Käsittelyvaiheet
15.12.2004 Kaupunginvaltuusto (377 §) käsitteli asian. |
Dno KKA: 3255/2004
103 § Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite Eteläpuiston kehittämiseksiValtuutettu Aila Dündar-Järvisen aloite 31.3.2004: ”Tampereen kaupungille on valmistumassa pitkän tähtäimen, 10 vuoden toimintasuunnitelma viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa varten. Tämä kaupungin omistamia viheralueita koskeva viheralueohjelma on laadittu laajaa osallistumismenettelyä soveltaen alueiden käyttäjien ja ylläpitäjien tarpeiden pohjalta. Viheralueohjelma sisältää määritelmät yleisistä kehittämistarpeista koskien alueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ohjelmatyön aikana suoritetun viheraluekyselyn mukaan asukkaat olivat keskimäärin tyytyväisiä kaupungissa olevien viheralueiden saavutettavuuteen ja määrään. Eniten kehittämisen varaa nähtiin käyttäjien asennepuolella. Olemassa olevien viheralueiden käyttöä haittasivat eniten roskaaminen, ilkivalta, hoitamattomuus ja melu. Kaupungin uudessa viheralueohjelmassa määritellään paitsi viherverkon ylläpito ja kehittäminen sekä sen vaatimat resurssilisäykset ja aikataulut myöskin kaupungin keskustapuistojen kehittämistavoitteet ja aikataulut. Tampereen Eteläpuisto on eräs merkittävimpiä keskustapuistoja, joka alkujaan on rakennettu eri vaiheissa vuosina 1915-1917 ja 1928-1929. Puiston suunnitteli alun perin kaupungininsinööri K. Vaaramäki. Eteläpuisto ympäristöineen on kehittynyt vähitellen ja sen merkittävimpiä maamerkkejä on tällä hetkellä vuonna 1950 valmistunut Wäinö Aaltosen graniittinen osuustoiminnan muistomerkki. Eteläpuistossa ja sen lähiympäristössä on vuosien varrella ollut monenlaista toimintaa aina lantunkasvatuksesta speedwayajoihin. Eteläpuistoon rakennettiin speedwayrata vuonna 1953 mutta kilpailut alueella lopetettiin 1980-luvun lopussa mm. ympäristön painostuksen seurauksena. 1990-luvun lopulla Eteläpuiston entistä speedwayradan aluetta käytettiin mm. lumenkaatopaikkana. Alueen ja mm. rannan käytön kehittämisestä on esitetty vuosien varrella erilaisia uudistussuunnitelmia, mutta laajamittaisimmat suunnitelmat eivät ole lähteneet toteutumaan ilmeisimmin resurssien vähäisyyden takia. Nyt valmistuvassa viheralueohjelmassa Eteläpuiston perusparannustoimenpiteet on ajoitettu vuodelle 2010. Kun Ratinan alueen uutta käyttöä parhaillaan suunnitellaan on tarkoituksenmukaista käynnistää samanaikaisesti suunnitteluprosessi myös Eteläpuiston alueen kehittämisestä siten, että alueen toiminnot voidaan tarvittaessa paremmin kytkeä tuleviin Ratinan maankäyttötavoitteisiin ja nykyisiin Pyynikin toimintoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa viheralueohjelman edellyttämien perusparannustoimenpiteiden korvaamista innovatiivisemmilla tavoitteilla ja toimenpiteillä. Eteläpuiston alueen kehittämisestä tulisi järjestää suunnittelukilpailu tai vaihtoehtoisesti se voitaisiin kytkeä osaksi Ratinan suunnittelun prosessia. Maankäyttötavoitteiden osalta Eteläpuiston aluetta tulee kuitenkin kehittää pääosin monikäyttöisenä kaupunkipuistoalueena kuitenkin niin, että tähän käyttöön liittyvä pienimuotoinen rakentaminenkin voitaisiin tulevaisuudessa sallia. Esimerkkinä alueen jo hävinneestä rakennuskannasta voi mainita vaikkapa 1920-luvulla paikalla sijainneen klassististyylisen soittolavan. Tulevaa käyttöä ja alueen kehittämistä suunniteltaessa voitaisiin tarkastella mahdollisuuksia sijoittaa alueelle esimerkiksi paviljonkityyppisiä kevyitä rakennelmia ja näyttely/kahvilatiloja. Eteläpuiston ympäristön kehittyessä ja rakentuessa edelleen on tärkeää, että nyt hieman vajaakäytössä oleva puisto muuttuu toiminnallisesti ja laadullisesti ympäristönsä tarpeita paremmin palvelevaksi kaupunkipuistoksi. Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Eteläpuiston alueen käytön tarkemmaksi suunnittelemiseksi ja alueen kaupunkipuistomaisen käytön kehittämiseksi vastaamaan paremmin uudistuvan ympäristön tarpeita ja laatua.”
Päätös Lähetetään Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite tekniselle lautakunnalle valmisteltavaksi.
Sivun alkuun 
Päivitetty 11.2.2005 |