Sisämelu

Sisämelun ohjearvot

Sisämelumittaukset

Lisätietoa

Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Häiritsevyyteen vaikuttavat melun taajuus, äänen voimakkuus ja sen esiintymistapa. Yksilöllinen reagointiherkkyys vaihtelee suuresti, ja lisäksi saman yksilön reagointiherkkyys on erilainen eri aikoina ja eri ympäristöissä.

Terveyden kannalta vakavimpana melun aiheuttamana haittana voidaan pitää melun aiheuttamaa kuulovammaa eli kuulokyvyn pysyvää heikkenemistä. Yleisin kuulovamman syy on vuosikausia kestänyt päivittäinen altistuminen 75-85 dB ylittävälle melulle ilman kuulon suojausta.

Sisämelun ohjearvot

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjearvot päivä- ja yöajan melutasoille sisätiloissa. Asuinhuoneisssa, majoitustiloissa, päiväkodeissa ja opetushuoneistoissa keskiäänitason ohjearvo päivällä on 35 dB. Yöajan ohjearvot ovat 5 dB päiväarvoja alhaisemmat. Asunnon muissa tiloissa ja keittiötiloissa sallitaan päivällä korkeammat tasot, ohjearvo on sekä päivällä että yöllä 40 dB. Kokoontumis- ja opetushuoneistoille ei ole annettu yöajan ohjearvoja.

Ravintolamelu on usein häiritsevä ongelma niissä kiinteistöissä, joissa on sekä asuinhuoneistoja että ravintolatiloja. Muusta melusta erottuvalle pienitaajuiselle yöaikaiselle melulle on annettu ohjeelliset enimmäisarvot sellaisille tiloille, joissa nukutaan. Tärkein kriteeri on, että melu ei vaikeuttaisi nukahtamista. Alkuyön (klo 22-02) tunnin keskiäänitason tulisi olla korkeintaan 25 dB silloin, kun musiikkimelu on selvästi erotettavissa.

Tarkempia tietoja löytyy Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeesta.

Sisämelumittaukset

Melumittauksia tehdään pääsääntöisesti valitusten perusteella. Meluvalitukset koskevat useimmiten asunnoissa ravitsemisliikkeiden ja rakennusten teknisten laitteiden asuntoihin aiheuttamaa melua.

Melumittauksen hinnat

Asunnontarkastuksiin liittyvistä tutkimuksista, mittauksista ja näytteenotosta perittävät maksut löytyvät asunnontarkastusten yhteydestä.

Lisätietoa