Uudet kysymyksesi voit esittää meille lehden takakannesta löytyvällä palvelukortilla.

Vinkkejä sähkön säästämiseksi:

• oikea säilytyslämpötila on  –18°, kylmentäminen asteella lisää kulutusta noin 5 %
• sulata pakastin aina kun huurrekerros on noin 1 cm
• jäähdytä tuotteet ennen kuin laitat ne pakkaseen
• oven avauskertojen määrä ja aukioloaika vaikuttavat sähkön kulutukseen, joten  järjestyksenpito pakkasessa auttaa
• kylmäkalusteen takana oleva lauhdutin ( kaappipakastimet ) tulisi puhdistaa kerran vuodessa imuroimalla
• huolehdi riittävästä ilmankierrosta laitteen ympärillä
• laite sijoitetaan erilleen lämmönlähteistä  ( hella, lämpöpatteri) ja niin, ettei aurinko paista laitteeseen (T.V.)

Mikä on jääkaappi/viileäkaappi/pakastin -yhdistelmäkaapin keski-ikä?
Työtehoseuran arvion mukaan keskimääräinen ikä on noin 10 –15 vuotta. Tiheät kompressorin käynnistyskerrat lyhentävät laitteen kestoa. Edellisessä vastauksessa olevien vinkkien noudattaminen pidentää myös laitteiden kestoikää energian säästämisen lisäksi. (T.V.)

Kumpi on taloudellisempi, keraaminen vai tavallinen sähköliesi?
Kuluttaako keraamitason punainen merkkivalo sähköä, kun se palaa?
Tutkimusten mukaan erot keraamisen ja tavallisen sähkölieden energiankulutuksessa ovat todella pieniä. Sähköliedenkin energiankulutukseen vaikuttavat omat käyttötavat ja tottumukset.
Levyn sammuttamisen jälkeen keraamitasolla palava punainen  merkkivalo kertoo levyn olevan vielä polttavan kuuma.
Merkkivalo sammuu, kun levyn lämpötila laskee noin + 55 asteeseen. Merkkilampun kuluttama energiamäärä on vuositasolla todella pieni. (T.V.)

Kumpi kuluttaa enemmän energiansäästölamppua, paloaika vai useat sytyttämiskerrat?
Liian tiheä sytyttely kuluttaa lamppua. Tällöin tiheään sytytetyn lampun kestoaika on lyhyempi kuin sille tunteina ilmoitettu paloaika. Energiansäästölamppu ei siis ole oikeanlainen lamppu tiheään syttyviin lähestymisvalaisimiin. Lamppujen kestämä sytytyskertojen määrä vaihtelee tyypeittäin ja valmistajien mukaan. (T.V.)

Kuka tarkistaa ja arvioi kaukolämpölaitteiden kunnon?
Lämmönjakokeskuksen omistaa asiakas itse. Huolto ja kunnossapito kuuluvat asiakkaalle. Laitteiden silmämääräinen tarkastelu ei riitä kunnon arvioimiseksi. Laitteille on tehtävä myös tekninen tarkastelu. LVI-liikkeet ja –suunnittelijat tekevät kaukolämpölaitteiden tarkistuksia ja kuntoarvioita. (J.N.) 

Kenen kuuluu säätää kiinteistön kaukolämpölaitteita?
Kiinteistöä huoltava yhtiö yhdessä isännöitsijän kanssa huolehtii kaukolämpölaitteista. Säädöt ja huollot tapahtuvat heidän kauttaan. Pientaloissa työ kuuluu kiinteistön omistajalle. Sähkölaitos on toimittanut kaikkiin kiinteistöihin kansion, josta löytyy selkeät ohjeet laitteiden käyttäjälle. Kansio sisältää mm. lämmönkäyttöilmoituksen täyttöohjeen, kaukolämpölaitteiden vianetsintäkaavion, Käytä kaukolämpöä oikein -kirjasen sekä vuototutkimusohjeen. (J.N.)

Hehkulamppujen käyttöikä on huoneistossani lyhyt. Missä vika?
Hehku- ja halogeenilampun polttoikään vaikuttaa sähköverkon jännite. Jos lamppu palaa ylijännitteellä polttoikä alenee. Suomessa on käytössä 230 voltin jännite.  Sähköverkon jännite vaihtelee jonkin verran verkon alku- ja loppupään välillä. Normaalin hehkulampun polttoikä on noin 1000 tuntia. Kynttilälampun polttoikä on vain noin 300 tuntia. Polttoikä voi alentua jopa puoleen, jos käyttää 220 voltin nimellisjännitteisiä lamppuja ja verkon jännite on yli 230 volttia. Kannattaa ostaa lamppuja joiden nimellisjännite on esim. 230 -240 volttia.  Markkinoille on kehitetty myös pitkäikäisiä hehkulamppuja (esim. Philips Oy Long Life A60), joiden keskimääräinen polttoikä on jopa 6000 tuntia. Hehkulamppu on myös arka tärinälle. Esimerkiksi ulko-oven päällä olevan valaisimeen kannattaa asentaa tärinän kestävä lamppu. (P.M.)

Millaisilla kulutusmäärillä ja –tavoilla omakotiasukkaan kannattaa siirtyä päiväsähköstä aikalaskutukseen? Mitkä ovat yösähkön käyttöajat?
Edullisin tuote (tariffi) riippuu vuosikulutuksesta, ja siitä miten kulutus jakautuu vuorokauden eri aikoina. Yösähkön aika on klo 22.00 – 7.00  ja päiväsähkön klo 7.00 – 22.00. Mittareiden kelloja ei siirretä kesäajan aikana, joten vastaavat ajat myöhentyvät tunnilla. 3x25 A:n etusulakkeilla edullisin tuote selviää oheisesta taulukosta. Tuote pitää sisällään siirron, myynnin, verot ja vuosimaksut. (P.M.)

Koska kaukolämpölaitteet pitää vaihtaa uusiin?
Kaukolämmön lämmönjakokeskuksen taloudelliseksi käyttöajaksi on laskettu 15-20 vuotta. Uusintaan kannattaa ryhtyä suunnitelmallisesti ja harkiten. Muutoin vuototapauksissa voidaan joutua kiireellisiin laiteuusintoihin.
Käyttöveden lämmönsiirtimen sisäisen vuodon testi on tehtävä vähintään puolivuosittain. Lämmönjakohuoneessa olevasta kaukolämpökansiosta löytyy selkeät ohjeet helpon ja yksinkertaisen vuototestin tekemiseksi.
Lämmityksen lämmönsiirtimen vuoto ilmenee paineen nousuna patteriverkostossa. Patteriverkoston varolaite päästää silloin lämmönjakohuoneen lattialle vihreää vettä.
Kaukolämpöveden paluulämpömittaria, joka on mittauskeskuksen alimmassa putkessa, on myös tärkeätä seurata. Jos paluuveden lämpötila ylittää +60 astetta, on laitteissa vikaa tai jokin asetus on virheellinen. Lämpötilan nousu paluuputkessa voi aiheutua myös lämmönsiirtimen tukkeutumisesta. Tukkeutunee lämmönsiirtimen uusiminen on kiireellinen toimenpide lämmönsaannin takaamiseksi.
Laitteiden uusinnoista on aina otettava yhteyttä Sähkölaitokseen, joka tarkastaa uusitut laitteet. (J.N.) 

Kun sähkö vaihtuu päiväsähköstä yösähköön, kuuluu kova pamaus. Sähkön vaihtuessa päinvastoin ääntä ei kuulu. Onko jossain vikaa?
Kun yösähkö kytkeytyy päälle, kytkeytyvät myös ohjausreleet päälle.  Kontaktorissa on rautasydän, joka kytkeytyessään pitää pienen ”pamahduksen”.  Aamulla, kun rele vapautuu, ääni on huomattavasti pienempi. Jos kontaktori surisee, on releen välissä yleensä pölyä. Pöly poistuu, kun pääkytkintä avataan pari kertaa. Jos tämä ei auta, korjaus vaatii sähkömiestä. (P.M.)