Arkilämpö tulee kaukolämmöstä. Laulun ja soiton lämpö tulee rakkaudesta musiikkiin. Tarkastusteknikko Jarmo Nieminen on tuttu Naps!n vinkkipalstalta. Jarmo on kaukolämpötekniikan kehittäjä ja sydänjuuriltaan musiikkimies.
Tarkastusteknikko Jarmo Nieminen pitää ihmiset lämpimänä. Arkipäivinä Jarmon kautta kulkevat kaikki Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon liitettävien talojen lämmönsiirtolaitteiden, sekä uusien että uudistettavien, suunnitelmat. Laitteiden käyttöönotto- ja lopputarkastus ovat myös Jarmon ja hänen kouluttamiensa mittarimiesten vastuulla.
Iltaisin ja viikonloppuisin Jarmo lämmittää kansaa soittamalla ja laulamalla. Juomalaulun suomenmestaruushopeaa voittanut tanssiyhtye, kitaratrio ja uusimpana mieskuorolaulu pitävät miehen iloisessa liikkeessä.
Arkityö vaatii tarkkuutta, kaukolämpötekniikan hallintaa ja hyvää laitteistotuntemusta sekä oikeaa käsitystä eri rakennusten energiatarpeesta. Mainiona vastapainona työlle ja toisaalta elämän täydentäjänä toimii rakas musiikkiharrastus. Laulu ja kitaransoitto irrottavat arjen aherruksesta ja kaukolämpötekniikan ympyröistä.

Uudista ajoissa
Parhaillaan Niemisen sydämellä on erityisesti parikymmentä vuotta vanhojen kaukolämpölaitteiden uudistustarve.
- Teemme koko ajan aktiivisesti töitä, että saneerausten määrä lisääntyisi. Kahdeksankymmentäluvun alussa kaukolämpöön liittyi vuosittain noin 280 taloutta. Näiden laitteistojen laskennallinen käyttöikä alkaa olla nyt lopussa. Uudistustöissä ennakointi on valttia, Jarmo Nieminen sanoo.
Parin kolmen vuoden ajan kiinteistöjen lämmönsiirtolaitteiden saneerauksia on ollut yhtä paljon, kuin uusia liittyjiä. Noin sata uutta kiinteistöä liittyy vuosittain Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon.
- Tampereen ilmanlaatu on kohentunut merkittävästi juuri kaukolämmön ansiosta. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto takaa ympäristöystävällisen ja taloudellisen kaukolämmön, Nieminen sanoo tyytyväisenä.

Oikea näppituntuma
Uudet lämmönsiirrinpaketit ovat varsin kompakteja ja valmiita paketteja, jotka liitetään muutamalla putkella sekä Sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon että taloyhtiön lämpöverkkoon. Asennusten virhemahdollisuus on melko minimaallinen.
- Kokeneet, pitkään kaukolämpötöitä tehneet LVI-liikkeet tekevät asennustyöt nykyään varsin virheettömästi. Väärin kytketyt putket ovat onneksi harvinaisia, Jarmo Nieminen kiittää.
Suurimmat ja tavallisimmat virheet lämmönsiirtolaitteiden suunnitelmissa johtuvat tietokoneilla tehtyjen töiden suuruusluokkaerehdyksistä. Neljänkymmenen kilowatin lämmönsiirrin saattaa saada suunnitelmissa yhden ylimääräisen nollan peräänsä.
- Vanhan suunnittelijasukupolven hälytyskellot soivat, kun omakotitaloon yritettiin sovittaa 400 kW lämmönsiirrintä. Hyvä näppituntuma auttaa havaitsemaan tietokoneella suunniteltujen laitteistojen virheet, alaa alusta alkaen seurannut Nieminen sanoo.

Lämmönvaihdin asiakirjasalkkuun
- Olen ollut tarkastustoiminnassa mukana kolmekymmentä vuotta. Seitsemänkymmentäluvulla Suomen kaukolämpötoiminta heräsi. Aloimme tutkia Suomen ensimmäisessä kaukolämpölaboratoriossa, Tampereen Ratinassa kuluttajalaitteita. Suomen kaukolämpöyhdistys alkoi yhdessä eri kaupunkien laitosten kanssa kehittää alan suosituksia, normistoa ja määräyksiä, Jarmo Nieminen kuvaa alan aamua.
Kaukolämpöala laajeni kahdeksankymmentäluvulla todella rivakkaa tahtia. Tuotekehitys oli kiivasta ja laitteita valmistavat yritykset toimivat täydellä teholla. Pahimmillaan vauhti oli jo liian kovaa. Laitevalvontaa päästiin tekemään pistokokeilla.
Yhdeksänkymmentäluku oli kaukolämpöalan kehityksen kannalta jo seesteisempää aikaa. Selkeät ohjeet helpottivat ja yhtenäistivät kaukolämpölaitteiden suunnittelua ja kehitystä.
Vuosituhannen vaihteessa käynnistyi kiinteistöjen lämpölaitteiden saneerausvaihe, jonka huippuhetket ovat vielä edessä.
- Nykyaikaiset lämmönsiirtimet ovat asiakirjasalkun kokoisia. Ensimmäisen kerran testilaboratorioon kolmekymmentä vuotta sitten tuotu pienikokoinen laite herätti hämmennystä. Laboratoriossa oli totuttu siihen, että testattava laitteet nostetaan autonosturin varassa sisätiloihin, Nieminen hymyilee.

Juomalauluista mieskuoroon
Olen soittanut kitaraa ja laulanut koko ikäni. Minulla on kavereiden kanssa kitaratrio, jonka kanssa teemme hyväntekeväisyysmielessä keikkoja erilaisissa tilaisuuksissa. Meriaiheinen musiikki on ohjelmistossamme päällimmäisenä, koska olemme purjehduksen harrastajia. Vaihtelemme ohjelmaa aina tilaisuuden mukaan, musiikkimies Jarmo Nieminen kertoo.
Jarmo soittaa myös Kortteli-tanssiorkesterissa. Lomakouheron tiloissa järjestetyissä juomalaulun suomenmestaruuskilpailuissa orkesteri keräsi hopeapokaalit kotihyllyyn. Harrastusmielessä keikkaileva Kortteli esiintyy pari kertaa kuukaudessa. Viikottaisissa harjoituksissa treenataan uutta ohjelmistoa, josta yhtyeen toisen kitaristin sävellys ponnahti mestaruuteen.
Jarmon vaimo kuulee tänä talvena kotona uudenlaisia äänenavauksia. Mieskuoro Laulajien tuore 2. tenori avaa ovet uuteen musiikkimaailmaan. Jarmo lämmittää joulukuussa Mieskuoro Laulajien riveissä kuulijoiden mieliä perinteisessä itsenäisyyspäivän konsertissa.