Naps! Naps 4 / 2002

Naps!
Tampereen Sähkölaitoksen asiakas- ja tiedotuslehti

Ykkössivu
Elämää Ahlmanilla
Rievää ja pullaa
Bioenergiaa
Työpäivä
Sähköhinnasto ja uutisia
Naps!n vinkit
Tilaa lehti / Kalle Kilowatti
Etusivu
Sähkölaitoksen etusivulle
Sähkölaitoksen etusivulle

Vaihtoehtona bioenergia?

 

Elämä pyörii energian varassa. Naps! keskittyy tässä numerossa bioenergiaan ja kaukolämpöön. Pääkirjoittajamme on voimalaitostekniikan professori Risto Raiko Tampereen teknillisen korkeakoulun energia- ja prosessitekniikan laitokselta. Hän on tutkinut mm. biopolttoaineiden leijukerrospolttoa.

 

Mitä bioenergia on?
Bioenergiaksi  kutsutaan energiaa joka on tuotettu biomassasta valmistetusta polttoaineesta. Biomassa puolestaan on fotosynteesin kautta syntynyttä eloperäistä kasvimassaa. Biopolttoaineiksi luetaan myös yhdyskuntien ja teollisuuden orgaanista alkuperää olevat jätteet. Turpeelle on Suomessa otettu käyttöön nimitys hitaasti uudistuva biomassa, sillä sen valmistuminen kestää 2000-3000 vuotta.

Mitkä ovat bioenergian hyödyt verrattuina muihin energiamuotoihin?
Bioenergian käyttö ei lisää hiilidioksidin nettopäästöä, koska biomassan poltto on vain vaihtoehtoinen tapa luonnossa tapahtuvalle biomassan lahoamiselle, jossa biomassan hiili vapautuu hiilidioksidina ilmakehään. Fossiilisia polttoaineita poltettaessa vapautuu maaperään  miljoonien vuosien aikana säilöytynyttä hiiltä hiilidioksidin muodossa takaisin ilmakehään. Hiilidioksiidimäärän lisääntyminen ilmakehässä saa aikaan kasvihuoneilmiön etenemisen.

Mitä uusia voimalaitos- ja polttotekniikoita on tarjolla?
Polttotekniikan kehitys on varsin nopeaa. Parhaiten suuressa mittakaavassa biomassan polttoon soveltuvat leijukattilat, joita on kahta tyyppiä kerrosleiju- ja kiertoleijukattiloita. Myös biomassan kaasutustekniikoiden odotetaan yleistyvän tulevaisuudessa. Pienessä mittakaavassa poltto tapahtuu yleisimmin arinapolttona, jossa parhaan lopputuloksen takaa polton jakaminen kaasutusvaiheeseen ja sitä seuraavaan jälkipolttoon.

Mitkä ovat bionergian käytön vaikutukset päästöihin ja ilmastonmuutokseen?
Biopolttoaineiden käyttö ehkäisee kasvihuoneilmiötä, koska se ei lisää hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Biomassan pienpoltossa on usein haittana huono palamisen hallinta, jolloin poltto tapahtuu joko liian alhaisessa lämpötilassa tai väärällä polton ilmakertoimella, jolloin savukaasuihin voi jäädä merkittävästi palamattomia kaasuja. Nämä puolestaan ovat pahimman luokan kasvihuoneilmiön aiheuttajia sekä terveydelle vaarallisia. Savukaasun sisältäessä palamatonta metaania 1%:n verran vastaa tämän kasvihuonekaasuvaikutus yli 20 %:n hiilidioksipitoisuuden vaikutusta samassa kaasussa. Pienen mittakaavan polttolaitteissa palamattomien päästöt tapahtuvat pääasiassa sytytysvaiheessa eli suosittelen puun pienkäyttäjiä sytyttämään tulipesän erittäin kuivilla pienillä puilla ja vasta palamisen kunnolla lisäännyttyä lisäämään suurempia ja mahdollisesti märempiä puita. Hyvä indikaattori huonosta palamisesta on savun tumma väri ja paha haju.
 

Mitkä ovat biopolttoaineen mahdollisuudet yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä kaukolämmityksessä?
Biopolttoaineiden hankinta tapahtuu aina varsin laajalta alueelta, jolloin suurten biopolttoainevoimaloiden polttoaineen kuljetuskustannukset tulevat korkeiksi. Tämän vuoksi suurvoimaloissa on taloudellisesti järkevää käyttää biopolttoainetta yhdessä muiden polttoaineiden, kuten turpeen kanssa yhdessä. Maaseudun taajamissa energiantarpeet ovat niin pieniä, ettei biopolttoaineen hankinta yleensä aiheuta liian pitkiä hankintamatkoja ja laitokset voidaan suunnitella toimimaan kokonaan biopolttoaineilla. Biopolttoaineiden hankinta on maaseudulla helppo organisoida osaksi normaalia puunkorjuuta.


© 2002 Tampereen Sähkölaitos