Recuayn vuoristokulttuuri kukoisti vuosina 1-650 jKr. Sen keskusalue sijaitsi pohjoisessa Keski-Perussa
aivan varhaisemman Chavín-kulttuurin sydänmailla. Recuay-taiteessa painotettiin sotaisuutta, ja alueelta tunnetaankin joukko linnoitettuja asuinpaikkoja. Recuay-kansan oletetaan
jakautuneen pieniin päällikkö- ja kyläkuntiin, jotka kahakoivat keskenään tai naapurikansojen
kanssa
Recuay-keramiikka on valmistettuhienosta valkoisesta kaoliinisavesta. Astiat ovat ohutseinäisiä
ja muodoltaan melko monimutkaisia. Koristelussa on käytetty sekä veistoksellisia elementtejä että negatiivista
ja positiivista maalaustekniikkaa. Aihevalikoimaan kuuluu mm. lintuja ja eläimiä sekä ihmisiä ja
yliluonnollisia olentoja. Maalauskoristelulle oli ominaista runsas geometrisyys.
Keramiikan ohella suosittiin kivenveistoa. Tässä suhteessa kulttuuri jatkoi Chavín-kulttuurin
perinteitä. Recuay-veistokset voidaan jakaa kahteen ryhmään, joista toisen muodostavat rakennusten seinäkoristeet ja
toisen itsenäisesti seisovat noin metrin korkuiset patsaat.
|
Tämä Recuay-kulttuurille tyypillinen ns. päällikköastia esittää istuvaa ylimyshahmoa ja viittä alamaista tai soturia. Astian alaosan
maalausvyöhykkeessä nähdään Recuay-taiteessa keskeinen ns. kuueläin. ©
Didrichsenin Taidemuseo, Helsinki
|