TAMPERELAISTEN TAIDEAARTEITA
Tampereen taideyhdistys 100 vuotta
4.10. 1998 - 24.1.1999

Tampereen Taideyhdistys perustettiin alunperin herättämään kaikinpuolista taideharrastusta. Taideyhdistyksen 100-vuotisjuhlien kunniaksi haluttiin tutkia, missä määrin ja millä tavoin tämä harrastuneisuus on heijastunut tamperelaiseen taiteen keräilyinnostukseen. Tässä tarkoituksessa näyttelyyn koottiin taidetta tamperelaisista kodeista ja yhteisöiltä. Näyttelyn sisältöä ei siis rajattu temaattisesti, vaan sen annettiin muotoutua suhteellisen vapaasti tarjonnan pohjalta. Näyttelyn runko muodostuu kuitenkin Taideyhdistyksen omasta kokoelmasta, josta on valittu mukaan runsaat 30 teosta. Joukossa on sekä suomalaisen taidehistorian keskeisiä nimiä että joitakin esimerkkejä ulkomaisesta taiteesta 1600-luvulta lähtien. Taideyhdistyksen oman kokoelman myötä näyttely painottuu määrällisesti vanhempaan taiteeseen.


Hugo Simberg: Lammastyttö, 1913

Mukaan on koottu myös oma uudemman taiteen osastonsa. Siinä on vahvasti edustettuna modernismin murroksen jälkeinen abstrakti suuntaus, joka on varsinkin yritysten taidehankinnoissa ollut tärkeällä sijalla.

Tamperelaista taidetta oli näyttelyyn tarjolla ymmärrettävästi paljon. Se suljettiin pääasiallisesti ulkopuolelle, koska taidemuseo esittelee ensi vuonna tamperelaista taidetta kahdessakin laajassa näyttelyssä. Mukana ovat kuitenkin esimerkiksi Gabriel Engberg ja Reino Viirilä, jotka taidemuseon hoitajina liittyivät Taideyhdistyksenkin historiaan.

Osa Taideyhdistyksen kokoelmasta on pysyvästi sijoitettu taidemuseoon, osa Pyynikinlinnaan sekä kaupungin hallinnoimiin laitoksiin, joissa suuri yleisö verrattain harvoin pääsee niiden kanssa kosketuksiin. Mainittakoon esimerkiksi Raatihuoneelta lainatut Elin Danielson-Gambogin Peseytyvä tyttö ja Hjalmar Munsterhjelmin Kuutamo (1885), jonka pysyvä sijoituspaikka on ns. punainen huone.

Vielä harvinaisempaa nähtävää tarjoavat yksityiskotien aarteet. Yksityiskokoelmista esillä on esimerkiksi Helene Schjerfbeckin, Pekka Halosen, Juho Rissasen ja Berndt Lindholmin töitä, joista osa on ensimmäistä kertaa julkisesti nähtävillä. Uudemmista tekijöistä mainittakoon Nina Terno, Juhani Linnovaara, Nikolai Lehto ja Kimmo Pyykkö.

Taideyhdistyksen perustamisaikoja ja historiaa havainnollistamaan näyttelyyn on sisustettu pieni informaatio-osasto sekä ns. Jugend-huone, jonka kalustus on pääosin Eliel Saarisen suunnittelema. Taideyhdistyksen historiaa valottaa myös runsaasti kuvitettu näyttelyluettelo. Siinä on mukana myös prof. Ville Lukkarisen artikkeli klassisesta suomalaisesta maisemakuvauksesta.