Suomen ilmailun historiassa.

Idea lentävän lavitsan näköismallin valmistamiseen tuli Vapriikin yhteistyökumppanilta, Tampereen Ilmailun Harmailta Kotkilta. Hanke käynnistyi syksyllä 2002 ja säilyneiden kuvien pohjalta valmistettiin mahdollisimman samanlainen laite kuin Jonas Anderssonin rakentama oli ollut. Anderssonin lentävän lavitsan näköismalli paljastetaan Vapriikissa torstaina 25.9. klo 10. Yleisöllä on myös mahdollisuus kokeilla laitteen käynnistämistä.

Jonas Andersson rakensi lentävän lavitsan kotitalonsa pajassa Pinninkadulla Tammelassa 1908. Lentävästä lavitsasta on säilynyt kaksi piirustusta, jotka ovat ilmeisesti Anderssonin poikien tekemät. Niistä käy ilmi laitteen rakenne ja mittasuhteet. Laite on neliön muotoinen kehikko, jonka kummatkin sivut olivat pituudeltaan noin kaksi metriä, samoin korkeus. Voimanlähteeksi Andersson asensi viiden hevosvoiman ilmajäähdytteisen kaksitahtimoottorin, joka sijaitsi laitteen etuosassa. Kartiopyörästöjen avulla voima siirrettiin moottorista kolmeen potkuriin: keskellä sivuilla sijainneiden kahden potkurin oli määrä kohottaa kone ilmaan ja takana sijainneen kolmannen työntää sitä eteenpäin. Takaosassa oli istuin, jonka vierellä sijaitsivat tarvittavat käynnistys- ja ohjausvivut.

Jonas Anderssonin poika Gea Anero kertoo helikopterikokeilusta näin:
”Isäni oli käynyt Helsingin teollisuuskoulun sekä rakennus- että koneosaston. Niinpä häntä viehätti kaikenlaisten koneiden suunnittelu. Hän rakensi kolmipyöräisen auton, jalaksilla kulkevan autokelkan ja suunnitteli helikopteria eli ”lentävää lavitsaa”. Tämän runko oli kuitenkin liian raskas moottorin tehoon nähden, eikä laite päässyt ilmaan. Kun kokeilu tehtiin talomme Pinninkatu 29 pihassa n. v. 1908, oli vanhempi veljeni Valdemar laitteen sisällä, mutta ilmavirta vain heilutteli isän punaista partaa, kun siivet pyörivät. Sen toinen kylki vain vähän nousi ylös, mutta muuten laite pysyi paikallaan.”

Saattoi tietysti olla kaikkien asianosaisten onneksi, että laite ei kunnolla toiminut. Mutta mihin innovaatio olisikaan johtanut, jos tämä helikopterin prototyyppi olisi noussut ilmaan ja laskeutunut turvallisesti takaisin? Lentävän lavitsan näköismallin taidokkaan rakennustyön pääarkkitehti ja toteuttaja on Harmaiden Kotkien jäsen, lentokonemekaanikko Raimo Ilvonen. Hän on panostanut talkootyönä laitteen valmistamiseen noin 500 työtuntia. Raimo Ilvosen lähimpänä avustajana on toiminut hänen tyttärenpoikansa, rakennusarkkitehti Samuli Puotila, jonka käsialaa ovat mm. laitteen tietokoneella tehdyt mallit ja piirustukset.

Toteutuksesta vastanneeseen työryhmään ovat lisäksi kuuluneet Harmaista Kotkista piirtäjä/suunnittelija Pentti Niemi, teknikko Erkki Jokitie ja Lentovarikon Killasta tekn.kapt.evp Aarno Saramäki. Työryhmä paneutui vuosisadan alun valmistusmenetelmiin ja näköismallin teossa ei käytetty hitsausta liitosmenetelmänä. Suurimman ongelman tuotti laitteen moottori. Selvitystyössä päädyttiin siihen, että Jonas Andersson oli todennäköisesti lainannut laitteeseen omistamansa auton moottoria. Varmistus oletukselle tuli työryhmän tutustuttua Turun Sanomien auto- ja viestintämuseossa esillä olevaan vastaavaan Orient-merkkiseen autoon. Moottorin irrottaminen Orient-autosta on ollut todella helppoa ja lähes riskitöntä. Lentävän lavitsan näköismalli on rakennettu uusista osista sellaiseksi, kuin Jonas Anderssonin laite todennäköisesti on ollut ja sen moottori on aito Orient-auton moottori vuodelta 1906.

Rakennusmestari Jonas Andersson (1864-1922) muutti Tampereelle 1880-luvun lopussa ja rakensi lukuisia tunnettuja taloja, mm. Commercen (1899), Palanderin (1901) ja Tirkkosen talot (1901-06) sekä ortodoksisen kirkon (1898). Andersson oli kiinnostunut tekniikasta sekä sen kehityksestä ja hänen tiedetään rakennelleen lukuisia teknisiä moottorilaitteita. Samoihin aikoihin helikopterinsa kanssa hän nikkaroi kolmipyöräisen auton ja vuonna 1910 moottorireen. Hän otti ensimmäisenä käyttöön rakennustyön voimanlähteenä sähkömoottorin ja Commercen talon työmaan hän varusti sähkökäyttöisellä vinssillä. Andersson oli myös Tampereen ensimmäisiä autonomistajia.

Helikopteriprojektin työryhmä

Tampereen Ilmailun Harmaat Kotkat
Raimo Ilvonen: suunnittelu, toteutus, koneistus, materiaali -ja osahankinnat
Samuli Puotila: tietokoneella tehdyt mallit, tekniset piirustukset, rakennusvaiheiden valokuvaus
Pentti Niemi: hankkeen koordinointi
Erkki Jokitie: puuosien suunnittelu ja roottorien osavalmistus

Lentovarikon Kilta
Aarno Saramäki: polttoainesäiliön valmistus

Museokeskus Vapriikki
Matti Lehtonen: osahankinnat, kuljetukset
Vapriikki/verstas: roottorien puuaihiot ja työkalupakin valmistus
Ritva Palo-oja: projektivastaava

Satron Instruments Oy
Risto Ilvonen: sähkömoottori

Museokeskus Vapriikki | Sivu päivitetty: