Tampella
Varatuomari Adolf Törngren perusti vuonna 1856 pellavatehtaan Tammerkosken länsirannalle. Sen naapurissa oli tehtaanpatruuna Wasastjernan konepaja. Pellavatehdas ja konepaja yhdistyivät vuonna 1861. Nimeksi tuli Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy. Pitkään käytössä ollut nimi Tampella virallistettiin 1961. Pellavateollisuus oli alkuun vahvempi, mutta toisen maailmansodan aikainen aseteollisuus sekä sotakorvaukset nostivat metalliteollisuuden tärkeämmäksi.
Pellavatehdas oli alusta alkaen suurtuotantolaitos, jonka tärkeimpiä tuotteita olivat langat ja köydet sekä erilaiset kankaat purjeista pyyheliinoihin. 1800-luvun lopulla tehtaalla alettiin valmistaa hienoja talous- ja sisustustekstiilejä. 1890-luvulla hankittiin ensimmäiset jacquard-koneet ja aloitettiin pellavaisten damastipöytäliinojen ja pyyheliinojen valmistus. Niiden suunnittelijoina toimivat suomalaiset kuvataiteilijat ja muotoilijat. Liinojen malleissa käytettiin luontoaiheita, myös jugend-tyylin hengessä. Osaa malleista valmistettiin vuosikymmeniä, joitakin vain muutamia vuosia. Pellavaa käytettiin raaka-aineena myös paloletkuihin ja suojapeitekankaisiin.
Suomen itsenäistyttyä alkoi damastiliinoissa näkyä uuden tasavallan halu korostaa kansallisia piirteitään. Yhtä lailla malleihin saatiin vaikutteita kansainvälisestä art decó –tyylistä ja funktionalismista. Pellavatuotteiden mainonta korosti hyvää laatua ja kestävyyttä. Markkinointi kohdistui erityisesti perheestään huolehtivalle emännälle.
Lapinniemen puuvillatehtaan yhdistäminen Tampellaan vuonna 1934 laajensi puolipellavakudonnaisten tuotantoa. Noususuhdanne päättyi toiseen maailmansotaan, jolloin tehtiin tekstiilejä puolustusvoimien tarpeisiin. Sodan jälkeisen materiaalipulan vuoksi jouduttiin turvautumaan myös paperilankaan.
Kansainvälinen halpatuonti ja tekokuitujen ilmestyminen markkinoille kiristivät kilpailua. Tuotteita ryhdyttiin uudistamaan. Perinteiset damastiliinat korvattiin tuotteilla, joissa modernit geometriset kuviot yhdistettiin ennakkoluulottomasti väreihin. 1970-luvulle tultaessa painokankaat syrjäyttivät lopullisesti pellavatuotteet ja keinokuidut valtasivat alaa. 1977 Tampellan pellavatuotanto siirrettiin kokonaan kantatehtaalta Lapinniemeen. Vaikeudet jatkuivat ja koko tekstiilitoimialaorganisaatio lakkautettiin vuoden 1985 lopussa. Metsäosaston yhteydessä jatkoi kuitukangastuotanto vuoteen 2000.