Juomaveden laatu

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 461/2000 määrätään talousveden laadusta ja valvonnasta Suomessa. Tampereella veden laatu täyttää hyvin terveydelliset laatuvaatimukset ja annetut laatusuositukset. Pohjaveden osuus vesijohtovedestä on yli 30 %. Niissä verkoston kohdissa, joissa veden vaihtuvuus on ollut huono, on esiintynyt laatuhäiriöitä. Vesi on parhaimmillaan silloin, kun vaihtuvuus kiinteistön putkissa on suurinta. Varsinkin aamuisin vettä on hyvä juoksuttaa jonkin aikaa.

Pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 401/2001. Asetus koskee sellaista talousvettä, jota
enintään 10 asuinhuoneistoa tai 50 henkilöä saa käyttöönsä vesijohtovettä toimittavalta laitokselta tai yksityiset kotitaloudet käyttävät omaan vedenhankintaansa tai käytetään elintarvikkeiden muussa kuin laajamittaisessa tuotannossa, valmistuksessa, jalostuksessa,säilyttämisessä tai kaupanpidossa.

Asetus koskee myös kaivovettä. Vesi voi näyttää ja maistua hyvältä, vaikka siinä olisikin terveydelle haitallisia aineita. Siksi kaivovesi kannattaa tutkituttaa laboratoriossa noin kolmen vuoden välein ja aina ennen uuden kaivon käyttöönottoa.

Missä ja miten voin tutkituttaa kaivoveden laadun?

Tampereella voi vesitutkimuksia teettää Kokemäenjoen vesiensuojelyhdistyksen laboratoriossa:

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Hatanpäänkatu 3 B, 33900 Tampere
puh. (03) 2461 111

Kaivon omistaja voi itse ottaa näytteen ja toimittaa sen laboratorioon. Luotettavan tuloksen varmistamiseksi kannattaa hakea puhtaat näytteenottopullot ensin laboratoriosta. Näyte otetaan hanasta suoraan pulloon.

Kaivo tulee puhdistaa ja desinfioida, jos sieltä löytyy kuolleita eläimiä. Ennen puhdistusta vettä ei pidä käyttää juomavetenä. Kaivo tyhjennetään mahdollisimman tyhjäksi ennen desinfiointia. Pohjasora kannattaa vaihtaa samalla. Desinfiointiainetta lisätään veteen alla olevan annostusohjeen mukaisesti. Kaivon seinämät valellaan desinfiointiainetta sisältävällä vedellä ja putkistoon pumpataan desinfiointiainetta sisältävää vettä.

Desinfiointiin voidaan käyttää natriumhypokloriittia, kalsiumhypokloriittia tai vetyperoksidia. Desinfiointiaineita myydään mm. apteekeissa.

Desinfiointiohje:

10-prosenttista natriumhypokloriittiliuosta 2,5 dl / 1 m­³ vettä, vaikutusaika 1 vrk tai 30-prosenttista vetyperoksidiliuosta 300 g / 1 m­³ vettä, vaikutusaika 2 vrk.

Jos desinfiointiin on käytetty hypokloriittia, kaivo tulee tyhjentää vaikutusajan jälkeen kunnes vedessä ei enää juurikaan ole kloorin hajua. Vetyperoksidia käytettäessä kaivoa ei tarvitse tyhjentää vaikutusajan jälkeen.

Esimerkkejä kaivon vesitilavuudesta:

Jos kaivonrenkaan halkaisija on 80 cm ja vettä on 1 m, on vesitilavuus 0,5 m³.
Jos kaivonrenkaan halkaisija on 100 cm ja vettä on 1 m, on vesitilavuus 0,8 m³.

Puhdistuksen ja desinfioinnin tulos kannattaa varmistaa laboratoriotutkimuksella.

Teiskon Paarlahden ympäristöstä otetuissa porakaivojen vesinäytteissä on havaittu korkeita arseenipitoisuuksia. Tampereella on kaksi fluoridiriskialuetta, joista Paarlahden eteläpuolella sijaitseva on riskin kannalta merkittävä. Fluoridiriskialue sijaitsee osittain päällekkäin Paarlahden pohjoispuolella vakavan arseeniriskialueen kanssa. Arseenipitoisuuden ohjearvo saattaa ylittyä muuallakin kuin riskialueella. Paarlahden pohjoispuolella fluoridiriski on pienempi, mutta havaintojen vähäisyyden vuoksi vakavuusastetta on vaikea arvioida. Yksityiskaivojen veden fluoridipitoisuus olisi syytä selvittää. Pitoisuus tulee ottaa huomioon hammaslääkärin määrätessä lapsille fluoritabletteja.

Kartat arseeni- ja fluoridialueista

Kartta arseeni- ja fluoridiriskialueista

Alla kartat porakaivojen arseenipitoisuuksista Tampereella. Mittaukset on tehty vuosina 1995-2004. Talousveden laatuvaatimusten mukaan arseenia saa olla talousvedessä enintään 10 mikrogrammaa litrassa.

Arseenialueet, Tampereen kantakaupunki ja Teisko-Aitolahti (pdf, 324 kt)

Arseenialueet, Teisko-Aitolahti (pdf, 921 kt)

Teisko-Aitolahden kaivovesikartoitus 2006

Kesällä 2006 selvitettiin kaivovesien radon-, uraani- ja torjunta-ainepitoisuuksia Teisko-Aitolahden alueella. Radon- ja uraanipitoisuuksia tutkittiin 37 porakaivosta ja torjunta-aineita 14 rengaskaivosta. Alla raportti selvityksestä:

Kaivovesitutkimukset Teisko-Aitolahden alueella (pdf, 18 kt)

Lisätietoa