 Käsittelyvaiheet |
Dno KKA: 4065/004/2005
156 § Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite omaishoidon monitoimikeskuksen perustamiseksi TampereelleAila Dündar-Järvisen valtuustoaloite 20.4.2005: ”Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lokakuussa 2003 selvityshenkilön laatimaan ehdotukset toimenpiteistä, joilla omaishoitoa voidaan kehittää osana suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Selvityshenkilöksi ministeriö nimesi sosiaalineuvos Elli Aaltosen, jonka toimikausi oli 1.12.2003 - 29.2.2004. Työnsä päätteeksi antamassaan selonteossa sosiaalineuvos Aaltonen esittää, että valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennestrategiaan lisätään omaishoidon kattavuuden tavoite, joka olisi vuonna 2012 keskimäärin 8 % yli 75-vuotiaiden määrästä ja muita omaishoidon tuen saajia, joihin kuuluvat tätä nuorempien ikäryhmien pitkäaikaissairaat ja vammaisryhmät. Edelleen hän esittää, että tämä tavoite tulee huomioida suuntaa-antavana kuntien vanhus- ja vammaispoliittisissa strategioissa, valtionhallinnon omissa pitkän tähtäimen ohjelmissa ja vuosien 2006 - 2012 valtion ja kuntien määrärahoissa. Selvitysmies pitää tärkeänä arvovalintana sitä, että omaishoidolla on niin merkittävä rooli julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ehkäisijänä tai korvaajana, että sitä tulee julkisin varoin selkeästi tukea. Kuntien arvion mukaan lähes puolet omaishoidon tuella hoidettavista olisi jonkinasteisessa laitoshoidossa ilman omaishoitajaa. Suomessa on arvioitu olevan yli nykyisin 300 000 läheisensä hoidossa olevaa ihmistä ja näistä yli 26 000 on kunnallisen omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitotilanne kestää yleensä usein vuosia. Vanhukset ovat omaishoidettavina yleensä lyhyemmän aikaa, vuodesta viiteen vuoteen. Vammaisasiakkailla omaishoito saattaa puolestaan kestää vuosikymmeniä. Selvityshenkilö esittää, että kunnallinen omaishoidon tuki muodostuisi jatkossa kolmesta osasta eli omaishoitajalle tulevasta palkkiosta, hoidettavalle tulevista palveluista ja omaishoitajalle tulevasta muusta tuesta, joka on uusi elementti omaishoidon tuessa. Tällä halutaan korostaa mm. omaishoitajan oman jaksamisen, kuntoutuksen, virkistyksen ja sosiaalisen tuen merkitystä. Stm:n selvityksen mukaan omaishoitajat kaipaavat mm. lisää palveluja hoidettavalle, tukea, neuvontaa, kuntoutusta ja koulutusta. Mahdollisuus omaan virkistymiseen hoitotyön ohella on nykyisin vähäistä ja vapaapäivien laitoshoitomainen sijaishoito ja sijaishoidon korkeat maksut estävät useinkin lakisääteisten vapaapäivien pitämistä. Kun omaishoidon kehittämistyössä korostetaan paitsi omaishoitajien ja hoidettavien aseman oikeudellista parantamista, hoidettavien palvelujen parantamista ja hoitajien tukemista tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota mm. omaishoitajien vertaistukeen ja verkottumiseen sekä yhteistyöhön jaksamista tukevien järjestelmien ja järjestöjen kanssa. Kunnilla on oman toiminnan rinnalla vaihtoehtoina ostopalvelusopimuksin tai palvelusetelien avulla hankkia omaishoitoon tarvittavia mm. jaksamista tukevia palveluja palveluyrityksiltä, järjestöiltä ja seurakunnilta. Pelkästään sosiaali- ja terveysjärjestöjä on maassamme tuhansia. Ne mm. tuottavat omaishoidon palveluja ja ovat oman erityisalueensa kehittäjiä sekä järjestävät vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea. Viime vuosina omaishoitajien tilanne Tampereen kaupungin alueella on ollut moninaisen kritiikin kohteena niin päättäjien kuin omaishoitajienkin taholta. Kritiikin kärki on yleensä kohdistunut sekä omaishoidon tuen tasoon että tehtyjen omaishoidon tukisopimusten määrään. Yleisradion TV1:n MOT-ohjelman syksyllä 2004 tekemän selvityksen mukaan Tampere menestyi kaupunkien vertailussa, jossa verrattiin mm. omaishoidon tukeen käytettyjä euroja/asukas, melko heikosti. Kun Tampereella käytettiin omaishoidon tukeen 10,27 euroa asukasta kohti käytettiin esimerkiksi Kotkassa 19,83 euroa ja Helsingissäkin 17,49 euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaisesti omaishoidon tukea tulee kehittää erityisesti omaishoitajien jaksamisen ja vertaistoiminnan osalla. Omaishoidon tuen parantamiseksi, sijaishoitopalveluiden ja tuen lisäämiseksi Tampereella voidaan eräänä keskeisenä tavoitteena nähdä omaishoitajien ja -hoidettavien monitoimikeskuksen perustaminen. Tämän tyyppinen toimintamalli on kehitteillä mm. Kaarinan kaupungissa, jossa omaishoidon tukikeskuksen saneeraustyöhön omaishoidon osaamiskeskuksen toimintamallin kehittämisen yhteydessä kunta investoi 2 miljoonaa euroa. Englannissa omaishoitajien jaksamisesta huolehtivat mm. järjestöt, joista esimerkiksi Princess Royal Trust for Carers pitää yllä 118 itsenäisesti johdettua omaishoidon keskusta (Carers Centre), jotka tarjoavat tietoa ja neuvoa, tunne-elämän tukea sekä konsultoivat omaishoitajien asioissa paikallisia päättäjiä ja omaishoidon suunnittelijoita. Merkittävänä parannuksena omaishoitojärjestelmään ja omaishoitajien tukeen tulisi Tampereen kaupunkiin perustaa, tarvittaessa yhteistyössä seutukunnan muiden kuntien kanssa, omaishoitajien monitoimikeskus, joka tarjoaisi tukipalveluita omaishoitajille sekä toimisi esimerkiksi sijaishoitokotina, hoidettavan lyhytaikaisen sijoituksen vaihtoehtona. Monitoimikeskus voisi hyväksi havaittujen esikuvien toimintatapojen lailla palvella omaishoitajia tarjoamalla koulutusta, tietoa ja neuvoja sekä jaksamisen tukipalveluita, kuten virkistäytymis- ja kuntoutuspalveluita. Koska kyseessä on arvovalintoihin perustuva toimintamalliratkaisu voidaan monitoimikeskuksen synnyttäminen nähdä osana kaupungin kotihoidon tukijärjestelmää ja sen kehittämistä, joka puolestaan edellyttää kaupungin taloudellista panostusta asiaan. Lähinnä kyseeseen tulevat perustamisvaiheen kustannukset, joista tilakysymyksen ratkaisu lienee merkittävin. Mainittakoon, että viime vuosina kaupunginvaltuutetut ovat strategiaseminaareissa valinneet kotona asumisen tukemisen yhdeksi tärkeimmistä painopistealueista. Monitoimikeskuksen ylläpitovastuu ja toiminnan aikaiset kustannukset tulee suunnitella yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, joita omaishoidon piirissä Tampereellakin on useita. Eräinä toimintamuotona voitaisiin myös nähdä koulutusyhteistyö terveydenhuoltoalan oppilaitosten kanssa tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja toisaalta perehdyttämismahdollisuuksia hoiva-alan erityistilanteisiin. Monitoimikeskuksen ylläpitoon ja henkilökunnan palkkaamiseen voitaisiin tarvittaessa osoittaa myös jonkin verran tukityöllistämisvaroja, joita kaupungilla on vuosittain käytettävissään. Esitän, että Tampereen kaupunki perustaa hankkeen omaishoidon monitoimikeskuksen saamiseksi Tampereelle yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden sekä tarvittaessa seutukunnan muiden kuntien kanssa. Esitän edelleen, että kaupunki osallistuu monitoimikeskuksen perustamisvaiheen kustannuksiin esimerkiksi tarjoamalla omistamistaan kiinteistöistä edullista tilaa monitoimikeskuksen tarpeisiin.”
Päätös Lähetetään Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite sosiaali- ja terveyslautakunnalle käsiteltäväksi vuoden 2006 talousarvioesityksen laadinnan yhteydessä.
Sivun alkuun 
Päivitetty 26.4.2005 |