71. KATSO METSÄÄ - Kuvia ja kokemuksia
7.5. - 28.8.1994
Katso metsää -näyttely oli esillä museon yläkerrassa
ja alakerran A-tasolla. Koska kyseessä oli kuvataide,
taidehistoriallinen läpileikkaus suomalaisen metsän
esitystapoihin eri aikoina oli näyttelyn kokoamisen
luonnollinen lähtökohta.
Mukana olivat tyypillisillä metsäaiheisilla teoksillaan
1800-luvun tunnetuimmat maisemamaalarimme Werner Holmberg,
Berndt Lindholm, Hjalmar Munsterhjelm, Victor Westerholm,
Fanny Churberg sekä Ferdinand von Wright. Näiden vanhojen
klassikoiden rinnalla olivat Suomen maalaustaiteen kultakauden
mestarit Eero Järnefelt, Pekka Halonen ja Akseli
Gallen-Kallela, joiden tuotanto mitä suurimmassa määrin on
muovannut käsitystämme suomalaisesta luonnosta.
Suomalaisessa kansallisessa modernismissa metsä säilytti
asemansa keskeisenä aiheena, vaikka sitä kuvattiinkin uusin
ja erilaisin tavoin riippuen siitä, minkälaisten
tyylillisten vaikutteiden alaisina taiteilijat kehittelivät
omaa ilmaisuaan. Tästä olivat esimerkkeinä Tyko Sallinen,
Wilho Sjöström, Olli Miettinen, Helge Dahlman, Erik Enroth,
Aimo Kanerva, Kain Tapper ja Raimo Reinikainen.
Jo 1800-luvun puolella valokuvasta oli tullut tärkeä väline
suomalaisen maiseman dokumentoinnissa. Mukana näyttelyssä
oli suuri joukko I.K. Inhan metsäaiheisia valokuvia, joiden
suora yhteys samanaikaisiin maalauksiin on kaikkien
todettavissa. Uusimmassa suomalaisessa valokuvataiteessa on
runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka modernismin jälkeisessä
ajassa valokuva on ottanut aikaisemmin maalaustaiteelle
kuuluneen paikan metsän kuvauksessa. Esimerkeiksi tähän näyttelyyn
oli valittu valokuvia Taneli Eskolan ja Laura Beloffin
tuotannosta. Valokuva kykenee tavoittamaan myös metsään ja
luontoon liittyvät myyttiset ulottuvuudet ja yhdistämään
ne populaarikulttuurin ilmiöihin, kuten Anssi Männistön
valokuvasarja osoitti.
Kaikkein uusimmassa suomalaisessa kuvataiteessa yhdistyvät
installaatioiden ja ympäristöteosten muodossa usein
ekologiset näkökulmat niihin henkilökohtaisiin kokemuksiin,
joita taiteilijoilla on metsästä heidän nykyisenä omana
asuinympäristönään tai lapsuuden kasvuympäristönä.
Lukuisten mahdollisuuksien joukosta tähän näyttelyyn
valittiin mukaan Pekka Nevalainen, Anne Siirtola ja Heli
Hiltunen.
Näyttelyn keskeisenä ajatuksena oli ollut asettaa
rinnakkain taiteemme vanha ja uusi metsänkuvaus. Näyttely
toi ilmi havainnollisesti sen, kuinka vanhempi suomalainen
metsänkuvaus oli ollut inspiraation lähteenä
nykytaiteilijoillemme siinä missä luonto sellaisenaankin.
Toisaalta voitiin nähdä, että taideteokset ovat vakioineet
tietyt maisematyypit, jopa niin, että luonnonmaisema
tunnistetaan ja koetaan elämyksellisesti maalausten kautta:
luonnonmaisema huomataan, koska se on tunnetun maalauksen näköinen.
Kansallinen kuvakulttuuri ruokkii meidän maisemakäsitystämme
ja myös sitä uutta taidetta, mitä nyt tehdään.
Alakerran B- ja C-tasoilla esiteltiin Sara Hildénin säätiöön
kuuluvia teoksia.
Luettelo:
Katso metsää - kuvia ja kokemuksia 1994, 72 s.
Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja 60
ISBN 952-9652-151
ISSN 0357-3001
Hinta 50 mk
Näyttelyyn tutustui 17.234 henkilöä.