71. KATSO METSÄÄ - Kuvia ja kokemuksia

7.5. - 28.8.1994

Katso metsää -näyttely oli esillä museon yläkerrassa ja alakerran A-tasolla. Koska kyseessä oli kuvataide, taidehistoriallinen läpileikkaus suomalaisen metsän esitystapoihin eri aikoina oli näyttelyn kokoamisen luonnollinen lähtökohta.

Mukana olivat tyypillisillä metsäaiheisilla teoksillaan 1800-luvun tunnetuimmat maisemamaalarimme Werner Holmberg, Berndt Lindholm, Hjalmar Munsterhjelm, Victor Westerholm, Fanny Churberg sekä Ferdinand von Wright. Näiden vanhojen klassikoiden rinnalla olivat Suomen maalaustaiteen kultakauden mestarit Eero Järnefelt, Pekka Halonen ja Akseli Gallen-Kallela, joiden tuotanto mitä suurimmassa määrin on muovannut käsitystämme suomalaisesta luonnosta.

Suomalaisessa kansallisessa modernismissa metsä säilytti asemansa keskeisenä aiheena, vaikka sitä kuvattiinkin uusin ja erilaisin tavoin riippuen siitä, minkälaisten tyylillisten vaikutteiden alaisina taiteilijat kehittelivät omaa ilmaisuaan. Tästä olivat esimerkkeinä Tyko Sallinen, Wilho Sjöström, Olli Miettinen, Helge Dahlman, Erik Enroth, Aimo Kanerva, Kain Tapper ja Raimo Reinikainen.

Jo 1800-luvun puolella valokuvasta oli tullut tärkeä väline suomalaisen maiseman dokumentoinnissa. Mukana näyttelyssä oli suuri joukko I.K. Inhan metsäaiheisia valokuvia, joiden suora yhteys samanaikaisiin maalauksiin on kaikkien todettavissa. Uusimmassa suomalaisessa valokuvataiteessa on runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka modernismin jälkeisessä ajassa valokuva on ottanut aikaisemmin maalaustaiteelle kuuluneen paikan metsän kuvauksessa. Esimerkeiksi tähän näyttelyyn oli valittu valokuvia Taneli Eskolan ja Laura Beloffin tuotannosta. Valokuva kykenee tavoittamaan myös metsään ja luontoon liittyvät myyttiset ulottuvuudet ja yhdistämään ne populaarikulttuurin ilmiöihin, kuten Anssi Männistön valokuvasarja osoitti.

Kaikkein uusimmassa suomalaisessa kuvataiteessa yhdistyvät installaatioiden ja ympäristöteosten muodossa usein ekologiset näkökulmat niihin henkilökohtaisiin kokemuksiin, joita taiteilijoilla on metsästä heidän nykyisenä omana asuinympäristönään tai lapsuuden kasvuympäristönä. Lukuisten mahdollisuuksien joukosta tähän näyttelyyn valittiin mukaan Pekka Nevalainen, Anne Siirtola ja Heli Hiltunen.

Näyttelyn keskeisenä ajatuksena oli ollut asettaa rinnakkain taiteemme vanha ja uusi metsänkuvaus. Näyttely toi ilmi havainnollisesti sen, kuinka vanhempi suomalainen metsänkuvaus oli ollut inspiraation lähteenä nykytaiteilijoillemme siinä missä luonto sellaisenaankin. Toisaalta voitiin nähdä, että taideteokset ovat vakioineet tietyt maisematyypit, jopa niin, että luonnonmaisema tunnistetaan ja koetaan elämyksellisesti maalausten kautta: luonnonmaisema huomataan, koska se on tunnetun maalauksen näköinen. Kansallinen kuvakulttuuri ruokkii meidän maisemakäsitystämme ja myös sitä uutta taidetta, mitä nyt tehdään.

Alakerran B- ja C-tasoilla esiteltiin Sara Hildénin säätiöön kuuluvia teoksia.

Luettelo:
Katso metsää - kuvia ja kokemuksia 1994, 72 s.
Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja 60
ISBN 952-9652-151
ISSN 0357-3001
Hinta 50 mk