MAATALOT

Länsi-Suomessa asuin- ja talousrakennukset tehtiin nelikulmaisen pihan sivuille. Väliin rakennettiin aitoja ja portteja niin, että umpinaiselle pihalle eivät sudet ja muut pedot päässeet. Tapa oli yleinen myös Ruotsissa. Pihojen ulkopuolelle jäivät ladot ja tulipalovaaran vuoksi saunat, riihet ja pajat.

Piha oli usein jaettu vielä aidalla tai rakennuksella mies- ja karjapihaan. Muuten karja sai kulkea vapaasti metsissä ja luonnonniityillä, mutta peltoon niitä ei saanut päästää viljaa tallaamaan. Nykyisin eläimet ovat aitauksissa. Karja oli hyödyllinen monessa asiassa, mutta erityisesti koska siitä saatin lantaa pellolle.

Aikojen kuluessa pihat ovat väljentyneet ja aidat kadonneet, mutta vieläkin monet maatilojen rakennuksista sijoittuvat pihan eri laidoille.

Asuintalot ovat Pirkanmaalla, niin kuin Länsi-Suomessa yleensäkin, olleet perinteisesti yksikerroksisia ja melko pitkiä hirsirakennuksia. Pirkanmaan pohjoisosissa, kuten Virroilla, Ruovedellä ja Vilppulassa taloihin rakennettiin joskus toinenkin kerros Pohjanmaan tavalla. Kartanot olivat asia erikseen.

Pienimmissä taloissa oli vain yksi tupa ja porstua eli eteinen sekä ehkä yksi pieni kamari. Kahden tuvan ja kamarin parituvasta tuli kuitenkin kaikkein yleisin malli. Sitä oli helppo tarvittaessa jatkaa kamareilla vaikka molemmista päistä. Parituvassa oli yleensä kaksi savupiippua, sillä molemmissa tuvissa ja kamarissa oli tulisija. Jos kyseessä oli savupirtti, piippua ei ollut ollenkaan. Savupirttejä ei enää 1800-luvulla juuri rakennettu.

Kalvolla on kuva Hämeenkyrön Myllykolusta, jossa oli ensin vain pakari eli leivintupa. Rakennuksesta tuli paritupa, kun siihen myöhemmin lisättiin pirtti.

Paritupa

Tehtävä 3

Vanhoista tilastoista näkee, että tiloilla oli sekä karjaa että viljapeltoa. Heinää ei viljelty. Mieti,
a) mistä hevoset, lehmät ja lampaat saivat ruokansa kesällä ja mistä talvella,
b) miten karjan ruoan hankinta vaikutti lähialueiden maisemaan ja
c) mitä hyödyllistä lehmä ja lammas tuottivat?

Riukuaidan (pisteaita, särentäaita) riu’ut eli aidakset sidotaan Länsi-Suomessa vain vähän vinoon. Nuoresta havupuusta tehdyt seipäät aisataan eli kuoritaan ja väliin sidotaan halkaistut haapa- tai kuusiaidakset latva alaspäin. Sitomiseen käytettävät vitsakset ovat joko katajaa tai halkaistua kuusennärettä, ja ne liotetaan tarvittaessa notkeiksi.
Kuva Pirkanmaan maakuntamuseo.

Tehtävä 4

Lue kaikki edelliset tekstit. Vinkki: lue myös lastenkirja Koiramäen talossa.
a) Millaiselle paikalle kylän talot oli järkevää rakentaa?
b) Miksi vainiot aidattiin?
c) Miten rakennukset yleensä sijaitsivat toisiinsa nähden?
d) Mitä ovat mies- ja karjapiha?
e) Mitkä rakennukset sijoitettiin kauas pihapiiristä ja miksi?

Tehtävä 5

a) Tee juliste jostain seuraavista rakennuksista: Navetta, talli, riihi, lato, paja, savusauna, aitta, maakellari, venevaja. Piirrä ja kerro, minkälainen rakennus oli ja mitä siellä tehtiin. Mitä esineitä ja tarvikkeita siellä oli? Esittele työ luokalle.
b) Kirjoita tavallisen, entisajan maatilan päivästä niin, että siinä mainitaan kaikki a-kohdan rakennukset. Niiden tarkoituksen pitäisi ilmetä tarinassa.
c) Mikä vastasi parisataa vuotta sitten nykyajan a) jääkaappia, b) vaatekaappia, c) WC:tä, d) kylpyhuonetta ja e) autotallia?

Takaisin